Asunnon muutostyöt

Alaikäinen lapsi ja kaksi kotia

Miten asunnonmuutostyöt korvataan vammaispalvelulain perusteella, kun vanhemmat asuvat eri osoitteissa ja lapsella kaksi kotia?

Vastaus

Vammaispalvelulain perusteella asunnonmuutostöitä on järjestettävä vaikeavammaisen henkilön vakituiseen asuntoon. Vakituisella asunnolla tarkoitetaan sitä asuntoa, jossa henkilö tosiasiallisesti asuu, mutta vakituisia asuntoja voi olla useampikin. 

Jos teillä on riittävästi perusteita muutostöiden saamiseksi kahteen kotiin, esimerkiksi yhteishuoltajuus, niin voidaan katsoa lapsella olevan perustellusti kaksi kotia, joihin näitä asunnonmuutostöitä tarvitaan. Vastaavanlainen oikeustapaus vuodelta 2008 on Helsingin HAO 26.11.2008 Drno 081268/6. 

Kaikissa tapauksissa tulee lisäksi asuinkunnan arvioitavaksi se seikka, että kunnalla on velvollisuus korvata vain tavanomaisista elämäntoiminnoista aiheutuvat välttämättömät kustannukset. Nämä perusteet ovat jokaisella hakijalla yksilölliset sekä jokainen asunto on erilainen. Tämän takia tapaukset ja asunnot eivät suoraan ole vertailukelpoisia keskenään, vaan ne arvioidaan aina tapaus/asuntokohtaisesti. 
 

Asunnonmuutostöiden suunnittelu

Voiko hakija vapaasti itse valita asunnonmuutostöiden suunnittelijan? Korvataanko myös suunnittelukustannukset? Kuka on pätevä suunnittelijaksi?

Vastaus

Vammaispalvelulain mukaan asunnonmuutostöiden suunnittelu ja tarvittavat asiantuntijoiden lausunnot sekä piirustukset kuuluvat kunnan korvaamiin asunnonmuutostöihin. Vammaispalvelulaissa ei kuitenkaan oteta kantaa siihen, kuka hankkii suunnittelijan. Usein kunnan oma rakennusalan ammattilainen suunnittelee ja tekee kustannusarvion muutostöistä, apuna on yleensä terveydenhoitoalan ammattilainen, joka tuntee asiakkaan tilanteen. Suunnittelijan pätevyyksistä on Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 48§:ssä. Sen mukaan suunnittelijana ko. töissä voi olla rakennusmestari tai jopa rakennuspiirtäjä, jos hänellä on tarpeeksi kokemusta em. suunnittelusta. 
 

Katualueen esteettömyysmääräyksistä

Onko lainsäädäntöä, joka koskee esteettömyyttä ja esimerkiksi katukivetyksiä ja suojatiealueita?

Vastaus

Katualueella olevien suojateiden ylittäminen on usein hankalaa sekä pyörällisillä apuvälineillä liikkuville että näkövammaisille. Tähän ongelmaan kehitettiin jokunen vuosi sitten ratkaisu muutaman kunnan yhteisessä kehityshankkeessa (SuRaKu-hanke). Tuolloin kehitetty ns. suojatien luiskareunatuki soveltuu kokeilujen mukaan hyvin eri vammaryhmien turvalliseen suojatien ylittämiseen. Tämä ei yksistään tee vielä suojatiestä toimivaa ja turvallista. Suraku-hankkeessa kehitetyt katu- ja ulkoalueiden esteettömyyden ohjekortit löytyvät mm. Helsinki kaikille-projektin www-sivuilta sekä myös rakentajille tarkoitetut tyyppipiirustukset. Lainsäädännöstä sen verran, että Maankäyttö- ja rakennuslaissa todetaan vain yleispätevästi, että kevyen liikenteen väylät tulee säilyttää liikkumiselle esteettöminä ja turvallisina. Kunnissa urakoitsijoiden kanssa tehtävät tarkemmat sopimukset katutöistä perustuvat ohjeistuksiin, joita on KT 02 (Kunnallisteknisten töiden yleinen työselostus 02) sekä äsken mainitut tyyppipiirustukset. Ohjeita löytyy myös RT-korteista, mm. RT-98-10607 Kevytliikenteen väylät. 
 

