Lausunto valtion talousarvioesityksestä 2017

Arvoisat kansanedustajat

Invalidiliitto ry edistää ja kehittää toimintakyvyltään erilaisten ja fyysisesti vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia osallistua, liikkua ja elää täysipainoista elämää. Liitto edustaa 149 jäsenyhdistyksensä kautta 30 000 fyysisesti vammaista ja toimintarajoitteista suomalaista. Järjestötoiminnan lisäksi Invalidiliitto-konserniin kuuluvat koulutuksen, kuntoutuksen ja asumisen sektorit.

Invalidiliiton jäsenistössä on noussut suuri huoli vammaisten henkilöiden sosiaalisesta ja taloudellisesta yhdenvertaisuudesta. Julkisten varojen säästötoimet ovat aiheuttaneet merkittävää taloudellisten ongelmien kasaantumista vähävaraisille vammaisille henkilöille. Työllistyminen ja toimeentulo ovat heikentyneet ja vastaavasti erilaiset omavastuut sekä kustannukset ovat nousseet, mikä vaarantaa monella jopa perustarpeiden tyydyttämisen. Tutkitusti myös osallisuus kapenee taloudellisen kurjistumisen myötä.

Niukassa taloudellisessa tilanteessa korostetaan jokaisen kansalaisen omaa vastuuta henkilökohtaisesta hyvinvoinnistaan. Samanaikaisesti vammaisten henkilöiden omatoimisuutta ja aktiivisuutta rajoitetaan vammais- ja muiden tukipalvelujen tiukennuksin. Mahdollisuudet harrastaa tai osallistua erilaisten yhteisöjen toimintaan kaatuvat riittämättömiin palveluihin, esimerkiksi kuljetus- tai avustajapalveluihin. Pahimmillaan itsemääräämisoikeus ja valinnanvapaus ovat täysin rajoitettuja.

Tämä marginalisaation ja kurjistumisen kehitys on pysäytettävä. Suuntana tulee olla yhdenvertainen ja esteetön Suomi, joka mahdollistaa myös vammaisten ihmisten täysivaltaisen yhteiskunnallisen jäsenyyden.

YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksista tehty yleissopimus astui Suomessa voimaan 10.6.2016. Sopimus velvoittaa, että valtio edistää, suojelee ja takaa kaikille vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti heidän ihmisoikeuksiensa ja perusvapauksiensa toteutumisen. Sopimus vahvistaa vammaisten henkilöiden oikeuksien asemaa nimenomaan oikeudellisesti velvoittavina ihmisoikeuksina samoin kuin valtion velvollisuutta toimia näiden oikeuksien edistämiseksi.

Helsingissä 19. syyskuuta 2016

INVALIDILIITTO RY

Laura Andersson, yhteiskuntasuhdejohtaja
Anne Mäki, koulutus- ja työllisyysasiantuntija

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala

Invalidiliitto ry pitää hyvänä kehityksenä sitä, että nuorten kuntoutusraha ja nuorille maksettavan ammatillisen kuntoutuksen kuntoutusraha korotetaan takuueläkkeen tasolle.

Invalidiliitto yhtyy kuitenkin SOSTEn arvioon siitä, että budjettiesityksen indeksijäädytykset ja leikkaukset voivat siirtää suuren joukon ihmisiä köyhyysrajan alapuolelle. Tässä joukossa on vammaisia tai toimintarajoitteisia henkilöitä, joiden toimeentulo koostuu eläkkeestä sekä muista tuista ja korvauksista. Osa vammaisista henkilöistä elää koko elämänsä takuueläkkeen varassa.

Sosiaaliturvaetuuksien heikennykset kasvattavat toimeentulotuen tarvetta. Pienituloisimmat eläkeläiset jäävät jälleen leikkausten maksajiksi. Invalidiliiton järjestökentältä saatujen tietojen perusteella lääkärissä käyminen ja lääkkeiden ostaminen ovat vähentyneet taloudellisten syiden vuoksi.

YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan sopimuksen artikla 28 koskee riittävää elintasoa ja sosiaaliturvaa. Sitoutumalla sopimukseen Suomi tunnustaa vammaisten henkilöiden oikeuden riittävään omaan ja perheidensä elintasoon, kuten riittävään ravintoon, vaatetukseen ja asumiseen, sekä elinolojen jatkuvaan paranemiseen. Suomi on sitoutunut toteuttamaan asianmukaiset toimet tämän oikeuden toteutumisen turvaamiseksi ja edistämiseksi ilman syrjintää vammaisuuden perusteella. Sosiaaliturvan turvaamiseksi ja edistämiseksi on toimittava niin, että varmistetaan köyhyydessä eläville vammaisille henkilöille ja heidän perheilleen valtion tuki vammaisuudesta aiheutuviin kuluihin, jotka liittyvät muun muassa riittävään koulutukseen, neuvontaan, rahalliseen tukeen ja vuorohoitoon.

