Selkäydinvammat

Joka viikko yksi suomalainen saa selkäydinvamman. Selkäydinvamma voi syntyä tapaturmaisesti tai vammaan voivat johtaa myös esimerkiksi erilaiset tulehdukset, kasvaimet ja verisuoniperäiset ongelmat.

Selkäydinvamma voi syntyä esimerkiksi liikenteessä, urheillessa, pudotessa tai kaatuessa tai kotona, työssä tai vapaa-ajalla sattuneen tapaturman myötä. Vammaan voivat johtaa myös erilaiset tulehdukset, kasvaimet ja verisuoniperäiset ongelmat, kulumamuutokset, välilevyn pullistuma tai synnynnäinen selkäytimen ja selkäydinkalvojen pullistuma.

Selkäydinvamman seuraukset

Vaurio selkäytimessä voi johtaa joko paraplegiaan eli alaraajahalvaukseen tai tetraplegiaan eli neliraajahalvaukseen. Vammautuneen henkilön toimintakyvyn kannalta olennaista on vauriotaso (kaularangan, rintarangan, lanneselän tai ristiluun alue) sekä vaurion laatu (murtuma, pullistuma tai piiskanisku).

Liikkumis- ja toimimiskyvyn ohella selkäydinvamma aiheuttaa muutoksia useissa eri elintoiminnoissa sekä henkilön psykososiaalisessa ympäristössä.

Kuntoutuksella toimintakykyä

Selkäydinvaurion jälkeinen kuntoutus on jatkon kannalta olennaista. Kuntoutuksella parannetaan tai ylläpidetään kuntoutujien toimintakykyä ja edesautetaan näin heidän mahdollisuuksiaan toimia yhteiskunnassa.

Noin 90 prosenttia vakavan selkäydinvaurion tapaturmassa saaneista suomalaisista saa kuntoutusta Validia Kuntoutus Helsingin kuntoutuskeskuksessa.

Vertaistukea

Vertaistukihenkilötoiminnasta vastaa Selkäydinvammaiset Akson ry:n MOVE -projekti.
Lue lisää selkäydinvammaisten vertaistuesta

Lisätietoa

Validia Kuntoutus Helsinki 
Nordenskiöldinkatu 18 B, PL 103 
00251 HELSINKI 
Puhelin (09) 777 071 
Faksi (09) 794 734 

Selkäydinvammaiset Akson ry/ MOVE -projekti 
 vertaistukikoordinaattori 
move@aksonry.fi , p. 050 371 5400 

Selkäydinvammasäätiö 

Spinalcord Injury Information Network 
Englanninkielinen tietopankki