Invalidiliiton ja Vammaisfoorumin muutosehdotukset liikennekaareen

Asia: Invalidiliiton ja Vammaisfoorumi ry:n muutosehdotukset liikennekaareen
Viite: Hallituksen esitys liikennekaareksi sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi 

Invalidiliitto ja Vammaisfoorumi kannattavat lainsäädännön kehittämistä. Liikennekaaren lakiesitys on kannatettava siltä osin kuin se koskee uuden teknologian mahdollistamista, rajapintojen avaamista eri toimijoiden välillä, yhteneväisiä lippu- ja maksujärjestelmiä sekä uusien innovaatioiden mahdollistamista. 

Hallituksen esityksen taustalla oleva ajatus ns. vahvasta kuluttajasta, joka kykenee kilpailuttamaan ja arvioimaan palveluidensa tuottajaa toimii terveiden aikuisten osalta. Vammaisten ja ikääntyvien osalta kuluttajan oma toimijuus ei kuitenkaan toteudu samalla tavalla. Tähän ei sovi asiakkaan voimavaroja edellyttävä jälkikäteinen ja monimutkainen reklamaatio ja kantelutie, johon Liikennekaari nyt perustaa asiakkaiden oikeusturvan. Matkustajaturvallisuuden reunaehdot on varmennettava etukäteen lainsäädännössä.

Invalidiliitto ja Vammaisfoorumi ovat erityisen huolissaan esityksen vaikutuksista matkustajaturvallisuuteen sekä saavutetun esteettömän palvelutason laskemiseen. Matkustajaturvallisuuden laskuun toimintakyvyltään rajoittuneiden asiakkaiden kohdalla vaikuttaa se, että Liikennekaari kumoaa lain taksinkuljettajan ammattipätevyydestä (6952/2009), esteettömän taksin ajolupaan liittyvän korotetun terveystilavaatimuksen sekä enimmäishintasäätelyn (Valtioneuvoston asetus taksiliikenteen kuluttajahinnoista) ja asettaa nämä velvoitteet yksin elinkeinonharjoittajan vastattavaksi. 

Liikennekaari tuo tullessaan myös uudenlaisia liikkumisen konsepteja mitä moninaisimmilla eri kalustovaihtoehdoilla. Pyörätuolissa istuvan matkustajan kuljettamista koskevasta ajoneuvon rakenteista ja varusteista olisi voimassa edelleen vanhat säädökset taksiliikenneluvallisille ajoneuvoille. Matkustajaturvallisuuden näkökulmasta olisi kuitenkin välttämätöntä, että kalusto, turvavälineet ja mitat säädetään koskemaan kaikkia niitä luvanhaltijoita, jotka kuljettavat matkustajia henkilöliikenneluvalla pyörätuolissa istuen, koska invataksityyppisiä kuljetuksia ajetaan yhä enenevissä määrin myös muilla kuin taksiluvallisilla ajoneuvoilla.

Liikennekaaren valmistelussa on luotettu siihen, että invataksien saatavuus ja ammattitaito varmistetaan viranomaisten ostamalla liikenteellä. Kokemus on päinvastainen. Kilpailutetuissa julkisissa kuljetuksissa sekä kalusto että kuljettajien ammattitaito on selkeästi puutteellisempi. Tämä johtuu siitä, että ajoja on voitu ajaa ostajan valitsemalla tavalla. Jos tarjouspyynnössä ei ole edellytetty taksiliikenneluvallista kalustoa ja asiakkaiden tarpeita ei ole rehellisesti kuultu ja otettu huomioon, on niin kalusto kuin kuljettajat sisältäneet merkittäviä turvallisuus- ja laatupuutteita. Vammaisten erityistarpeiden huomioiminen edellyttää erityisesti teknisten turvavälineiden, M-kokoluokan kalustoa sekä ammattikunnan osaamista, sitoutumista, sopivuutta ja perehtymistä. Julkisissa hankinnoissa tyypillinen hintakilpailu karsii taksiliikenneluvalliset toimijat ulkopuolelle, joilla nämä vaatimukset on etukäteen lainsäädännöllä varmistettu. 

Vammaisella asiakkaalla ei ole julkisissa hankinnoissa sopimussuhdetta ja itse maksetuissa matkoissa nyt esitetyn mukaisesti vasta jälkikäteinen kuluttajaoikeudellinen mahdollisuus kannella laiminlyönneistä ja virheistä. Esityksessä ei ole tehty vaikuttavuusarviointia tämän asiakassegmentin palveluiden toteutumisesta ja kuluttajaoikeudellisen aseman muotoutumisesta markkinoiden merkittävässä muutoksessa. 

Liikennekaari perustuu vahvaan uskoon siitä, että kysyntä synnyttää tarjontaa. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta on 17.6.2016 (103/2016) antanut Invalidiliiton pyynnöstä lausunnon yhdenvertaisuuslain soveltamisesta ja sen vaikutuksista Liikennekaari -hankkeessa. Lautakunta pitää välttämättömänä, että Liikennekaaressa säädetään erikseen esteettömien, saavutettavien palvelumallien syntymisen, mukaan lukien ajoneuvojen saavutettavuuden ja esteettömyyden sekä palveluiden kuten kuljettajien erityisten ammattipätevyyden perusteista. Näitä ei voi jättää pelkästään markkinoiden varaan.

