Mies istuu tietokoneen äärellä. Pyörätuoli vieressä. Kuvituskuva.

Vammaispalvelulain uudistaminen

Sosiaali- ja terveysministeriö uudistaa vammaislainsäädäntöä.

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) jatkaa pitkään tavoitellun vammaislainsäädännön kokonaisuudistuksen valmistelua. Tavoitteena on selkeä, vammaisten ihmisten osallisuutta ja yhdenvertaisuutta turvaava laki, jossa vammaispalvelulaki ja kehitysvammalaki yhdistetään. Kyse on pitkään tavoitellusta uudistuksesta, jota on valmisteltu aiempien hallituskausien aikana.  

Vammaispalvelulain uudistuksen tavoitteet 

Uudistuksen tavoitteena ja lähtökohtana on parantaa vammaisten ihmisten osallisuutta ja yhdenvertaisuutta erityispalveluilla. Vammaispalvelulaki on tarkoitettu vammaisten ihmisten erityispalveluita turvaavaksi laiksi tilanteisiin, joissa yleiset sosiaalipalvelut eivät ole riittäviä.

Uudistuksen tavoitteena on säilyttää nykyiset hyvin perusoikeuksia turvaavat, vahvat oikeudet, kuten oikeus asumisen tukeen, henkilökohtaiseen apuun ja liikkumista tukeviin palveluihin. Lisäksi tavoitteena on kehittää muun muassa henkilökohtaista apua ja lyhytaikaista huolenpitoa sekä valmennusta ja tukea uudenlaisena palveluna. 

Invalidiliitto vahvasti vaikuttamassa uudistukseen 

Lainvalmistelun pohjana on keväällä 2019 rauennut hallituksen esitys (HE 159/2018) sekä STM:n osallisuustyöryhmän työ. Invalidiliitto on ollut vahvasti mukana vaikuttamassa vammaislakien uudistamiseen kaikkien eri hallituskausien aikana.

Invalidiliitto on ollut mukana viimeisessä STM:n osallisuustyöryhmässä. Työryhmä on arvioinut ja valmistellut säännösehdotukset perusteluineen vammaisten henkilöiden osallisuuden turvaamiseksi heitä koskevassa palvelujen päätöksenteossa sekä palveluiden järjestämistavan valintaan liittyviksi oikeussuojakeinoiksi. Tutustu Osallisuustyöryhmän "Vammaisten henkilöiden osallisuuden turvaaminen vammaispalveluissa" -raporttiin valtioneuvoston sivuilla.

Invalidiliitto on ollut työryhmän jäsenenä myös Vammaislainsäädännön uudistamistyöryhmässä, joka luovutti loppuraporttinsa vuonna 2015 (Raportteja ja muistioita 2015:21). Tutustu Vammaislainsäädännön uudistamistyöryhmän loppuraporttiin valtioneuvoston sivuilla.

Ratkaisujen oltava toteuttamiskelpoisia  

Vammaispalvelulain kokonaisuus vaikuttaa merkittävästi vammaisten ihmisten subjektiivisiin oikeuksiin, näiden palveluiden saatavuuteen sekä toteutumiseen käytännön elämässä. Kokonaisuus ja sen toteuttamiskelpoisuus on kyettävä arvioimaan laaja-alaisesti. 

Erityisen tärkeää on säilyttää lain soveltamisala nykyisen kaltaisena ja sellaisena, että se turvaa nimenomaan erityispalveluita vammaisuudesta aiheutuviin erityisiin tilanteisiin. Vammaispalvelut kun poikkeavat yleisistä palveluista, jotka eivät ole riittäviä tai sopivia vammaisille ihmisille nimenomaan vammasta johtuvasta syystä. Usein ne ovat myös elämän mittaisia, jatkuvaluontoisia palveluita.   

Tulevassa lainsäädännössä on tärkeää turvata nykylainsäädännön sisältöinen henkilökohtainen apu. Toiseksi lakiin on välttämätöntä säätää oma ja yhtä yksilöllinen ja vahva omaa itsenäistä elämää ja osallisuutta tukeva palvelu. Tällaisen pohjana voisi olla aiemmin esitetyn kaltainen valmennuksen ja tuen palvelu. Palvelua tulee kuitenkin vielä tarkentaa ja vahventaa. Invalidiliitto on esittänyt tästä kehittämisehdotuksia, jotka ovat luettavissa liiton nettiuutisessa.

On tärkeää nähdä vammaisuuden laaja kirjo, kun kehitysvammaisten erityislainsäädäntö yhdistyy yleiseen vammaispalvelulakiin. Tämä asettaa lain käytännön toteutuksen ennakoitavuuden ja selkeyden näkökulmasta vaatimuksen, että laki sisältää selkeät säännökset yksilöllisistä palveluista, joilla jokainen vammainen ihminen riippumatta diagnoosista tai elämäntilanteesta voi elää turvallisesti itsenäistä elämää.  

Selkeys tarkoittaa myös sitä, että palvelut ovat tarkoituksenmukaisia ja vastaavat palvelulla turvattavaan tarpeeseen. Lähtökohtana tulee olla normaaliusperiaate ja yhdenvertaisuus. Vammaisen ihmisen tilannetta on arvioitava suhteessa samassa elämäntilanteessa ja iässä olevaan vammattomaan kansalaiseen, jotta yhdenvertaisuus erityispalvelulla voi toteutua. 

Vammaispalvelulain kuulemistilaisuudet keräävät kehittämisehdotuksia 

Sosiaali- ja terveysministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) järjestävät yhteistyössä kevään 2021 aikana kuulemistilaisuuksia vammaispalvelulainsäädännön uudistamiseen liittyen. Tilaisuudet järjestetään etäyhteydellä. Invalidiliitto osallistuu jokaiseen kuulemistilaisuuteen ja esittää kirjallisen lausunnon kulloinkin käsiteltävästä aiheesta. Kuulemistilaisuuksien päivämäärät ja aiheet löytyvät THL:n sivuilta. 

Invalidiliiton kirjalliset lausunnot vammaispalvelulainsäädännön uudistuksen kuulemistilaisuuksissa

15.2.2021 kuulemistilaisuuden aiheena oli vammaispalvelulain soveltaminen, asuminen, lasten asuminen ja esteettömän asumisen tuki. Invalidiliiton kirjallinen lausunto löytyy liiton kotisivuilta.

24.3.2021 kuulemistilaisuuden aiheena on henkilökohtainen apu, valmennus ja tuki. Invalidiliiton kirjallinen lausunto löytyy liiton kotisivuilta.

19.4.2021 kuulemistilaisuuden aiheena on liikkumisen tuki ja taloudellinen tuki.     

19.5.2021 kuulemistilaisuuden aiheena on lyhytaikainen huolenpito ja päiväaikainen toiminta.    

8.6.2021 kuulemistilaisuuden aiheena on palveluprosessi.  

 

Jaa sosiaalisessa mediassa