Selkäydinvammat

Joka viikko yksi suomalainen saa selkäydinvamman.

Selkäydinvamman synty

Selkäydinvamma voi syntyä esimerkiksi liikenteessä, urheillessa, pudotessa tai kaatuessa tai kotona, työssä tai vapaa-ajalla sattuneen tapaturman myötä. Vammaan voivat johtaa myös erilaiset tulehdukset, kasvaimet ja verisuoniperäiset ongelmat, kulumamuutokset, välilevyn pullistuma tai synnynnäinen selkäytimen ja selkäydinkalvojen pullistuma.

Selkäydinvamman seuraukset

Vaurio selkäytimessä voi johtaa joko paraplegiaan eli alaraajahalvaukseen tai tetraplegiaan eli neliraajahalvaukseen. Vammautuneen henkilön toimintakyvyn kannalta olennaista on vauriotaso (kaularangan, rintarangan, lanneselän tai ristiluun alue) sekä vaurion laatu (murtuma, pullistuma tai piiskanisku).

Liikkumis- ja toimimiskyvyn ohella selkäydinvamma aiheuttaa muutoksia useissa eri elintoiminnoissa sekä henkilön psykososiaalisessa ympäristössä.

Kuntoutuksella toimintakykyä

Selkäydinvaurion jälkeinen kuntoutus on jatkon kannalta olennaista. Kuntoutuksella parannetaan tai ylläpidetään kuntoutujien toimintakykyä ja edesautetaan näin heidän mahdollisuuksiaan toimia yhteiskunnassa. Noin 90 % vakavan selkäydinvaurion tapaturmassa saaneista suomalaisista saa kuntoutusta Käpylän kuntoutuskeskuksessa.

Lisätietoa Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskuksen kuntoutuspalveluista ja tutkimuksesta Käpylänkuntoutuskeskuksen sivuilta.

Asiantuntija: Osastonylilääkäri Eija Ahoniemi, Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskus

Vertaistukea

Vertaistukitoiminta on ollut jo usean vuoden ajan osana selkäydinvammaisten kuntotutusta Käpylän Kuntoutuskeskuksessa. Selkäydinvammaisten omaisten vertaistuki on aloitettu pienryhmätoimintana pääkaupunkiseudulla, josta sitä laajennetaan myöhemmin muualle Suomeen.

Lue lisää selkäydinvammaisten vertaistuesta