5.10.2011
Arvoisat kansanedustajat
Invalidiliitto ry on fyysisesti vammaisten ihmisten valtakunnallinen vaikuttamisen ja palvelutoiminnan monialajärjestö. Invalidiliitto ry:llä on 156 jäsenyhdistystä, joissa on yhteensä n. 32 000 henkilöjäsentä. Invalidiliiton tarkoituksena on edistää yhteiskunnan muuttumista sellaiseksi, että toimiva arki mahdollistaa vammaisille, erityisesti fyysisesti vammaisille ihmisille itsenäisen ja hyvän elämän. Samalla liitto vaikuttaa vammaisten ihmisten ihmisoikeuksien toteutumiseksi.
Invalidiliitto ry haluaa kiinnittää huomiotanne seuraavien ministeriöiden määrärahoja koskeviin seikkoihin valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2012. Kannanotossa esitetyt luvut perustuvat 22.8.2011 päivättyyn talousarvioesitykseen muutoin paitsi työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan osalta, jotka perustuvat budjettiriihen jälkeisiin tietoihin.
Oikeusministeriön hallinnonala
Oikeusministeriön hallinnonalan talousarvioesityksen mukaan laaditaan ensimmäinen kansallinen ihmisoikeustoimintaohjelma (jatkoksi valtioneuvoston ihmisoikeusselonteolle) käsittäen ihmisoikeuspolitiikan painopisteet, rakenteet ja toimenpiteet. Hankkeeseen suunnitellaan varattavaksi 100 000 euroa talousarvioesityksessä. Invalidiliitto pitää tätä erittäin kannatettavana, mutta korostaa samalla YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen valvonta- ja täytäntöönpanoa varten tarvittavan riippumattoman elimen perustamista tai nimeämistä varten tarvittavien resurssien merkitystä.
Oikeusministeriön talousarvion hallinnonalan kuvauksesta käy ilmi, että vuonna 2010 suurimpia asiaryhmiä hallinto-oikeuksissa oli sosiaali- ja terveydenhuolto eli 27 % liki 23 000 asiamäärästä. Invalidiliitto on huolissaan hallinto-oikeuksien käsittelyajoista ja alueellisista eroista käsittelyajoissa vammaisten henkilöiden kannalta sosiaaliturva-asioihin kuuluvissa tärkeis¬sä vammaispalveluasioissa. Oikeusministeriön tavoitteena on supistaa alueellisia käsittelyaikaeroja siten, että ne olisivat hovi- ja hallinto-oikeusasioissa enintään kolme kuukautta vuonna 2012. Invalidiliiton mielestä tämä on kannatettavaa, mutta haasteellista.
Oikeusministeriö on asettanut pidemmän aikavälin tavoitteeksi asioiden keskimääräisen käsittelyajan korkeimmassa hallinto-oikeudessa (KHO) 9,5 kuukauteen. Vuonna 2012 KHO:n keskimääräiseksi käsittelyajaksi on työtilanteen ruuhkautumisesta johtuen arvioitu 11 kuukaudeksi. Invalidiliitto katsoo, että tämä merkitsee vammaisen ihmisen kannalta pahimmillaan liki kahden vuoden muutoksen¬hakuprosessia viranhaltijan päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen vammaispalvelua koskevassa asiassa.
Invalidiliiton mielestä vakuutusoikeuden valitusruuhkan purkaminen ja pitkiin käsit-telyaikoihin (9-11 kk) puuttuminen on kansalaisen oikeusturvan ja aivan keskeisten perustoi¬meentulon etuuksien kannalta välttämätöntä.
Sisäasiainministeriön hallinnonala
Vähemmistövaltuutetun ja syrjintälautakunnan toimintamenoihin esitetään yhteensä 14 000 euroa vähemmän rahaa kuin tälle vuodelle. Vireille tulevien asiakastapausten oletetaan lisääntyvän vähemmistövaltuutetun osalta 50 tapauksella ja syrjintälautakunnan osalta 20 tapauksella tähän vuoteen verrattuna. Syrjintälautakunnan henkilötyövuosien lukumäärää aiotaan vähentää kahdesta puoleentoista.
Invalidiliitto vastustaa edellä mainittuja leikkauksia ja esittää huolenaan tapausten käsittelyaikojen pidentymisen ja palvelun laadun heikkenemisen tulevaisuudessa. Vaikka vähemmistövaltuutettu on pyrkinyt kouluttamaan muita neuvoa antavia viranomaisia ja kansalaisjärjestöjä vastaamaan tulevaisuudessa suurimmasta osasta aiemmin vähemmistövaltuutetulle kuuluneesta neuvonnasta, ei se ole vähentänyt vähemmistövaltuutetun asiakastapausten määrää. Syrjintälautakunnan vuosikirjan 2010 mukaan sillä nyt käytössä olevat varat ovat riittäneet työskentelyn hoitamiseen. Invalidiliiton katsoo, että määrärahojen ja henkilöstötyövuosien supistusten sijaan niitä tulisi nostaa asiakastapausten lisääntymistä vastaavalla määrällä.
