Verovirasto

Invalidivähennys
Vammaisuuden perusteella ansiotuloverotuksessa voi saada invalidivähennyksen. Invalidivähennykseen on oikeus henkilöllä, jolla on sairaudesta, viasta tai vammasta aiheutunut pysyvä haitta-aste vähintään 30%. Täyden vähennyksen saa henkilö, jonka haitta-aste on 100%. Jos haitta-aste on pienempi kuitenkin vähintään 30%, invalidivähennys on haitta-asteen mukainen prosenttimäärä täydestä vähennyksestä. Vähennyksen voi saada 30% pienemmän haitta-asteen mukaan, jos verovelvollisella on vuonna 1975 voimassa olleiden säännösten mukaan ollut pienempi kuin 30 %:n mukainen haitta-aste. Vähennyksen saaminen edellyttää sellaisen lääkärintodistuksen esittämistä, josta ilmenee haitta-aste ja alkamisajankohta. Ensimmäisen vähennyskerran jälkeen verottaja tekee vähennyksen viran puolesta. Täyttä työkyvyttömyyseläkettä saavan henkilön haitta-asteeksi katsotaan 100 % ja osaeläkettä saavan 50% ilman eri selvitystä.
Valtionverotuksessa vähennys tehdään valtiolle suoritettavasta ansiotulon tuloverotuksesta. Vähennyksen määrä on invaliditeettiprosentin osoittama määrä 115 eurosta . Valtionverotuksen invalidivähennyksen saamisen edellytyksenä ei ole, että verovelvollisella on ollut muuta ansiotuloa kuin eläketuloa. Toisin kuin kunnallisverotuksessa vähennyksen saa siten myös sellainen henkilö, jolla on ollut vain eläketuloa. Jos  verovelvolliselle, johon sovelletaan lain puolisoita koskevia säännöksiä, ei ole määrätty tuloveroa tai jos se ei riitä valtionverotuksen invalidivähennyksen tekemiseen, vähennys tai siitä vähentämättä jäänyt määrä vähennetään verovelvollisen puolison tuloverosta.

Kunnallisverotuksessa vähennyksen määrä on invaliditeettiprosentin osoittama määrä 440 eurosta. Vähennys tehdään muusta puhtaasta ansiotulosta kuin eläketulosta. Kunnallisverotuksessa ei eläketulosta ole mahdollista saada invalidivähennystä ellei eläkkeensaajalla ole jo vuonna 1982 ollut veronalaista eläketuloa.

Veronmaksukyvyn aleneminen ja työmatkakulut
Jos veronmaksukyky on erityisen syyn johdosta olennaisesti alentunut (työttömyys, elatusvelvollisuus, sairaus ja huomattavan suuret sairauskulut), voi anoa veronmaksukyvyn alentumisvähennystä. Vähennys voi olla enintään 1 400 € (2010).  Vähennyksen määrä arvioidaan henkilön ja hänen perheensä kokonaistilanteen mukaisesti. Harkintaan vaikuttavat sekä verovuoden ansiotulot että muu varallisuus. Vähennys on harkinnanvarainen. Tarkempaa tietoa saa veroilmoituksen täyttöohjeista.

Veroilmoituksessa myös kohtaan ”työmatkakulut” kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Kts. myös tämän oppaan kohta Kotitalousvähennys.