Euromääräinen raja etukäteen päätetty?

Voiko kunta asettaa etukäteen taloudellisen ylärajan kustannettavalle asunnonmuutostyölle?

Vastaus

Vammaispalvelulaki mainitsee kunnan korvattavaksi tulevat kohtuulliset kustannukset. Tätä ei olla tarkemmin määritelty eikä etukäteen voi asettaa tiettyä rajaa kustannuksille. Korvattavaksi tulevat asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden sekä muutostöiden kohtuulliset kustannukset, joita vammainen henkilö vammansa johdosta välttämättä tarvitsee suoriutuakseen tavanomaisista elämäntoiminnoista. 

Tarve ja tavanomaiset elämäntoiminnot määritellään yksilöllisesti. Tässä kohtaa usein kunnan ja hakijan käsitykset poikkeavat toisistaan. Kunnalla ei kuitenkaan ole velvollisuutta korvata kuin välttämättömät ja kohtuulliset kustannukset. 

Kustannusten kohtuullisuutta määritellessä korvausten ulkopuolelle jäävät kustannukset, jotka ovat aiheutuneet tavanomaisesta laatutasosta poikkeavien materiaalien tai työtapojen käytöstä. Samoin mainitaan, että korvattavaksi eivät tule kustannukset, jotka ylittävät välttämättömät kohtuulliset kustannukset. Tässäkään ei voi ennalta asettaa kustannusrajaa, 
vaan täytyy arvioida hakijan tilanne yksilöllisesti. Kunnan täytyy perustella, miten kohtuullinen hinta on laskettu ja mihin laskelmat perustuvat. Eikä kunta voi käyttää taloudellista tarveharkintaa. Kustannusten kohtuullisuuden on perustuttava vammaisen henkilön vamman 
aiheuttamaan välttämättömään tarpeeseen. 
 

Istutuslaatikko ja pyörätuoli

Millainen on hyvä ja toimiva istutus/kukkalaatikko pyörätuolia käyttävälle henkilölle? Laatikko tulee ulkotilaan.

Vastaus

Pyörätuolilla liikkuvalle henkilölle soveltuva istutuslaatikko tai -lava voidaan rakentaa esimerkiksi jalallisena. Laatikon alapinnan (pohjan) korkeus maanpinnasta tai patiosta on 670 mm, jotta sen alle jää tarpeeksi polvitilaa. Laatikon yläreunan korkeus on hyvä olla enintään 800 mm, jotta pyörätuolista ulottuu laatikon sisään. Suositeltava kokonaisleveys on noin 600 - 800 mm. Kasvivalikoima rajoittuu laatikon mataluuden takia matalajuurisiin kasveihin.

Vaihtoehtoisesti voidaan myös rakentaa istutusaltaita tai umpinaisia laatikoita. Tuolloin sopiva korkeus maasta on 600 mm pyörätuolissa istuvalle henkilölle. Altaiden leveys tulee olla 900 - 1200 mm. Istutusaltaan tai laatikon reunasta voidaan osa tehdä levennetyksi työtasoksi, jota voidaan käyttää myös istuimena. Sen korkeus maasta on noin 500 mm. 
 

Kynnyksen korkeus

Jos oveen on pakko laitaa kynnys, mikä on kynnyskorkeus? Onko jotain ohjetta?

Vastaus

Mikäli kynnys tarvitaan, sen enimmäiskorkeus on 20 mm (Suomen rakentamismääräyskokoelman luku F1,Liikkumisesteetön rakentaminen, Määräykset ja ohjeet 1997, kohta 2.1.3). Ääneneristysovissa suositellaan kynnykset korvattavaksi esimerkiksi mekaanisilla, oven alareunaan upotetuilla tiivistekynnyksillä (ns. ovi- tai giljotiinikynnykset). 
 

Luiskan kaltevuus

Miten mitataan jo olemassa olevan luiskan kaltevuus. Vastaus tulisi olla suhdelukuna tai prosentteina?

