terapeutti ja kuntoutuja uima-altaassa

Kuntoutus

Kuntoutuksessa tärkeää on yksilöllinen tavoitteellisuus, oikea-aikaisuus ja vaikuttavuus.

Lääkinnällinen kuntoutus

Lääkinnällisen kuntoutuksen tavoitteena on edistää ja ylläpitää toimintakykyä. Terveydenhuoltolain mukaan kotikunta on vastuussa asianmukaisen lääkinnällisen kuntoutuksen järjestymisestä. Keskeisiä lääkinnällisen kuntoutuksen rahoittajia ovat julkinen terveydenhuolto, Kela sekä liikenne- ja tapaturmavakuutusyhtiöt. Lääkinnällistä kuntoutusta voidaan toteuttaa avo- ja/tai laitoskuntouksena.

Tavoitteena edistää ja ylläpitää työ- ja toimintakykyä

Lähtökohtana kuntoutuksen käynnistymiselle ja toteutukselle on kuntoutujan ja julkisen terveydenhuollon lääkärin kesken tehty arvio kuntoutuksen tarpeesta ja tavoitteista. Tämän yhteisen keskustelun pohjalta lääkäri laatii kuntoutussuunnitelman, josta tulee ilmi hakijan lääketieteellinen sekä toiminnallinen haitta esim. henkilökohtaisissa ja päivittäisissä toimissa, työelämässä tai opiskelussa, kuntoutuksen tarve, tavoitteet sekä sisältö. Kuntoutussuunnitelman laatiminen voidaan tehdä myös moniammatillisesti tai vähintäänkin hyödyntäen mahdollisia eri terapeuttien laatimia asiantuntijalausuntoja.

Kuntoutus toteutetaan joko julkisen terveydenhuollon palveluna, Kelan tai vakuutusyhtiön korvaamana ja tällöin yksityisen tai kolmannen sektorin tuottamana palveluna. Kelan kuntoutukseen hakeutuminen edellyttää kuntoutussuunnitelman ohella oman hakemuksen laadintaa. Vakuutusyhtiöissä hakemukseksi riittää kuntoutussuunnitelma. Lue lisää kuntoutuksesta Verven sivuilta. 

Kelan ja vakuutusyhtiön järjestämisissä kuntoutuksissa ei ole asiakasmaksua.  Julkisen terveydenhuollon järjestämissä kuntoutuspalveluissa asiakasmaksu perustuu asiakasmaksulakiin ja maksut huomioidaan osaksi terveydenhuollon maksukattoa. Apuvälinepalvelut ovat maksuttomat.

Kela järjestää vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta avo- (mm. fysio- ja toimintaterapia) ja -laitosmuotoisena (moniammatillinen yksilökuntoutus, kuntoutuskurssit ja sopeutumisvalmennus) alle 65-vuotiaille henkilöille, joilla kuntoutuksen tarve kestää vähintään vuoden. Kuntoutuksen tarpeen tulee perustua huomattaviin vaikeuksiin arjen toiminnoissa kotona, koulussa ja/tai työelämässä. Kuntoutuksella tulee olla itsenäistä suoriutumista, osallistumista sekä hoidollisuutta tukevia tavoitteita. 

Kela järjestää myös harkinnanvaraista kuntoutusta, joka tukee kuntoutujan työ-, opiskelu- ja toimintakykyä. Harkinnanvaraista kuntoutusta on suunnattu mm. yli 65-vuotiaille, kuten moniammatillista yksilöllistä laitoskuntoutusta, kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseja sekä avokuntoutusmuotona neuropsykologista kuntoutusta.  Kielteisestä harkinnanvaraisen kuntoutuksen päätöksestä ei voi valittaa.

Lue lisää Kelan järjestämästä kuntoutuksesta Kelan sivuilta. 

Apuvälineet ovat osa lääkinnällisen kuntoutuksen palveluita julkisessa terveydenhuollossa. Lue lisää apuvälineistä Invalidiliiton kotisivuilta.

Sopeutumisvalmennus tukee elämistä muuttuneessa tilanteessa

Sopeutumisvalmennusta järjestetään pääosin kurssimuotoisena. Oleellista on tukea vammaista tai pitkäaikaisesti sairasta ihmistä arjessa selviytymisessä. Kursseille voidaan hakeutua heti sairastumisen tai vammautumisen jälkeen tai myöhemmässä elämänvaiheessa esimerkiksi elämäntilanteen muututtua. 

Sopeutumisvalmennukseen voi vammainen tai pitkäaikaisesti sairas ihminen osallistua yksin tai yhdessä perheenjäsenten kanssa.  Vertaisuuden kokemus korostuu osana sopeutumisvalmennusta. Monet potilas- ja vammaisjärjestöt järjestävät sopeutumisvalmennusta. Lue lisää Invalidiliiton sopeutumisvalmennuksesta.

Ammatillinen kuntoutus

Ammatillisessa kuntoutuksessa keskeistä on tukea ihmistä siirtymään, palamaan tai pysymään työelämässä. Ammatillista kuntoutusta järjestävät Kela, tapaturma- ja liikennevakuutusyhtiöt, työeläkevakuutusyhtiöt sekä työ- ja elinkeinotoimistot. Lue lisää ammatillisesta kuntoutuksesta Verven sivuilta.

Kuntoutuksen tavoitteena on parantaa ja ylläpitää kuntoutujan työkykyä ja ansiomahdollisuuksia sekä auttaa kuntoutujaa saamaan sairauden tai vamman kannalta sopiva työ.

Ammatillisena kuntoutuksena voidaan tukea ammatillista koulutusta. Se voi olla ammattitutkintoon valmentava koulutus, ensimmäiseen ammattiin johtava koulutus tai uudelleenkoulutus. Muita ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteitä ovat kuntoutustutkimukset, työ- ja koulutuskokeilut, työhön valmennus sekä elinkeinotuki. Työvoimahallinnon järjestämä ammatillinen kuntoutus sisältää mm. työhön sijoittumiseen liittyvää neuvontaa ja koulutukseen ohjaamista, ammatinvalinnanohjausta, työvoimakoulutusta, työkokeiluja ja työhönvalmennusta. Lue lisää työelämässä pysymisestä Invalidiliiton sivuilta.

Tilanteissa, joissa toimintakyvyn rajoitteet johtuvat liikennevahingosta, työtapaturmasta tai ammattitaudista ja työelämän kysymykset edellyttävät erityispohdintaan, tukevat vakuutusyhtiöt työssä pysymistä, työelämään siirtymistä tai paluuta sinne. Lue lisää ammatillisesta kuntoutuksesta liikenne- ja työtapaturmavahingoissa Verven sivuilta. 

Kela sekä liikenne- ja tapaturmavakuutusyhtiöt voivat myöntää työhön ja opiskeluun liittyvät apuvälineet, jotka ovat tarpeen työkyvyn ja ansiomahdollisuuksien parantamiseksi tai säilyttämiseksi.
 

 

 

Validia Oy

Validia Oy toteuttaa asumis- ja kuntoutuspalveluita aivo- ja selkäydinvaurioiden sekä muun vamman tai sairauden vuoksi apua tarvitseville.