Kuntoutus

Kuntoutuksessa tärkeää on yksilöllinen tavoitteellisuus, oikea-aikaisuus ja vaikuttavuus.

Lääkinnällinen kuntoutus

Lääkinnällisen kuntoutuksen tavoitteena on edistää ja ylläpitää toimintakykyä. Terveydenhuoltolain mukaan kotikunta on vastuussa asianmukaisen lääkinnällisen kuntoutuksen järjestymisestä. Keskeisiä lääkinnällisen kuntoutuksen rahoittajia ovat julkinen terveydenhuolto, Kela ja liikenne- ja tapaturmavakuutusyhtiöt. Lääkinnällistä kuntoutusta voidaan toteuttaa avo- ja/tai laitoskuntouksena.

Kuntoutusjärjestelmä: lääkinnällisen kuntoutuksen rahoitus

KELA/Terveydenhuolto Liikennevakuutus Tapaturmavakuutus
Sairastuminen Liikenneonnettomuus Liikenneonnettomuus työmatkalla
Vapaa-ajan tapaturma   Työtapaturma
    Ammattitauti


Lähde: R. Saksanen sosiaalityö, kirjassa Arokoski ym. (toim.) Fysiatria 2015.

Lähtökohtana on kuntoutujan ja julkisen terveydenhuollon lääkärin kesken tehty arvio kuntoutuksen tarpeesta ja tavoitteista. Tämän pohjalta lääkäri laatii kuntoutussuunnitelman, josta tulee ilmi hakijan lääketieteellinen sekä toiminnallinen haitta esim. päivittäisissä toimissa, työelämässä tai opiskelussa, kuntoutuksen tarve, tavoitteet sekä sisältö. Tämä suunnitelma ohjaa kuntoutuksen järjestymistä terveydenhuollossa. Kelan kuntoutukseen hakeutuminen edellyttää kuntoutussuunnitelman ohella oman hakemuksen laadintaa. Vakuutusyhtiöissä hakemukseksi riittää kuntoutussuunnitelma.

Kela järjestää vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta avo- ja laitosmuotoisena (moniammatillinen yksilökuntoutus, kuntoutuskurssit ja sopeutumisvalmennus) alle 65- vuotiaille henkilöille, joilla kuntoutuksen tarve kestää vähintään vuoden.  Kuntoutuksen tarpeen tulee perustua huomattaviin vaikeuksiin arjen toiminnoissa kotona, koulussa ja/tai työelämässä. Kuntoutuksella tulee olla itsenäistä suoriutumista, osallistumista sekä hoidollisuutta tukevia tavoitteita. Yhteys Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen ja vammaisetuuksien välillä on poistunut 1.1.2016.

Kela järjestää myös harkinnanvaraista kuntoutusta tukien kuntoutujan työ-, opiskelu ja toimintakykyä. Harkinnanvaraista kuntoutusta on suunnattu mm. yli 65-vuotiaille, moniammatillista yksilöllistä laitoskuntoutusta, kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseja sekä avokuntoutusmuotona neuropsykologista kuntoutusta.  Kielteisestä harkinnanvaraisen kuntoutuksen päätöksestä ei voi valittaa.

Ammatillinen kuntoutus

Ammatillisessa kuntoutuksessa keskeistä on tukea ihmistä siirtymään, palamaan tai pysymään työelämässä. Ammatillista kuntoutusta järjestävät Kela, tapaturma- ja liikennevakuutusyhtiöt, työeläkevakuutusyhtiöt sekä työ- ja elinkeinotoimistot. Kuntoutuksen tavoitteena on

  • parantaa ja ylläpitää kuntoutujan työkykyä ja ansiomahdollisuuksia
  • auttaa kuntoutujaa saamaan sairauden tai vamman kannalta sopiva työ

Ammatillisena kuntoutuksena voidaan tukea ammatillista koulutusta. Se voi olla ammattitutkintoon valmentava koulutus, ensimmäisen ammattiin johtava koulutus tai uudelleen koulutus. Muita ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteitä ovat kuntoutustutkimukset, työ- ja koulutuskokeilut, työhön valmennus sekä elinkeinotuki. Tietoa Invalidiliiton työllisyyspalveluista.

Kela sekä liikenne- ja tapaturmavakuutusyhtiöt voivat myöntää työhön ja opiskeluun liittyvät apuvälineet, jotka ovat tarpeen työkyvyn ja ansiomahdollisuuksien parantamiseksi tai säilyttämiseksi.

Työvoimahallinnon järjestämä ammatillinen kuntoutus sisältää mm. työhön sijoittumiseen liittyvää neuvontaa ja koulutukseen ohjaamista, ammatinvalinnanohjausta, työvoimakoulutusta, työkokeiluja ja työhönvalmennusta.

Linkkejä

http://www.kela.fi/kuntoutus

www.validia.fi/kuntoutus

https://www.tyoelake.fi/fi/erilaisiaelakkeita/kuntoutus/ammatillinenkuntoutus/Sivut/default.aspx

http://www.vkk.fi/kuntoutujalle/ammatillinen-kuntoutus