Köyhyysohjelma

Invalidiliiton köyhyysohjelma Tullaan toimeen? – elämyksiä kansaneläkkeellä on ensimmäinen suomalainen vammaisten ihmisten köyhyyttä käsittelevä puheenvuoro. Valon päivänä 3.2.2010 julkistetun ohjelman tavoitteena on kiinnittää yhteiskunnan huomio koko elämänsä köyhyydessä elävien vammaisten ihmisten taloudelliseen tilanteeseen.

Pelkkä kansaneläke ei riitä ihmisarvoiseen elämään

Invalidiliiton köyhyysohjelma keskittyy pääasiassa pelkällä täydellä kansaneläkkeellä eläviin ihmisiin.

Henkilöt, jotka eivät koskaan työllisty vaikean vammansa takia ja siksi elävät koko aikuisikänsä pelkällä kansaneläkkeellä, elävät jatkuvassa köyhyydessä.

Yksinelävän, täyden kansaneläkkeen saajan koko vuositulo jäi vuonna 2008 noin 6700 euroon. Samana vuonna keskivertosuomalainen käytti pelkästään elämysten hankintaan yli 4000 euroa.

Asiakasmaksut ja piilokulut pienentävät tuloja

Vammaisen ihmisen kohdalla lähtökohtaisesti pieniä tuloja pienentävät entuudestaan terveydenhoitokustannukset, kuten asiakasmaksut ja sairasvakuutuksen piiriin kuulumattomien lääkkeitten hankkiminen, sekä erilaiset piilokulut.

Invalidiliitossa on huomattu, että juuri asiakasmaksujen vuoksi napanuora toimeentulotukeen ei joidenkin vammaisten henkilöiden kohdalla milloinkaan katkea.

Lisähelpotusta vammasta tai sairaudesta johtuviin ylimääräisiin kuluihin ei välttämättä saa edes Kelan myöntämistä vammais- tai hoitotuista. Esimerkiksi kertaluonteisia kuluja ei hyväksytä korvattavaksi. Kulut korvataan usein myös vain siitä vammasta tai sairaudesta, joka on alentanut toimintakykyä.

Vammasta voi aiheutua myös erilaisia piilokuluja.

Sähköpyörätuolin lataaminen paisuttaa sähkölaskua useilla sadoilla euroilla vuodessa, tukisidokset ja pyörätuoli kuluttavat vaatteet nopeasti, piha- ja lumityöt on vamman vuoksi teetettävä ulkopuolisella. Lista jatkuu.

Tilanteen korjaaminen on tahtotilasta kiinni

Invalidiliiton köyhyysohjelma listaa myös lukuisia toimenpiteitä, joilla tilannetta voitaisiin parantaa. Koko elämänsä pelkällä kansaneläkkeellä elävien joukko on niin pieni, ettei heidän taloudellisten edellytystensä parantaminen tule kohtuuttoman kalliiksi. Kysymys ei ole rahasta, vaan tahtotilasta.

Miten tilannetta voidaan parantaa?
Lue lisää parannusehdotuksista e-kortista