Maistraatti

Jos henkilö on niin sairas tai vanha, ettei hän pysty enää huolehtimaan itsestään ja asioistaan tai taloudestaan, voi käräjäoikeus tai holhousviranomainen määrätä hänelle edunvalvojan eli henkilön, joka huolehtii hänen asioistaan. Jossain tilanteissa  voidaan edunvalvoja määrätä myös alaikäiselle henkilölle. Edunvalvojaa voi hakea henkilö itse tai  muu läheinen henkilö tai viranomainen. Yleisenä holhousviranomaisena toimii edunvalvontapalveluiden osalta valtion oikeusaputoimisto. Jos edunvalvojaa hakee muu kuin valvottava henkilö itse, osoitetaan hakemukset kotipaikan käräjäoikeuteen.

Edunvalvojalle annettu  määräys on voimassa joko toistaiseksi tai määräajaksi. Edunvalvonnan jatkumisen aiheellisuus  tarkistetaan viranomaisaloitteisesti
neljän vuoden välein. Edunvalvoja voidaan myös määrätä tiettyä tehtävää varten, jolloin määräys loppuu, kun tehtävä on suoritettu loppuun. Edunvalvontamääräys voidaan myös purkaa käräjäoikeuden päätöksellä, kun tarve edunvalvonnalle on päättynyt. Päämies voi itse ehdottaa sopivaksi katsomaansa henkilöä edunvalvojakseen. Edunvalvojana voi toimia edunvalvottavan henkilön sukulainen, ystävä tai muu läheinen. Ellei se ole mahdollista, edunvalvojaksi määrätään yleinen edunvalvoja. Yleisen edunvalvonnan palveluita ovat vuoden 2009 alusta lukien järjestäneet valtion oikeusaputoimistot. Oikeusaputoimistoissa tehtävää hoitavat yleiset edunvalvojat ja heitä avustava henkilökunta. Osa toimistoista on ostanut palvelun joko kokonaan tai osittain muilta palveluntuottajilta kuten kunnilta, yhdistyksiltä tai yrityksiltä. Kaikkien edunvalvojien toimintaa valvoo maistraatti.

Edunvalvonnasta voidaan määrätä maksu. Maksun suuruus määräytyy päämiehen varojen perusteella. Edunvalvojan tulee vuosittain laatia maistraatille vuositili päämiehen taloudellisista asioista. Edunvalvojalla on aina oikeus korvaukseen aiheutuneista kohtuullisista kuluista.

Edunvalvontavaltuutuksella voidaan etukäteen sopia mahdollisen toimintakyvyttömyyden varalta asioiden hoitaja, esim. taloudelliset asiat, omaisuuden hoito.

Edunvalvontavaltuutus tulee tehdä kirjallisesti. Valtakirjassa tulee mainita valtuuttajan ja valtuutetun nimi sekä valtuutetun suostumus asiaan. Lisäksi tulee merkitä asiat, jotka valtuutus kattaa.  Valtakirjan kahden esteettömän todistajan tulee olla paikalla kun valtuuttaja allekirjoittaa tai tunnustaa allekirjoituksen. Kun valtuuttaja on pääasiallisesti menettänyt toimintakykynsä, valtuutetun tulee toimittaa valtakirja paikalliseen holhousviranomaiseen saadakseen valtuutuksen voimaan.

Apua edunvalvontakysymyksiin antavat alueelliset valtion oikeusaputoimistot.