Vastaus

Luiskan kaltevuuden mittaaminen onnistuu parhaiten elektronisella vesivaa`alla eli vatupassilla, jossa voi valita kaltevuuden joko prosentteina tai asteina. Luku näkyy suoraan näytössä. Niitä voi ostaa tavallisista rautakaupoista. Toinen ja hankalampi tapa on mitata rullamitalla esimerkiksi metrin pätkä luiskaa ylöspäin ja tästä paikasta kohtisuoraan maan pintaa kohden katsotaan mitasta korkeus senttimetreinä. Tämä luku on luiskan kaltevuus prosentteina. Hankaluutena tässä menetelmässä on se, että alustan tai maanpinnan tulisi olla tasainen ja kohtisuorassa. Tämä harvoin toteutuu ulkotiloissa, sisätiloissa kylläkin. 
 

Luiskan sallittu kaltevuus?

Mitkä ovat luiskan kaltevuuden vaatimukset?

Vastaus

Luiskan kaltevuudesta määrätään Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa F1. Siellä todetaan, että luiska saa olla kaltevuudeltaan enintään 8% (1:12,5) ja pituudeltaan yhtäjaksoisena enintään kuusi metriä, jonka jälkeen edellytetään vaakasuoraa vähintään kahden metrin pituista välitasannetta. Ilman välitasannetta luiska voi olla kaltevuudeltaan enintään 5% (1:20), mutta ulkotilassa oleva luiska täytyy voida pitää sisätilassa olevan luiskan veroisessa kunnossa esimerkiksi katoksella tai lämmityksellä, muutoin kaltevuutta vastaavasti loivennetaan. Lisäksi edellytetään luiskan molemmille sivuille helppokäyttöisiä ja turvallisia käsijohteita. 
 

Taloyhtiön lupa muutostöihin?

Täytyykö taloyhtiöltä kysyä lupaa vammaispalvelulain mukaisiin asunnonmuutostöihin?

Vastaus

Pääsääntöisesti muutoksiin täytyy lupa kysyä taloyhtiön hallitukselta ja myönteiseen päätökseen riittää yksinkertainen enemmistö. Hallituksen jäsenille kannattaa perustella hyvin muutostöiden tarve ja ennen kaikkea se, haittaavatko muutostyöt muiden asukkaiden toimintaa. Kerrostalossa ja pientalossa on vielä pieniä poikkeuksia toisiinsa nähden. Osakkeenomistajalla on oikeus tehdä muutoksia tiloissa, joihin hänen osakkeensa tuottavat hallintaoikeuden. Pientalossa luiska oman sisäänkäynnin edessä omalla piha-alueella eli osakkaan hallinnassa olevalla alueella on apulaisoikeusasiamiehen tulkinnan mukaan vähäinen muutostyö, johon ei taloyhtiön hallituksen lupaa tarvita. Ilmoitusvelvollisuus toki on olemassa. Sen sijaan asuinkerrostalossa kyse on taloyhtiön yhteisestä piha-alueesta. 
 

Wc:n muutostyöt

Mitä tulee huomioida wc:n muutostöissä kun vanha wc-tila muutetaan esteettömäksi wc-tilaksi? 

Vastaus

Yleistä tietoa wc-tilan mitoituksesta löytyy Invalidiliiton esteettömyyssivuilta www.esteetön.fi. Vanhan wc-tilan muutostöissä perusasioita ovat sisäänpääsy sekä riittävä toimimistila wc-istuimen edessä ja sivulla. Sisäänpääsyyn vaikuttavat oven edustan tila, oven leveys sekä kynnyksen korkeus ja muoto. Lisäksi täytyy huomioida kalusteiden sijoittaminen ja niihin ylettäminen sekä muiden varusteiden (mm. vesihanojen, sekoittajien) käytettävyys. Jos muutostöitä tehdään tietylle henkilölle hänen kotiinsa, täytyy lisäksi huomioida yksilöllinen toimintakyky ja sen mahdollinen muuttuminen tulevaisuudessa.

Jaa sosiaalisessa mediassa