Invalidiliiton säännöt

Hyväksytty liittovaltuuston kokouksessa 23.-24.5.2008 ja Patentti- ja rekisterihallituksessa 16.9.2008

Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

1 § Yhdistyksen nimi on Invalidiliitto ry, ruotsiksi Invalidförbundet rf, kansainvälisissä yhteyksissä voidaan käyttää englanninkielistä nimeä Finnish Association of People with Physical Disabilities, kotipaikka Helsinki ja toimialue Suomi. Näissä säännöissä
yhdistystä nimitetään liitoksi. Liitto on suomenkielinen, mutta se käyttää toiminnassaan myös ruotsin kieltä.

2 § Liiton tarkoitus:

  1. Invalidiliiton tarkoituksena on edistää yhteiskunnan muuttumista sellaiseksi, että toimiva arki mahdollistaa vammaisille, erityisesti fyysisesti vammaisille ihmisille itsenäisen ja hyvän elämän,
  2. liitto vaikuttaa vammaisten ihmisten ihmisoikeuksien toteutumiseksi,
  3. liitto on puoluepoliittisesti sitoutumaton.

3 § Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto:

  1. Luo toimintaedellytykset jäsenyhdistyksiensä aktiiviselle yhteistoiminnalle yhteenkuuluvuuden voimistamiseksi ja vammaisten ihmisten oikeuksien vahvistamiseksi sekä kehittää jäsenyhdistysten alueellista ja seudullista yhteistoimintaa,
  2. parantaa jäsenyhdistysten valmiuksia tukea jäsenistönsä yhdenvertaisuutta muiden kansalaisten kanssa yhteiskunnassa, 
  3. tukee ja kehittää jäsenyhdistysten valmiuksia vaikuttaa oman toimialueensa yhteiskunnalliseen toimintaan,
  4. vaikuttaa kansalaisjärjestönä yleiseen mielipiteeseen, päättäjiin,
    viranomaisiin sekä työ- ja elinkeinoelämään vammaisten ihmisten aseman parantamiseksi tekemällä esityksiä ja kannanottoja sekä toimimalla muilla vastaavilla tavoilla,
  5. tuottaa lääkinnällistä, sosiaalista ja ammatillista kuntoutusta sekä asumis- ja koulutuspalveluja,
  6. ohjaa, neuvoo, kouluttaa, tiedottaa, harjoittaa vammaisuuteen liittyvää tutkimustoimintaa, loma- ja virkistystoimintaa, julkaisee jäsenlehteä ja alan kirjallisuutta sekä muuta alan materiaalia,
  7. toimii yhteistyössä muiden vammais- ja kansalaisjärjestöjen sekä verkostojen kanssa,
  8. osallistuu kansainväliseen ja monikulttuuriseen toimintaan.

Taloudellinen toiminta

4 § Liitto hankkii varoja toimintaansa varten varainkeräyksillä, arpajaisilla, vastaanottamalla avustuksia, lahjoituksia ja jälkisäädöksiä sekä harjoittamalla majoitus-, matkailu- ja ravitsemistoimintaa, tuottamalla vammaisten tarvitsemia kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalveluja, harjoittamalla vammaisten henkilöiden apuvälineiden valmistusta, kauppaa ja huoltoa, julkaisu- ja koulutustoimintaa sekä hankkimalla ja omistamalla toimintaansa varten tarpeellisia arvopapereita ja kiinteistöjä.

Liiton jäsenyys

5 § Liiton varsinaisiksi jäseniksi, joita näissä säännöissä nimitetään jäsenyhdistyksiksi, voidaan hyväksyä vammaisten henkilöiden muodostama paikallinen rekisteröity yhdistys tai valtakunnallinen diagnoosipohjainen pienvammaryhmää edustava rekisteröity yhdistys sekä henkilöjäsenistä muodostuva valtakunnallinen fyysisesti vammaisten ihmisten muodostama rekisteröity yhdistys, jotka hyväksyvät liiton säännöt ja toimivat liiton tarkoitusperien hyväksi.