Invalidiliitto pitää huolestuttavana hätäkeskustoiminnan määrärahojen leikkausta 58 693 000 eurosta 58 505 000 euroon ottaen huomioon hätäilmoitusten määrän oletetun kasvun 4 284 000:stä 4 327 000:een niin, että toiminnan tehokkuuden ei arvioida lisääntyvän, vaan päinvastoin sen oletetaan heikentyvän lievästi. Lisäksi suunnitellut hätäkeskusten siirrot luovat epävarmuutta hätäkeskuspalveluiden asianmukaisen ja laadukkaan palvelun suhteen. Kyse on välittömästi ihmisten henkeen ja terveyteen kohdistuvista palveluista ja näin ollen määrärahaleikkauksia on arvioitava uudelleen. Invalidiliitto pitää välttämättömänä, että apu on kaikille vammaryhmille helposti saavutettavissa.
Valtiovarainministeriön hallinnonala
Talousarvioesityksen selvitysosassa valtiovarainministeriö asettaa nimenomaan valtion alue- ja paikallishallinnolle vaikuttavuustavoitteiksi vuodelle 2012 perusoikeuksien ja oikeusturvan toteutumisen sekä peruspalvelujen saatavuuden turvaamisen. Aluehallintovirastoille asetetut tavoitteet vuodelle 2012 vaikuttavat selvästi alimitoitetuilta. Invalidiliitto katsoo, että vammaisten henkilöiden oikeusturvan saatavuuden kannalta tärkeiden kunnalliskanteluiden sekä sosiaali- ja terveystoimen kanteluiden keskimääräiseksi käsittelyajaksi asetettu 8 kk on selvästi aluehallintoviraston käsittelyaikojen kärkipäästä ja aivan liian pitkä.
Aluehallintoviraston suorittamien valvontakäyntien määrä on aivan liian pieni, mikäli vain 10 % sekä yksityisten että julkisten sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden ja ympärivuorokautista hoitoa antavien toimintayksiköiden toiminnasta tarkastetaan. Lisääntynyt kilpailutus edellyttää aluehallintoviranomaisilta useampia valvontakäyntejä erityisesti asumiseen liittyvissä palveluissa. Invalidiliiton mielestä talousarvioesityksestä ei käy ilmi tarvittavia konkreettisia toimenpiteitä valvontakäyntien suorittamiseksi eikä asiakaspalautteen käsittelemiseksi, kuten esimerkiksi maistraatin toimintaa koskevassa selvitysosassa tuodaan esiin.
Monelle liikuntarajoitteiselle henkilölle auto on välttämätön liikkumisen apuväline. Valtiovarainministeriön mukaan autoveron tuottoa on tarkoitus nostaa 90 miljoonalla eurolla vuonna 2012. Käytännössä tämä tarkoittaa, että monen vammaisen henkilön auton hankinta vaikeutuu. Auton hinta nousee kun autovero nousee, mutta autoveronpalautuksen määrä pysyy samana. Näin ollen vammaisen henkilön maksettavaksi jäävä summa suurenee. Invalidiliitto vaatii, että vammaisten auton hankintatukijärjestelmää kehitetään kokonaisuutena.
Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee vuoden 2012 aikana toimintaohjelman, johon sisällytetään hallitusohjelmassa päätetyt uudistukset osatyökykyisten työllistymisen edistämiseksi. Invalidiliitto vaatii, että toimintaohjelmaa valmistelevaan työryhmään on valittava vammaisjärjestöjen edustus ja mielellään vielä niin, että eri vammaisryhmiä (esim. liikunta-, aisti- ja kehitysvamma) edustavat järjestöt voisivat olla edustettuna.
Työllistämis-, koulutus ja erityistoimet -momentista on hallituksen budjettiriihessä vähennetty 50 milj. euroa. Siitä, miten vähennykset kohdistuvat ko. momentin sisällä ei vielä ole julkista tietoa. Kyseinen momentti sisältää muun muassa työolosuhteiden järjestelytuen maksamisen. Työolosuhteiden järjestelytuki on ainoa suomalainen julkinen tuki yhdenvertaisuuslain edellyttämiin kohtuullisiin mukautuksiin. Sillä on usein ratkaiseva merkitys työpaikkojen esteettömyyden parantamisessa ja tätä kautta vammaisten ja osatyökykyisten työllistymisessä. Tuki on määrältään pysynyt samansuuruisena vuodesta 2002. Se tunnetaan huonosti ja näin ollen sen käyttö on ollut vähäistä. Suomen vammaispoliittisessa ohjelmassa ehdotetaan, että työolosuhteiden järjestelytuen käyttö ja kehittämistarpeet selvitetään ja tarvittaessa uudistetaan järjestelytukea koskevat säännökset ja ohjeistus. Vammaisjärjestöt ovat esittäneet vaatimuksen olla mukana kehittämistyössä. Invalidiliitto kiirehtii kehittämistyötä, koska vähäinen määrä työolosuhteiden järjestelytuen päätöksiä on varsin huolestuttavaa ajatellen tuen roolia ainoana kohtuullisten mukautusten julkisena tukena. Lisäksi se on määrältään pahasti jälkeen jäänyt eikä vastaa 10 vuoden kustannuskehitystä.
