kuva jossa oikeustalo teksti

Oikeussuojakeinot sosiaalipalveluissa

Sosiaalipalvelut ovat julkisen vallan järjestämiä. Julkisista sosiaalipalveluista ja vammaispalveluista on säädetty laissa. Kun viranomainen järjestää näitä laissa säädettyjä sosiaalipalveluita, on kyse julkisen vallan käyttämisestä. Viranomaisen toiminnan ja julkisen vallan käytön on aina pohjauduttava lakiin. Saman aikaisesti asiakkaalla on oikeus oikeusturvaan. Yksi oikeusturvan muodoista on oikeussuojakeinot. Kerromme tässä lyhyesti asiakkaan oikeussuojakeinoista sosiaalipalveluissa.

Palvelun saaminen perustuu päätökseen

Sosiaali- ja vammaispalveluiden järjestäminen perustuu viranomaisen tekemään yksilölliseen päätökseen sosiaalihuollon asiakkaalle. Sosiaalihuoltolain mukaan asiakkaalla on oikeus saada kirjallinen päätös sosiaalipalvelujen järjestämisestä. Päätös tulee antaa myös vammaispalveluiden järjestämisestä. Päätökseen on liitettävä muutoksenhakuohje. Muutoksenhakuohje kertoo, miten ja millä tavoin asiakas voi hakea annettuun päätökseen muutosta. 

Lue lisää päätöksenteosta, THL:n vammaispalvelujen käsikirja. 

Muutoksenhaku, muistutus ja kantelu

Keskeinen asiakkaan oikeusturvan elementti on se, että asiakas voi hakea muutosta viranomaisen antamaan päätökseen, jos asiakas katsoo, että päätös ei ole lain mukainen tai asiakas ei muutoin ole tyytyväinen päätökseen. Tätä kutsutaan ns. jälkikäteiseksi oikeusturvaksi. Muutoksenhaussa viranomainen ja tuomioistuin voi muuttaa jo annettua päätöstä.

Jotta asia voidaan saattaa tuomioistuimen käsittelyyn, on päätöksestä ensin haettava kunnan toimielimeltä oikaisua. Kunnan toimielimen oikaisuun antamasta päätöksestä on edelleen oikeus valittaa hallinto-oikeuteen ja valitusluvalla edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Päätöksen liitteenä olevasta muutoksenhakuohjeesta näkee, missä ajassa ja miten päätökseen tulee reagoida, jotta tämä muutoksenhakuprosessi ei katkea. Tärkeää on tietää, että määräajat muutoksenhakuprosessissa ovat ehdottomat. Jos määräaika umpeutuu, ei ylempi viranomainen tai tuomioistuin ole enää velvollinen käsittelemään asiaa. Määräajan umpeuduttua päätöksestä on tullut lainvoimainen, eikä siihen enää voi hakea muutosta. 

Asiakas voi myös tehdä asiassaan muistutuksen, jos kokee, että häntä on kohdeltu huonosti viranomaisessa. Muistutus tehdään kohteena olevaan organisaatioon, eli yleensä sosiaalihuollon toimintayksikön vastuuhenkilölle tai sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. Muistutuksella ei haeta muutosta yksilöpäätökseen. Muistutus voi kuitenkin vaikuttaa siihen, miten toimintayksikössä vastaisuudessa toimitaan ja kohdellaan asiakkaita.

Sosiaalihuollon asiakas tai potilas voi tehdä kokemistaan sosiaali- ja terveydenhuollon epäkohdista ja viranomaisen menettelystä vapaamuotoisen hallintokantelun aluehallintovirastoon, eduskunnan oikeusasiamiehelle tai valtioneuvoston oikeuskanslerille.

Lue lisää muutoksenhausta, muistutuksesta ja kantelusta, THL:n vammaispalvelujen käsikirja.

Lue lisää kantelusta Eduskunnan oikeusasiamiehen sivuilta.

Lue lisää kantelusta Aluehallintoviraston sivuilta.

Hallintoriitamenettely

Sosiaalipalveluiden asiakas voi hakea kunnalta korvauksia myös tekemällä hallintoriitahakemuksen alueelliseen hallinto-oikeuteen. Tämä on mahdollista, jos hän on omalla kustannuksellaan hankkinut sosiaalipalvelun, jonka hän katsoo kuuluvan kunnan tai kuntayhtymän järjestämisvelvollisuuteen. Yleensä kuitenkin hallintoriitamenettelyyn suhtaudutaan pidättyväisesti. 

Lue lisää hallintoriitamenettelystä Kuntaliiton sivuilta.

Jaa sosiaalisessa mediassa