Jotta matkustajaturvallisuus ei vaarantuisi, saavutettu esteetön palvelutaso ei laskisi ja jotta tulevaisuudessa voitaisiin turvata terveet ja toimivat liikennemarkkinat vammaisille henkilöille myös julkisen vallan kilpailuttaessa sen järjestämiä kuljetuksia esittää Invalidiliitto ja Vammaisfoorumi, että;

  1. Liikenneluvasta riippumatta kaikilta kuljettajilta tulee vaatia erillinen ajolupa, jonka viranomainen myöntää ja tarkistaa ajoluvan saamisen edellytykset määräajoin.
  2. Ajoluvan tulee sisältää erityisesti vammaisten ja toimintakyvyltään rajoittuneiden kuljetuksissa kuljettajan terveydellisen tilan ja toimintakyvyn arvioinnin kuten tällä hetkellä [tästä on esitetty luovuttavan, mutta se on välttämätöntä matkustajan turvallisuuden takaamiseksi]. Hallituksen esityksessä kiinnitetään aivan oikein huomiota: ”Taksinkuljettajaan kohdistuisivat poikkeuksellisen tiukat soveltuvuusvaatimukset. Näitä vaatimuksia on kuitenkin pidettävä perusteltuina sen vuoksi, että suuri osa taksiasiakkaista on toimintakyvyltään rajoittuneita, esimerkiksi vanhuksia, lapsia tai toimintarajoitteen vuoksi erityistä apua tarvitsevia. Asiakas on taksissa usein yksin kuljettajan kanssa.” Vaikka näin todetaan perustelutekstissä, niin miksi tästä ehdotetaan kuitenkin luovuttavaksi? 
  3. Liikennekaareen tulee nimenomaisesti kirjata, että Liikenteen turvallisuusvirastolla on velvollisuus antaa tarkemmat määräykset vammaisten ja toimintakyvyltään rajoittuneiden asiakkaiden avustamisesta ja apuvälineiden kuljettamisesta perittävän maksun oikeellisuudesta ja kohtuullisuudesta. Maksun oikeellisuus ja kohtuus tulee perustua säännöksessä vahvistettuun kuljettajan toimintakykyyn, osaamiseen ja kalustovaatimuksiin.
  4. Liikennekaareen tulee nimenomaisesti kirjata, että Liikenteen turvallisuusvirastolla on velvollisuus antaa tarkempi määräys taksiliikennelain nojalla annetusta liikenne- ja viestintäministeriön asetuksesta taksiliikenteessä käytettävän esteettömän kaluston laatuvaatimuksista (723/2009) sekä Invataksista määritellyn ajoneuvojen rakenteesta ja varusteista koskevasta asetuksen 13 §:stä, Trafin suosituksesta paariautojen erityisvaatimuksista (TRAFI/18841/03.04.03.00/2013). Määräyksen tulee koskea kaikkea sellaista kalustoa, jossa kuljetetaan matkustajaa pyörätuolissa istuen, riippumatta henkilöliikenneluvan laadusta.
  5. Eri kalustojen ja niihin liittyvien esteettömän kaluston laatuvaatimusten taloudelliset ja fiskaaliset vaikutukset markkinoihin tulee arvioida. Taksiliikennettä voisi harjoittaa jatkossa nykyistä monipuolisemmalla kalustotarjonnalla. Kilpailuneutraliteetin näkökulmasta erityyppisten ajoneuvojen verokohtelu jäi kuitenkin ratkaisematta. Esimerkiksi pienoislinja-autoista ei kerätä auto- tai ajoneuvoveroa. Tämän vaikutusarviointia kilpailuneutraliteettiin ei ole tehty. Erityisen ongelmallinen tämä on esteettömän kaluston osalta, joissa vain taksikalustossa laatuvaatimukset olisivat velvoittavia (hissi, kiinnityspisteet, pyörätuolilla matkustamisen kannalta riittävän ison kokoluokan auto, missä istumapaikan koko ja paikat määritelty M-luokan ajoneuvo). 
  6. Asiakkaan ja kuluttajan oikeusturvaa on vahvennettava ja määriteltävä viranomainen kelle kannella tilanteissa, joissa luvanhaltija tuottaa matkustajaturvallisuutta vaarantavaa palvelua asiakasreklamaatioista huolimatta.
  7. Julkiseen joukkoliikenteeseen on säädettävä esteettömyyttä koskevat minimiehdot.  Julkinen joukkoliikenne ei pääsääntöisesti ole esteetöntä, lukuun ottamatta isoja kaupunkikeskittymiä.

Lisätietoja; 

Laura Andersson, yhteiskuntasuhdejohtaja, Invalidiliitto ry laura.andersson@invalidiliitto.fi 
Elina Akaan-Penttilä, lakimies, Invalidiliitto ry, elina.akaan-penttila@invalidiliitto.fi
Pirkko Mahlamäki, pääsihteeri, Vammaisfoorumi ry; pmahlamaki@gmail.com

Jaa sosiaalisessa mediassa