Terveyskeskus
Sairaala
Kansaneläkelaitos
Työeläkelaitokset
Sosiaalitoimisto
VKK
Vakuutusyhtiöt
Työ- ja elinkeinotoimistot

Kuntoutus jaetaan neljään pääryhmään: lääkinnälliseen, ammatilliseen, sosiaaliseen ja kasvatukselliseen kuntoutukseen. Ks. Ammatillinen kuntoutus, Lääkinnällinen kuntoutus.
Sosiaalista kuntoutusta ovat esimerkiksi sopeutumisvalmennuskurssit  ja kasvatuksellista kuntoutusta erityisopetuksen tukitoimenpiteet.

Kuntoutusavustus
Kansaneläkelaitos
Työeläkelaitokset

Kuntoutusavustus on harkinnanvarainen etuus, jota voidaan tukea kuntoutujan työllistymistä kuntoutuksen  jälkeen.  Avustusta voidaan käyttää esimerkiksi tilanteessa, jossa kuntoutuja on mennyt aikaisempaa ansiotasoaan tuntuvasti heikommin palkattuun työhön tai työharjoitteluun. Oikeus työttömyysturvaan estää kuntoutusavustuksen saamisen. Kuntoutuksen jälkeen omaa yritystä aloittelevan on mahdollista saada kuntoutusavustusta, mikäli hän ei samanaikaisesti saa työhallinnon maksamaa starttirahaa. Kuntoutusavustus on määrältään kuntoutusrahan suuruinen ja on veronalaista tuloa. Työeläkepuolella kuntoutusavustus  koskee pääasiassa yrittäjiä. Kuntoutusavustusta on haettava.

Kuntoutusohjaus
Sairaanhoitopiiri

Kuntoutusohjaajan tehtävänä on tukea asiakasta ja hänen läheisiään sairauden tai vamman aiheuttamassa elämänmuutoksessa sekä ohjata ja neuvoa kuntoutusprosessin käynnistämisessä. Kuntoutusohjaaja tekee tarvittaessa kotikäyntejä ja arvioi yhdessä asiakkaan kanssa hänen arkielämänsä selviytymistä ja palvelujen tarvetta sekä auttaa palvelujen hakemisessa.

Kuntoutusraha ja ylläpitokorvaus
Kansaneläkelaitos
Työeläkelaitokset

Kuntoutusrahan tavoitteena on turvata kuntoutujan toimeentulo kuntoutukseen osallistumisen ajalta sekä tarvittaessa myös kuntoutuspäätöksen antamisen ja kuntoutuksen alkamisen sekä kuntoutusjaksojen väliseltä ajalta.

Kuntoutusrahaa maksetaan 16-67-vuotiaille silloin, kun kuntoutuksen tavoitteena on työelämässä pysyminen, työelämään palaaminen tai sinne tulo. Kuntoutusrahan maksaminen edellyttää kirjallista päätöstä kuntoutuksesta. Ammatillisen kuntoutuksen varmistamiseksi Kela maksaa 16-19-vuotiaille nuorille, joille on laadittu henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutussuunnitelma, kuntoutusrahaa ilman kuntoutuspäätöstä. Näissä tapauksissa vammaisuuden kokonaisvaikeusasteen edellytetään lisäksi vaativan tehostettua työkyvyn arviointia ja kuntoutusta. Tavoitteena on ehkäistä nuoren siirtymistä työkyvyttömyyseläkkeelle. Jos nuoren kuntoutus, esimerkiksi ammatillinen koulutus on kesken hänen täyttäessään 20 vuotta, nuoren kuntoutusrahaa maksetaan koulutuksen päättymiseen saakka.

Kuntoutusrahaa maksetaan myös oppisopimuskoulutuksen ajalta. Kuntoutusraha maksetaan oppisopimuskoulutuksen ajalta työnantajalle tämän maksamaa palkkaa vastaavalta osalta. Kelan maksaa kuntoutusrahaa ammatillisen, lääkinnällisen ja harkinnanvaraisen kuntoutuksen ajalta. Kelan kuntoutusrahaa voidaan maksaa myös esimerkiksi julkisen terveydenhuollon ja työterveyshuollon järjestämän kuntoutuksen, sopeutumisvalmennuksen sekä perhe- ja päihdekuntoutuksen ajalta. Kuntoutusraha on veronalaista tuloa.

Työeläkelaitosten maksama kuntoutusraha on työeläkkeiden yhteismäärä 33 %:lla korotettuna (kuntoutuskorotus). Kuntoutuspäätöksen antamisen ja ja kuntoutuksen alkamisen väliseltä ajalta ja kuntoutusjaksojen väliseltä ajalta kuntoutusraha maksetaan ilman kuntoutuskorotusta.

Kelan ylläpitokorvausta voidaan maksaa kuntoutuksesta aiheutuneiden ylimääräisten kustannusten korvaamiseksi. Sitä maksetaan kuntoutustarvetta ja -mahdollisuuksia selvittävien tutkimusten ja kokeilujen tai avomuotoiseen kuntoutukseen osallistumisen ajalta henkilölle, joka saa minimikuntoutusrahaa. Ylläpitokorvaus on verotonta.

Kuntoutussuunnitelma
Terveyskeskus
Sairaala

Kuntoutussuunnitelma laaditaan kirjallisesti kuntoutujan, tarvittaessa omaisen tai läheisen, lääkärin ja usein myös moniammatillisen työryhmän yhteistyönä. Kuntoutussuunnitelmasta tulee selvitä, miten sairaus, vika tai vamma aiheuttaa huomattavia vaikeuksia tai rasitusta selviytyä kotona, päiväkodissa, koulussa tai työelämässä sekä muissa elämän/perhetilanteissa sekä kuntoutujan tarvitsemat kuntoutuspalvelut. Lisäksi suunnitelmassa tulee kuvata, miten kuntoutuspalvelut perustellusti turvaavat  tai parantavat em. selviytymistä. Lääkinnällisen kuntoutuksen kuntoutussuunnitelma on laadittava hoidosta vastaavassa julkisen terveydenhuollon yksikössä ja laadittu suunnitelma on voimassa 1-3 vuotta. Terveydenhuollon tai muun hoitavan tahon tekemä kuntoutussuunnitelma on luonteeltaan suositus eikä oikeudellisessa mielessä Kelaa sitova. Kuntoutussuunnitelma ei ole kuntoutushakemus, vaan hakemus on tehtävä erikseen.

Kuntoutustuki
Kansaneläkelaitos
Työeläkelaitokset

Kuntoutustuki myönnetään määräaikaisesti työkyvyttömälle henkilölle, jonka työkyvyn voidaan arvioida palautuvan asianmukaisella hoidolla tai kuntoutuksella. Sen myöntämisedellytyksenä on, että henkilölle on laadittu hoito- tai kuntoutussuunnitelma, joka sisältää jäljellä olevan työkyvyn selvittämiseen tai ylläpitämiseen liittyvät kuntouttavat toimenpiteet. Kuntoutustuki on saman suuruinen kuin työkyvyttömyyseläke.