Nuori mies pyörätuolissa kotona tietokoneella. Kuvituskuva.
Vammaisilla henkilöillä on yhdenvertainen oikeus itsenäiseen elämään ja osallisuuteen. Itsenäinen elämä ja osallisuus kytkeytyy itsemääräämisoikeuteen. Oikeuden toteutumista voidaan tukea hyvin erilaisilla palveluilla. Näin esimerkiksi itsenäisen asumisen ja elämisen palveluilla.

Vammaisilla ihmisille on oikeus yksilöllisen avuntarpeen edellyttämän määrän mukaisesti riittäviin palvelu ja tukitoimiin mukaan lukien kotiin annettavat palvelut. Eduskunta vahvisti keväällä 2023 vammaispalvelulakia koskevan uudistuksen. Lain on tarkoitus tulla voimaan lokakuussa 2023. Lakiuudistus monipuolisti yksilöllisiä palveluita. Perinteisen vaikeavammaisten palveluasumisen ja henkilökohtaisen avun rinnalle säädettiin oikeus erityisen osallisuuden tukeen, tuettuun päätöksentekoon ja vaativaan moniammatilliseen tukeen. Lainuudistuksen myötä vahvistettiin myös vammaisten lasten ja heidän perheidensä asemaa ja laajennettiin oikeutta lyhytaikaiseen huolenpitoon.  

Lisätietoa uuden vammaispalvelulain voimaantulosta ja siirtymäsäännöksistä

Vammaispalvelujen järjestäminen

Vammaispalvelujen toimeenpanoa ja järjestämistä ohjaa useat eri lait. Tällaisia ovat muun muassa Suomen perustuslaki, YK:n vammaisten henkilöiden yleissopimus sekä lukuisat kansalliset voimassaolevat viranomaisen toimintaa ja menettelyä sekä asiakkaan oikeuksia sääntelevät lait. Itsenäistä elämää ja asumista toteuttavat vammaispalvelut tukeutuvat perusoikeuksina turvattuun välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon, joka luo näille oikeuksille vahvan ns. subjektiivisen oikeuden luonteen. Käytännössä näiden oikeuksien toteutumista turvataan yksilöllisen tarpeen mukaisesti järjestettävillä vammaispalveluilla, joista on säädetty erityislainsäädäntöön lukeutuvalla vammaispalvelulailla sekä YK:n yleissopimuksen 19. artikla, Eläminen itsenäisesti ja osallisuus yhteisössä.

Vammaispalvelut ovat toissijaisia ja tulevat avuksi tilanteissa, joissa muut palvelut eivät ole riittäviä vastaamaan vammaisen ihmisen pitkäaikaisiin ja erityisiin avuntarpeisiin. Palveluiden on muodostettava riittävän kattava ja toimiva kokonaisuus riippumatta siitä, minkä lain perusteella niitä järjestetään. Palvelut tulee järjestää yksilöllisesti ottaen huomioon vammaisen henkilön yksilöllinen toimintakyky, tarve ja olosuhteet.

Palvelutarpeen arviointi ja palvelusuunnitelma

Itsenäisen elämän ja osallistumisen tekevät mahdolliseksi yksilöllistä vammaa tai sairautta vastaavat palvelut. Vammaispalvelut ovat yksi sosiaalihuollon palveluista. Arvio palveluiden järjestämisestä tehdään sosiaalihuollon viranomaisen toimesta yhdessä asiakkaan kanssa aina yksilöllisten tarpeiden ja olosuhteiden perusteella. Palveluiden tulee pohjautua palvelutarpeen arviointiin ja palvelusuunnitelmaan. Palvelutarpeen arviointi ja palvelusuunnitelma laaditaan asiakkaan ja sosiaalityöntekijän ja tarvittavien muiden asiantuntijoiden tai läheisten kanssa yhdessä. Palvelutarpeen arviointi tai palvelusuunnitelma ei ole viranomaisen tekemä hallintopäätös. Tästä johtuen asiakkaalle ei synny sen perusteella suoraa oikeutta vaatia suunnitelmaan sisältyviä palveluja ja tukitoimia. Suunnitelma ohjaa päätöksentekoa,  palveluiden järjestämistä ja niiden toteuttamista.

Palveluja ja tukitoimia haetaan useimmiten kirjallisesti. Lisätietoa palvelujen hakemisesta saat oman hyvinvointialueesi vammaispalveluista.

Lisätietoa asiakas- ja palvelusuunnitelmasta löydät THL:n Vammaispalvelujen käsikirjasta.

Lue lisää palveluista ja tukitoimista THL:n Vammaispalvelujen käsikirjasta.

 

Jaa sosiaalisessa mediassa