Yhdistystoiminnan perusteet

Yhdistymisvapaus on yksi Suomen perustuslaissa säädetyistä perusoikeuksista. Jokaisella on siis oikeus perustaa yhdistyksiä sekä oikeus liittyä tai olla liittymättä yhdistyksiin. Yhdistyslaki ja säännöt ohjaavat toimintaa.

Yhdistyslaki ja säännöt yhdistyksen toiminnan perustana

Yhdistymisvapaus on yksi Suomen perustuslaissa säädetyistä perusoikeuksista. Jokaisella on siis oikeus perustaa yhdistyksiä sekä oikeus liittyä tai olla liittymättä yhdistyksiin. Tarkemmin yhdistysten perustamisesta ja niiden toiminnasta säädellään yhdistyslaissa.

Jäsenyhdistyksemme ovat rekisteröityjä yhdistyksiä, joten niitä koskevat myös rekisteröintiin liittyvät velvoitteet. Patentti- ja rekisterihallitukseen (PRH) Yhdistysasiat -yksikköön pitää tehdä yhdistysten perus-, muutos- ja purkautumisilmoitukset. 

Esimerkiksi yhdistyksen nimenkirjoittajien muutoksista on aina tehtävä muutosilmoitus yhdistysrekisteriin. Yhdistyslain lisäksi yhdistyksiä sitoo muukin Suomen lainsäädäntö kuten kirjanpitolaki ja -asetus, tilintarkastuslaki ja henkilötietoja säätelevä henkilötietolaki.

Yhdistyslaki ei kuitenkaan ole kovin yksityiskohtainen, vaan se sisältää pääosin erilaisia minimivaatimuksia tai reunaehtoja. Ehdottomia vaatimuksia laissa on vähän. Sen tähden yhdistyksen säännöt ovat tärkein yhdistyksen toimintaa ohjaava asiakirja. Yhdistyksen omat säännöt antavat yhdistyslakia tarkemmat määräykset yhdistyksen toimintaan liittyvistä asioista.  Säännöt täsmentävät niitä asioita, jotka laki jättää auki. Useimpiin yhdistyksen arkea koskettaviin asioihin löytyy siis ratkaisu yhdistyksen säännöistä. Säännöt on syytä tuntea hyvin.

Liittovaltuustossamme on käsitelty Invalidiliiton jäsenyhdistysten mallisäännöt, joita suurin osa liiton jäsenyhdistyksistä noudattaa. Lisäksi erityisesti valtakunnallisilla yhdistyksillä on kullakin omat sääntönsä.

Invalidiliiton jäsenyhdistysten mallisäännöt 2015

Säännöissä määritellään myös yhdistyksen perustehtävä eli miksi yhdistys on olemassa. Kun perustehtävä on hallituksella ja yhdistyksen jäsenillä kirkkaana mielessä, yhdistys toimii paremmin tarkoituksensa toteuttamista varten. Sääntöjen lisäksi yhdistyksen ja hallituksen toimintatapoja voidaan täsmentää hallinto- tai muilla yhteisesti sovituilla pelisäännöillä.

Invalidiliiton strategiasta suuntaviivat toiminnalle

Invalidiliiton strategia 2015–2020 ohjaa myös jäsenyhdistysten toimintaa. Strategiaan on kirjattu liiton visio, strategiset tavoitteet ja kehittämiskohteet sekä toimintaa ohjaavat arvot. Jäsenyhdistyksille laadittu strategiavihkosen avulla yhdistykset voivat pohtia, mitä strategia tarkoittaa oman yhdistyksen toiminnassa.

Invalidiliiton strategia
Yhdistysten strategiavihkonen

Toimintasuunnitelma ohjaa vuosittaista toimintaa

Vuosittain tehtävät toimintasuunnitelmat ja yhdistysten kokousten päätökset ohjaavat yhdistyksen operatiivista toimintaa. Toiminnan suunnittelun pohjana toimivat Invalidiliitto ry:n strategiset tavoitteet ja toiminnan painopisteet.

Malli yhdistyksen toimintasuunnitelman laadintaan

Vuosikertomuksessa arvioidaan mennyttä vuotta

Vuosikertomuksen laatimisen yhteydessä on hyvä hetki arvioida kulunutta vuotta. Yhdistyksen hallituksen ja muiden avainhenkilöiden kannattaa pohtia seuraavia kysymyksiä.

  • Teimmekö mitä lupasimme?
  • Saimmeko aikaan muutosta?
  • Teimmekö oikeita asioita?
  • Teimmekö asiat oikein? 

Yhdistyksen kokouksissa päätetään toiminnasta

Yhdistyksessä päätöksenteko-oikeus on jäsenillä. Tätä valtaa jäsenet käyttävät yhdistyksen kokouksessa tai erillisessä äänestyksessä, jos säännöissä niin on määrätty. Hallitus toimeenpanee yhdistyksen päätökset.

Asiakirjamalleja yhdistyksen kokouksiin (perustuvat Invalidiliiton jäsenyhdistysten mallisääntöihin):

Jaa sosiaalisessa mediassa