Syntymästään saakka vaikeavammainen henkilö, jonka työllistyminen avoimille työmarkkinoille on hyvin vaikeaa tai vammainen henkilö, joka ei koulutuksestaan huolimatta saa koulutustaan vastaavaa työtä, saattaa joutua elämään koko elämänsä takuueläkkeen varassa. Takuueläkkeen määrä on 766,85 €/kk vuonna 2016. Tähän päälle voi saada eläkettä saavan hoitotukea (perustuki 62,48 €/kk) ja eläkkeensaajan asumistukea. Tilastokeskuksen mukaan pienituloisiksi lasketaan ne, joiden nettotulot ovat 60 prosenttia kaikkien kotitalouksien käytettävissä olevien rahatulojen mediaanitulosta. Tämä tarkoittaa, että pienituloisuuden raja eli köyhyysraja on Suomessa nettotuloina 1 190 euroa kuukaudessa tai 14 300 euroa vuodessa. Takuueläkeläisellä bruttotulo on vuodessa 9 202,20 euroa.

Työelämän ulkopuolelle jääneen vammaisen henkilön ja muiden henkilöiden välillä on pysyvä epäsuhta taloudellisen aseman ja yhteisöllisten osallistumismahdollisuuksien suhteen.

Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala

Hallitus on tehnyt esityksen, että valtion rahoittaman ansiopäivärahan perusosan, peruspäivärahan ja työmarkkinatuen käyttömahdollisuutta laajennetaan palkkatuen ja starttirahan rahoittamiseen. Invalidiliitto kannattaa muutosta, mutta se ei kuitenkaan saa johtaa työkyvyttömyyseläkettä saavien vammaisten henkilöiden unohtamiseen palkkatukimyönnöissä, mikäli huomio kiinnittyy työttömyysetuusrahoista rahoitettavaan palkkatukeen. Vammaisilla henkilöillä on useimmiten suurempi kynnys ylitettävänä päästäkseen työelämään kuin samanikäisillä muilla henkilöillä.

Lakimuutoksesta johtuen työllisyysmäärärahoja palkkatukeen ja starttirahaan on budjetoitu vuodelle 2017 huomattavasti vähemmän kuin kuluvana vuonna. Vammaisissa ja osatyökykyisissä henkilöissä on niitä, jotka saavat jotain muuta sosiaalietuutta kuin työttömyysturvaa. Henkilöt, jotka haluavat ansaita työtuloja työkyvyttömyyseläkkeen lisäksi, eivät hyödy siitä, että työttömyysetuuksia voi käyttää starttirahan tai palkkatuen rahoittamiseen. Palkkatukea on viime vuosina heikennetty ja sen saamista on vaikeutettu. Tämä on johtanut siihen, että vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden työllistymisen aste on heikentynyt. Palkkatukijaksojen lyhentäminen taas on johtanut epävarmuuteen toimeentulon ennustettavuudesta.

YK:n vammaisia henkilöitä oikeuksien koskevan sopimuksen 27. artikla käsittelee vammaisten henkilöiden työtä ja työllistymistä. Artikla määrittelee, että sopimuspuolet turvaavat työnteko-oikeuden toteutumisen ja edistävät sitä toteuttamalla myös lainsäädännön avulla asianmukaisia toimia, joiden tarkoituksena on muun muassa edistää vammaisten henkilöiden työllisyyttä ja työkokemuksen hankkimista avoimilla työmarkkinoilla. Toimiin voi sisältyä tasa-arvoistavia toimintaohjelmia ja kannustimia.

Suomi on jo muokannut lainsäädäntöään YK:n vammaissopimuksen mukaiseksi muun muassa uudistamalla yhdenvertaisuuslain vuoden 2015 alusta. Sekä YK:n vammaissopimus että yhdenvertaisuuslaki antavat valtiolle välineet kohdentaa työllisyysmäärärahoja esimerkiksi vammaisille nuorille Sanssi-tukeen, jotta vammaiset nuoret saisivat työelämäkokemuksia kesätyön merkeissä. Työelämäkokemukset jo opintojen ajalta ovat tärkeä väylä myöhempiin työpaikkoihin. Tällä hetkellä vammainen nuori ei saa työnantajalle suunnattua kannustavaa tukea kesätöihin, vaan palkkatukeen edellytetään työttömän työnhakija status. Myös työelämään siirtymisen sujuvoittamiseksi vastavalmistuneille vammaisille nuorille tulisi kohdentaa työllisyysmäärärahoja.

Ympäristöministeriön hallinnonala

Invalidiliitto kiittää ympäristöministeriötä siitä, että erityisryhmien asuntojen rakentamista ja korjaamista ehdotetaan tuettavaksi 130 miljoonan euron investointiavustuksilla. Vuonna 2016 tuki on 120 milj. ja vuonna 2015 tuki oli 119,9 milj.