Liiton kannattajajäseneksi voidaan hyväksyä oikeuskelpoinen yritys tai yhteisö, joka haluaa edistää liiton tarkoitusperien toteutumista. Kannattajajäsenten hyväksymisestä ja jäsenmaksun suuruudesta päättää liittohallitus.

Kannattajajäsenellä ei ole ääni-, puhe- eikä läsnäolo-oikeutta liiton kokouksissa.

Liiton varsinaiset jäsenet voivat muodostaa rekisteröimättömiä, alueellisia yhteenliittymiä.

6 § Jäseneksi pyrkivän yhdistyksen on haettava jäsenyyttä kirjallisesti liittohallitukselta, joka ratkaisee asian.
Hakemukseen on liitettävä yhdistyksen säännöt ja ilmoitus varsinaisten jäsenten määrästä.

7 § Jäsenyhdistyksen tulee vuosittain suorittaa liitolle liittovaltuuston määräämä liittomaksu edeltävältä vuodelta maaliskuun loppuun mennessä. Maksun perusteena on
jäsenyhdistyksen varsinaisten jäsenten määrä edeltäneen vuoden lopussa.

Jäsenyhdistyksen on toimitettava vuosittain liitolle tammikuun aikana sellainen selvitys, josta ilmenee jäsenmäärä edellisen vuoden lopussa.

Liiton hallintoelimet

8 § Liiton päätösvaltaa käyttää liittovaltuusto. Liiton toimeenpanevana elimenä toimii liittohallitus.

Liittovaltuuston ja liittohallituksen jäsenenä ei voi toimia henkilö, joka on työsuhteessa liittoon tai sen määräysvallassa olevaan osakeyhtiöön tai vastaaviin.

Liittoäänestys

9 § Liittovaltuusto valitaan liittoäänestyksellä vaalipiirijaonmukaisesti.

Vaalipiirien paikkajako määräytyy vaalipiirissä olevien paikallisten jäsenyhdistysten varsinaisten jäsenten ja liiton kaikkien paikallisten jäsenyhdistysten varsinaisten jäsenten määrän suhteen perusteella.

Liittoäänestys pidetään joka neljäs vuosi loka-marraskuussa liittohallituksen erikseen vahvistamana ajankohtana.

Liittoäänestys suoritetaan postitse tai tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla tai erillisessä äänestystilaisuudessa äänestys- ja vaalijärjestyksen mukaan.

Liittovaltuusto vahvistaa vaalipiirijaon sekä äänestys- ja vaalijärjestyksen. Liittoäänestyksen toimeenpanosta vastaa liittohallituksen nimeämä vaalitoimikunta.

Vaalitoimikunta vahvistaa vaalin tuloksen.

Kukin vammaisten henkilöiden muodostama paikallinen rekisteröity jäsenyhdistys voi asettaa liittoäänestystä varten kaksi ehdokasta sekä yhden lisäehdokkaan kultakin alkavalta 101 jäseneltä liittovaltuustoon. Ehdokkaiden määrä saa kuitenkin olla korkeintaan puolet koko vaalipiirin paikkamäärästä.

Valtakunnalliset diagnoosipohjaiset pienvammaryhmää edustavat yhdistykset ja henkilöjäsenistä muodostuvat valtakunnalliset fyysisesti vammaisten ihmisten muodostamat rekisteröidyt yhdistykset muodostavat kumpikin oman vaalipiirin. Kummastakin vaalipiiristä valitaan kaksi liittovaltuuston jäsentä jäsenäänestyksellä erillisessä äänestystilaisuudessa. Jokaisella yhdistyksellä on yksi ääni.

Ehdokkaana liittovaltuustoon voi olla ainoastaan jäsenyhdistyksen varsinainen jäsen.

Jäsenyhdistysten on ilmoitettava asettamistaan ehdokkaista vaalitoimikunnalle huhtikuun loppuun mennessä. Ilmoituksessa on oltava mukana ehdokkaan kirjallinen suostumus
ehdokkuudesta.

Jäsenyhdistykseltä evätään ehdokasasetteluoikeus, mikäli yhdistys ei ole maksanut liittomaksua sääntöjen mukaisesti.

