Toimeentulo ja sosiaaliturva

Vammautumisen jälkeen, kaiken kriisin keskellä, olisi huolehdittava myös taloudellisesta selviytymisestä, toimeentulosta ja sosiaaliturvasta. Onneksi näistä asioista ei yleensä tarvitse huolehtia yksin, koska sairaalan osastolla työskentelee sosiaalityöntekijä, joka auttaa asioiden selvittelyissä.

Kuntoutuskeskuksen tai kuntoutusosaston kuntoutustyöryhmään kuuluu myös aina sosiaalityöntekijä. Hän selvittää vammautunen henkilön kanssa toimeentuloon ja sosiaaliturvaan liittyviä kysymyksiä koko peruskuntoutuksen ajan.

Kuntoutumiseen kuuluu myös se, että vammautunut henkilö ottaa kykyjensä mukaan sosiaaliturvaan ja korvauksiin liittyvät asiat ennen pitkää haltuunsa. Mutta välittömästi vammautumisen jälkeen on ehkä parempi tehdä ensimmäiset selvittelyt yhdessä sosiaalityöntekijän kanssa ja keskityttävä itseensä ja kuntoutumiseen.

Vammautumiseen johtanut tilanne vaikuttaa sosiaaliturvan rakentumiseen. Pääperiaatteet ovat seuraavat:

  • vammautuminen työssä tai työmatkalla; sosiaaliturva (päiväraha) lakisääteisen tapaturmavakuutuksen kautta
  • vammautuminen liikenteessä; sosiaaliturva (ansiomenetyskorvaus) lakisääteisen liikennevakuutuksen kautta
  • vammautuminen vapaa-ajalla; sosiaaliturva (sairauspäiväraha) Kelan kautta
  • vammautuminen eläkkeellä oltaessa; eläke-etuus jatkuu normaalisti.

Alkuvaiheessa on tärkeää toimittaa sairauslomatodistus (A-todistus) työnantajalle. Jos kyseessä on lailla säädetyn vakuutuksen piiriin kuuluva vahinko, pitää vakuutusyhtiöön tehdä vahinkoilmoitus. Liitteeksi tarvitaan E-lausunto. Lisäksi täytyy huolehtia, että Kelassa on sairauspäivärahahakemus, jonka liitteenä on A-todistus.

Lakisääteisten vakuutusten piiriin kuuluvat vahingot

Liikenneonnettomuuksissa ja työtapaturmissa vammautuneiden kohdalla on huolehdittava siitä, että vahinkoilmoitus tehdään vakuutusyhtiöön. Myös lääkärinlausunto on toimitettava mahdollisimman pian, jotta korvauskäsittely käynnistyy. Vakuutusyhtiöiden korvaama ansionmenetyskorvaus on ensisijainen korvaus suhteessa Kelan sairauspäivärahaan.

Ansiomenetyksen/päivärahan määrittämisessä vakuutusyhtiöt tekevät yhteistyötä työnantajien kanssa. Vakuutusyhtiön korvauskäsittelyn aikana voi hakea Kelan sairauspäivärahaa. Edellytyksenä on, että vakuutusyhtiö toimittaa viivästymistodistuksen Kelaan. Kela ja vakuutusyhtiö sovittavat korvauksensa yhteen, joten vammautuneelta ei peritä rahoja takaisin.

Yhteistyö Kelan kanssa

Sairauspäiväraha maksetaan Kelan kautta. Sen suuruus määrittyy usein miten viimeisimmän verotuksen mukaisesti. Sairauspäivärahaa maksetaan kuudelta päivältä viikossa. Sairauspäivärahaa maksetaan omavastuuajan jälkeen, joka yleensä on sairastumispäivä ja seuraavat yhdeksän arkipäivää.

Kelaan on toimitettava tapaturmailmoitus ja sairauspäivärahahakemus sekä hoitavan lääkärin arvio työkyvyttömyydestä, A-todistus. B-lausunto tarvitaan, jos työkyvyttömyys jatkuu yli 60 päivää. Työsopimuksesta riippuen työnantaja maksaa sairausajan palkkaa ja korvauksen kesto vaihtelee yhdeksästä arkipäivästä jopa kuukausiin. Tältä ajalta Kelan sairauspäiväraha maksetaan työnantajalle.

Työsuhteessa olevan työntekijän on toimitettava Kelalle työterveyshuollon lausunto jäljellä olevasta työkyvystä ja mahdollisuuksista jatkaa työssä. Työterveyshuollon kannanotto on tehtävä, kun sairauspäivärahaa on maksettu 90 päivältä. Kun vammat ovat vaikeat ja kuntoutustoimet ovat kesken työterveyshuollon kanssa, asioinnissa saa apua sairaalan tai kuntoutuskeskuksen sosiaalityöntekijältä.

Muuta huomioitavaa

Kela korvaa 16 vuotta täyttäneen vammaistukea ja eläkkeellä oleville eläkettä saavan hoitotukea. Liikenne- ja tapaturmavakuutuksen hoitotukea korvataan vasta laitoshoidon ja laitosmuotoisen kuntoutuksen jälkeen. Näissä tilanteissa kuntoutuja voi hakea laitoshoidon ja -kuntoutuksen ajalta Kelan vammaisetuutta.

Vammautuneella henkilöllä voi olla myös yksityisiä sairaus- tai tapaturmavakuutuksia, joihin on aikaa myöten toimitettava myös vahinkoilmoitukset ja lääkärinlausunnot. On myös hyvä selvittää ammattiliittojen jäsenyyteen liittyvät mahdolliset vakuutukset. Lisäksi monet työnantajat ovat vakuuttaneet henkilöstönsä laajasti myös vapaa-ajalla sattuvien tapaturmien varalta.

Järjestöjen sosiaaliturvaopas

Oppaaseen on koottu pitkäaikaissairaiden ja vammaisten henkilöiden yhteinen sosiaaliturva pääpiirteittäin. Opas on tarkoitettu järjestöjen työntekijöille jäsenten ohjausta ja neuvontaa varten. Oppaasta hyötyvät myös sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaat sekä asiasta kiinnostuneet kansalaiset. Löydät tuoreen version järjestöjen sosiaaliturvaoppaasta täältä.

Jaa sosiaalisessa mediassa