Palkkatuki on useissa tapauksissa tärkeää vammaisten ihmisten työllistymisen tukena. Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa tavoitteena on luoda vaikeasti työllistyville ja vammaisille pysyvä palkkatuki. Invalidiliitto edellyttää, että tämä hallitusohjelman kirjaus toteutetaan. Edelleen Invalidiliitto vaatii, että osa palkkatuista varataan korvamerkittynä vammaisten ja osatyökykyisten työllistymisen tukemiseen. Muuten on vaarana, että vähemmistönä olevat vammaiset ja osatyökykyiset sivuutetaan palkkatuella työllistymisessä.
Invalidiliiton mielestä on olennaisen tärkeää, ettei työhönsijoittumisen ja ammatinvalinta- ja urasuunnittelun erityismenoissa tehdä leikkauksia. Invalidiliitto pitää oikean suuntaisena kehitystä, jossa pidemmillä ja paremmin resursoiduilla toimenpiteillä on nykyistä suurempaa vaikuttavuutta. Haluamme kuitenkin korostaa, että vammaisten ihmisten työllistymisen tukeminen on muutakin kuin vain ammatillista kuntoutusta.
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenoihin esitetään 436 000 (9,7%) vähemmän rahaa kuin tälle vuodelle. Vireille tulevien valitusasioiden oletetaan vähentyvän kahdella tuhannella tapauksella tähän vuoteen verrattuna ja valitusten käsittelyajan kestävän 8 kk. Kumpikaan näistä tavoitteista ei näytä realistiselta. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annettua lakia muutettiin 2008, jolloin tavoitteeksi asetettiin käsittelyaikojen lyhentäminen kuuteen kuukauteen vuoteen 2011 mennessä. Keskimääräinen käsittelyaika oli vuonna 2010 14,7 kuukautta ja vuoden 2011 tavoite on 10 kuukautta. Keskimääräinen valitusten käsittelyaika on tällä hetkellä n. 12 kk. Työkyvyttömyyseläkkeissä keskimääräinen käsittelyaika on 369 päivää, yleisessä asumistuessa 386 päivää ja vammaistukiasioissa 396 päivää. Toimintamenoja vähentämällä ei päästä tavoitteeseen 8 kk:n käsittelyajasta. Kun kysymys on perusturvasta tai vaikeavammaisille välttämättömästä lääkinnällisestä kuntoutuksesta, nykyisen kaltaiset valitusten käsittelyajat ovat vammaisten kansalaisten päivittäisten toimintojen ylläpitämisen, toimeentulon ja oikeusturvan kannalta kohtuuttomia.
Kansaneläkelaitoksen harkinnanvaraiseen yksilökohtaiseen kuntoutukseen saa käyttää enintään 76 100 000 (86 700 000 euroa vuonna 2011). Koska järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvan Kelan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen hylkäysosuudet jatkavat kasvuaan, Invalidiliitto esittää huolensa Kelan kuntoutuksen riittävyydestä suhteessa vammaisten ihmisten työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseen ja parantamiseen. Kuntoutusmahdollisuuksien supistuminen on ristiriidassa hallitusohjelman työelämässä pysymisen ja työurien pidentämisen kanssa.
Ympäristöministeriön hallinnonala
Korjausavustusten painopisteenä on edelleen hissien rakentaminen sekä vanhusten ja vammaisten henkilöiden asuntojen korjaaminen kotona asumisen mahdollistamiseksi. Kuitenkin talousarvioon 2012 on kirjattu tällä hetkellä 65,5 m€, kun vuoden 2011 talousarvioon oli kirjattu 90,5 m€. Invalidiliitto ei näe perustetta vähentää huomattavasti esteettömyyttä edistäviä korjausavustuksia. Vähennys pohjautuu ilmeisen epärealistiseen arvioon avustuspäätösten vähenemisestä. Avustuspäätösten lukumäärät hissien rakentamiseen olivat 2009 toteutuma 239 kpl, 2010 toteutuma 322 kpl, 2011 arvio 320 ja 2012 arvio 240 kpl.
Helsingissä 3.10.2011
Marja Pihnala, toimitusjohtaja
Anssi Kemppi, järjestöpäällikkö