Vaalitoimikunta kokoaa vaalipiireittäin jäsenyhdistysten asettamista ehdokkaista ehdokaslistan, josta ilmenee kunkin ehdokkaan nimi ja jäsenyhdistys.

Liittoäänestyksessä kullakin jäsenyhdistyksen varsinaisella jäsenellä on 1 ääni.

Äänioikeus on niillä jäsenyhdistysten varsinaisilla jäsenillä, joista on toimitettu tieto liiton jäsenrekisteriin vaalivuoden toukokuun loppuun mennessä.

Liittovaltuusto

10 § Liittovaltuustoon kuuluu 59 jäsentä, joista 55 valitaan vaalipiireittäin suoritettavalla enemmistövaalilla liittovaltuuston vahvistaman vaalipiirijaon mukaisesti. Valituiksi tulevat kustakin vaalipiiristä eniten ääniä saaneet.

Mikäli liittovaltuuston jäsen tulee valituksi liittohallitukseen tai on pysyvästi estynyt toimimasta liittovaltuuston jäsenenä tai jos hän menettää vaalikelpoisuutensa, hänen tilalleen nousee seuraavaksi eniten ääniä saanut henkilö samasta vaalipiiristä.

Liittovaltuuston sääntömääräisiä kokouksia ovat järjestäytymiskokous, kevät- ja syyskokous.

Liittovaltuusto kokoontuu sääntömääräiseen kokoukseensa kaksi kertaa vuodessa; kevätkokoukseen touko-kesäkuussa ja syyskokoukseen marras-joulukuussa sekä toimikautensa alussa järjestäytymiskokoukseen tammikuussa.

Ylimääräinen kokous on kutsuttava koolle erityisen asian käsittelyä varten, jos liittohallitus pitää sitä välttämättömänä tai 1/3 liittovaltuuston jäsenistä sitä vaatii.

Kutsu liittovaltuuston kokoukseen lähetetään jäsenille kirjallisesti vähintään neljä viikkoa ennen kokousta ja esityslista liitteineen vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta. Esityslista liitteineen lähetetään tiedoksi jäsenyhdistyksille kaksi viikkoa ennen kokousta.

Liittovaltuuston kokouksessa on liittohallituksen jäsenillä läsnäolo- ja puheoikeus, mutta ei äänioikeutta.

Liittovaltuuston tehtävät

11 § Liittovaltuusto

  • valitsee järjestäytymiskokouksessa, toimikautensa ensimmäisessä kokouksessa, valtuuston puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa,
  • samalla se valitsee liittohallituksen puheenjohtajan, jota kutsutaan liiton puheenjohtajaksi, varapuheenjohtajat ja liittohallituksen
  • sekä valitsee yhden tilintarkastajan ja varatilintarkastajan seuraavaksi toimikaudeksi. Tilintarkastajien toimikausi on valintahetkellä kulumassa oleva tilikausi ja sitä seuraavat kolme tilikautta. Jos tilintarkastajaksi valitaan tilintarkastusyhteisö, varatilintarkastajaa ei tarvitse valita,
  • päättää liittovaltuuston, liittohallituksen jäsenten sekä tilintarkastajien palkkioista ja korvauksista,
  • käsittelee jäsenyhdistysten tekemät aloitteet.

Liittovaltuusto on päätösvaltainen, kun yli puolet jäsenistä on läsnä.

Sääntömääräisen kevätkokouksen tehtävät:

  • esitetään edellisen vuoden toiminta- ja tilikertomus sekä tilintarkastajien liiton tileistä ja hallinnosta antama lausunto ja päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta,
  • päätetään vastuuvapauden myöntämisestä liittohallitukselle ja muille tilivelvollisille edelliseltä vuodelta,
  • hyväksytään seuraavan vuoden toimintasuunnitelman painopistealueet ja talouden suuntaviivat,
  • päätetään liittomaksusta,
  • vahvistetaan vaalipiirijako vaalivuotta edeltävänä vuotena.*

Syyskokous:

  • käsitellään ja hyväksytään liiton lähivuosien toiminnan ja talouden suuntaviivat.

