Puheenvuoro ihmisoikeustoimintaohjelman valmisteluun liittyen

Kuulemistilaisuus liittyen Valtioneuvoston kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman valmisteluun
Invalidiliitto kiittää Kansallista ihmisoikeustoimintaohjelmaa valmistelevaa Valtioneuvoston verkostoa ja Ihmisoikeuskeskusta mahdollisuudesta tulla kuultavaksi.

Invalidiliitto ry edistää ja kehittää toimintakyvyltään erilaisten ja fyysisesti vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia osallistua, liikkua ja elää täysipainoista elämää. Liitto edustaa 149 jäsenyhdistyksensä kautta noin 30 000 fyysisesti vammaista ja toimintarajoitteista suoma-laista. Vammaisten ja erilailla toimintarajoitteisten ihmisten joukko on hyvin heterogeeninen. Invalidiliitto on fyysisesti vammaisten ihmisten valtakunnallinen vaikuttamisen ja palvelutoiminnan monialajärjestö. 

Kannatamme konkreettista ja seurattavissa olevaa toimintaohjelmaa

Invalidiliitto pitää hyvänä nyt ehdotettavaa konkreettista ja seurattavissa olevaa toimintaohjelmaa. Toteutumisen kannalta on perusteltua, että toimintaohjelmassa keskitytään harvempiin, rajatumpiin teemoihin. Invalidiliitto kannattaa rakennetta ja valittuja teemoja. 

YK:n vammaisyleissopimus edellyttää, että vammaisuus on otettava läpileikkaavasti valittuihin teemoihin

Invalidiliitto kiinnittää vakavaa huomiota siihen, että hankkeista puuttuu vammaisoikeudellinen ja vammaisten ihmisoikeudellinen tarkastelukulma. Emme pidä tätä hyväksyttävänä. Suomen valtio on vihdoin ratifioinut 10.6.2016 YK:n vammaisyleissopimuksen ja sen valinnainen pöytäkirjan. Yleissopimuksen ratifioinnilla vahvistettiin vammaisten henkilöiden oikeuksien asemaa nimenomaan oikeudellisesti velvoittavina ihmisoikeuksina samoin kuin valtion velvollisuutta toimia näiden oikeuksien edistämiseksi. 

Yleissopimus rakentuu laaja-alaisen syrjinnän kiellon ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteilla. Näin ollen kaikki nyt tässä vaiheessa perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelmaan esitetyistä teemoista koskettavat erityisesti vammaisia ihmisiä. Vammaisten ihmisten syrjintä on hyvin monialaista, usein tunnistamatonta ja sitä tapahtuu kaikilla elämän eri osa-alueilla. 

Invalidiliitto on nostanut lapsiasiainvaltuutetun 2017 vuosikertomukseen erityisen huolenaiheen vammaisten lasten syrjäytymisestä koulutoimessa. Myös vammaisyleissopimuksen 8. artikla edellyttää nimenomaisesti tietoisuuden lisäämistä vammaisuudesta ja vammaisten henkilöiden positiivisesta vaikutuksesta yhteiskunnan monimuotoisuuteen. 

Yhdenvertaisuusvaltuutettu on vuoden 2015 toimintakertomuksessaan kiinnittänyt erityistä huomiota siihen, että uuden yhdenvertaisuuslain voimaantulon jälkeen syrjintäkanteluiden määrä yhdenvertaisuusvaltuutetulle on vuoden 2015 aikana kasvanut 73 %. Uusi yhdenvertaisuuslaki laajensi syrjintäperusteet myös vammaisuuteen perustuvaan syrjintään. Yhdenvertaisuusvaltuutetulle osoitettujen kanteluiden määrässä syrjintäperusteissa vammaisuus tulee heti alkuperän jälkeen.  Vammaisten syrjintä erottuu tilastollisesti kantelumäärissä merkittävästi. Myös ylimmät laillisuusvalvojat ovat toistuvasti vuosikertomuksissaan ottaneet kantaa vammaisten ihmisoikeuksien ongelmiin ja toteutumattomuuteen.

Invalidiliitto haluaa todeta, että kaikista oikeuksista itsemääräämisoikeus on ensisijainen. Vammaisten ihmisten yksilöllinen itsemääräämisoikeus ja riippumattomuus, mukaan lukien vapaus tehdä omat valintansa omassa elämässään on erityisen haavoittuvainen. Puhutaan siis mahdollisuudesta ja kyvystä tehdä päätöksiä, jotka liittyvät perustavaa laatua olevien perusvapauksien toteuttamiseen arkielämässä.  

Useimmiten vammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeus on riippuvainen välttämättömistä palveluista sekä yhteiskunnan ja sen eri toimijoiden saavutettavuudesta, esteettömyydestä sekä syrjimättömästä asenteesta, toisin kuin muiden kansalaisten. 

Vammaisten ihmisten itsemääräämisoikeutta voidaan tukea parhaimmillaan oikeanlaisilla ja yksilöllisillä palveluilla. Tarvittavien palveluiden laatu on riippuvainen toimintakyvyn rajoitteesta ja sen vaikeusasteesta. 

On myös huomioitava, että väärin mitoitetuilla tai laadullisesti huonoilla ja esteellisillä palveluilla, rakenteilla yhteiskunta myös usein legitimoi ja syrjäyttää vammaiset ihmiset yhteiskunnan eri osa-alueiden ulkopuolelle. Tällöin vammaisen henkilön itsemääräämisoikeus ei toteudu yhdenvertaisesti, kuten muilla kansalaisilla. 

Itsemääräämisoikeus on yleisperusoikeus muiden perus- ja ihmisoikeuksien toteuttamiselle. Vammaisten ihmisten kohdalla se koskettaa nimenomaisesti henkilökohtaista vapautta ja koskemattomuutta niin sosiaali- ja terveyspalveluissa, kuin osallisuudessa yhteiskunnan eri osa-alueilla.

Suomi on ottanut tärkeän askeleen vammaisten henkilöiden oikeuksien puolustamiseksi ja kunnioittamiseksi. Sopimuksen toimeenpano edellyttää vammaisten oikeuksia koskevien ihmisoikeusindikaattoreiden kehittämistä, vammaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvempaa huomioimista sosiaali- ja terveydenhuollon eri uudistamishankkeessa. Toivomme, että vammaisuus huomioidaan läpileikkaavasti nyt valmisteilla olevassa valtionneuvoston kansallisessa perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelmassa kaikissa siihen valituissa teemoissa. Nyt käydyssä keskustelussa vammaisuus ei näy. Tiedustelemme vielä, onko niin että sosiaali- ja terveysministeriön hallitusohjelmiin pohjautuvat pitkän ajan lainsäädäntöhankkeet itsemääräämisoikeuslaista sekä vammaislakien yhdistämisestä voidaan tosiasiallisesti laskea osaksi perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelmaa, vaikka ne ovat normaalia kyseiselle hallinnonalalle kuuluvaa lainsäädäntötoimintaa?

Helsingissä 28.9.2016

Invalidiliitto ry

Laura Andersson
Yhteiskuntasuhdejohtaja

Elina Akaan-Penttilä
Lakimies

Jaa sosiaalisessa mediassa