Samoin korjausavustuksiin on tullut viimevuotisesta 10 milj. euron korotus. Niillä tuetaan pääasiassa jälkiasennushissien rakentamista sekä vanhusten ja vammaisten henkilöiden asuntojen korjausta. Nämä toimenpiteet edistävät asuinrakennuskannan esteettömyyttä ja mahdollistavat asumisen omassa kodissa mahdollisimman pitkään. Vuoden 2017 ehdotus on 35 miljoonaa euroa, joka löytyy hieman hankalasti kahdelta eri momentilta. Talousarvion momentilta 35.20.55 tulee 20 milj. euroa ja asuntorahastosta tulee 15 milj. euroa. Avustusten trendi on kuitenkin ollut laskeva: vuonna 2016 tuki on 25 milj., vuonna 2014 tuki oli 43 milj., vuonna 2013 tuki oli 50,5 milj., vuonna 2012 tuki oli 56,3 milj. ja vuonna 2011 tuki oli 90,5 milj.

Invalidiliitto muistuttaa Suomen ratifioineen YK:n vammaisten henkilöiden sopimuksen. Sen artikla 9 määrittelee esteettömyyttä. Sopimuksen esteettömyys on uniikki käsite, koska vastaavaa ei muista yleissopimuksista löydy. Artikla velvoittaa Suomea varmistamaan vammaisille henkilöille muiden kanssa yhdenvertaisen pääsyn fyysiseen ympäristöön, kuljetukseen, tiedottamiseen ja viestintään, muun muassa tieto- ja viestintäteknologiaan ja -järjestelmiin, sekä muihin yleisölle avoimiin tai tarjottaviin järjestelyihin ja palveluihin sekä kaupunki- että maaseutualueilla.

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala

Hallitus on työstämässä suurta liikennekaariuudistusta. Valtion talousarviossa olisikin tuotava selkeästi esille matkaketjujen ja kaluston esteettömyyden sekä turvallisuuden vaatimukset ja kehittäminen. Liikennekaarihankkeessa ei saa unohtaa vammaisten henkilöiden tarpeita liittyen liikennepalvelujen alueelliseen kattavuuteen, kaluston esteettömyyteen ja turvallisuuteen, hinnoitteluun sekä henkilökunnan ammattitaitoon.

Yksittäisen fyysisesti vammaisen ihmisen kannalta esteettömyys ja saavutettavuus ihmisoikeutena tarkoittavat myös mahdollisuutta nauttia muista ihmisoikeuksista ja perusvapauksista. Vammaisen henkilön arjessa voidaan puhua esteettömyysketjusta, jonka pitäisi mahdollistaa liikkuminen kodin, työ- ja opiskelupaikan ja harrastusten välillä. Esimerkiksi liikenne on esteetöntä ja saavutettavaa silloin, kun sekä liikenneväline että pysäkki ja asemarakennus ovat vammaisen kannalta esteettömiä. Kaikkien osa-alueiden tulee olla niin fyysisesti kuin viestinnällisesti esteettömiä, mikä otetaan huomioon eri tavoin muun muassa kynnyksien madaltamisella ja pysäkkikuulutuksilla.

Digitalisaatio etenee määrätietoisesti eri hallinnonaloilla. Invalidiliitto haluaa muistuttaa, että edelleen on huomioitava ikääntyneiden ja erityisryhmien tarpeet jatkuvasti kehittyvän tieto- ja viestintäteknologian käytössä sekä teknologian valtakunnallinen kattavuus. Uusien toimintojen ja sovellusten tullessa yhä kiihtyvässä tahdissa markkinoille ja vanhojen järjestelmien poistuessa samanaikaisesti on käynyt niin, että osassa maata väestöllä on huonommat tieto- ja viestintämahdollisuudet kuin aiemmin tai ne puuttuvat kokonaan. Tämän lisäksi kaikilla kansalaisilla ei tule olemaan mahdollisuutta toimia uuden teknologian palveluissa johtuen muun muassa taloudellisista tai toimintakykyyn liittyvistä seikoista.

Uuden tieto- ja viestintäteknologian suunnittelussa ja käyttöönotossa on huomioitava kattavuus koko maassa sekä helppokäyttöisyyden ja esteettömyyden periaate. Kehittyvien sähköisten palveluiden lisäksi on myös turvattava henkilökohtaiset ja kaikille yhteiset yleiset palvelut sekä yksilöllisillä palveluilla erityisryhmien yhdenvertaisuus.

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala

Invalidiliitto on huolissaan suurista koulutukseen tehtävistä leikkauksista. Koulutuksellinen reformi on käynnissä, mutta leikkaukset astuvat nopeammin voimaan kuin muutos koulutuksessamme. Kuinka taataan resurssien vähentyessä vastavalmistuneiden tuki työelämään siirtymisessä tai se, että koulutuspaikkoja löytyy myös niille henkilöille, joiden täytyy vaihtaa ammattia sairastumisen tai vammautumisen takia. Lisäksi sekä YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus että yhdenvertaisuuslaki edellyttävät koulutuksen tarjoajalta kohtuullisia mukautuksia koulutuksellisen yhdenvertaisuuden toteutumiseksi.

Jaa sosiaalisessa mediassa