Liittohallitus

12 § Liittohallitukseen kuuluu puheenjohtaja, ensimmäinen ja toinen varapuheenjohtaja sekä 10 jäsentä.

Liittovaltuuston puheenjohtajalla tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajalla on läsnäolo- ja puheoikeus liittohallituksen kokouksessa.

Liittohallitus on päätösvaltainen, kun jäsenistä yli puolet on paikalla.

13 § Liittohallituksen tehtävät:

  • kutsuu liittovaltuuston kokoukset koolle,
  • johtaa liiton toimintaa ja vastaa siitä sekä antaa tarvittaessa hallintoon liittyvät säännöt,
  • hyväksyy ja erottaa liiton jäsenet,
  • valmistelee liittovaltuustossa käsiteltävät asiat ja toimeenpanee liittovaltuuston päätökset,
  • ottaa ja erottaa johtavat toimihenkilöt,
  • määrää liiton nimenkirjoittajat,
  • nimeää tarvittavat johto- ja toimikunnat sekä työryhmät,
  • nimeää liittoäänestyksen toimeenpanosta vastaavan vaalitoimikunnan vaalijärjestyksessä määriteltyjä tehtäviä varten,
  • pitää yllä jäsenyhdistysten toimittamaa jäsenluetteloa äänioikeutetuista jäsenistä,
  • päättää sellaiset liittoa koskevat asiat, jotka eivät kuulu lain ja näiden sääntöjen mukaan liittovaltuuston ratkaistavaksi,
  • julkaisee ehdokaslistat vaalipiireittäin jäsenyhdistyksille kirjallisina vaalivuoden elokuun loppuun mennessä ja julkaisee ne liiton seuraavassa ilmestyvässä jäsenlehdessä.

Aloiteoikeus

14 § Jäsenyhdistys, joka haluaa ilmoittamansa asian käsiteltäväksi liittovaltuustossa on lähetettävä sitä koskeva esitys vähintään kaksi kuukautta ennen kokousta liittohallitukselle, joka valmistelee asian esiteltäväksi liittovaltuustolle.

Tilinpäätös

15 § Liiton tilit päätetään kalenterivuosittain. Tilinpäätös ja muut asiakirjat on annettava tilintarkastajille ennen maaliskuun loppua.

Liiton nimen kirjoittaminen

16 § Liiton nimen kirjoittavat liittohallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat sekä ne liiton toimihenkilöt, jotka liittohallitus on siihen määrännyt, kaksi yhdessä.

Liitosta erottaminen

17 § Liittohallitus voi erottaa jäsenyhdistyksen yhdistyslain 14 §:n määräämin perustein sekä jos jäsenyhdistys toimii vastoin liiton tarkoitusperiä taikka rikkoo liiton sääntöjä tai liiton toimielimien päätöksiä.

Liiton puheenjohtaja

18 § Liitolle voidaan valita kunniapuheenjohtajaksi henkilö, joka liiton liittohallituksen puheenjohtajana tai varapuheenjohtajana on ansiokkaalla tavalla työskennellyt liiton hyväksi.

Kunniapuheenjohtajan nimeämisestä päättää liittovaltuusto. Kunniapuheenjohtajasta ei ole liittomaksuvelvoitetta liitolle.

Liiton sääntöjen muuttaminen

19 § Liiton sääntöjen muuttamisesta päättää liittovaltuusto. Päätöksenteko edellyttää, että vähintään 2/3 kokouksessa annetuista äänistä kannattaa muutosta.

Liiton purkaminen

20 § Liiton purkaminen edellyttää, että siitä tehdään päätös kahdessa perättäisessä liittovaltuuston kokouksessa, jossa kummassakin vähintään 3/4 kokouksessa annetuista äänistä kannattaa purkamispäätöstä.

Liiton tultua puretuksi käytetään liiton jäljelle jääneet varat sen tarkoitusperien edistämiseksi liittovaltuuston viimeisessä kokouksessa määrättävällä tavalla.

Voimaantulosäännös

Säännöt tulevat voimaan heti hyväksymisen jälkeen.