Invalidiliiton historiaa
Invalidiliitto ry perustettiin Helsingissä 16.1.1938 ”Suomen Siviili- ja Asevelvollisuusinvalidien liitto ry:n” nimellä.
Puheenjohtajat
- Eino K. Kalervo 1938-1961
- Aimo O. Aaltonen 1961-1986
- Eero Vilkkonen 1986-1996
- Pekka Tuominen 1996-
Otteita Invalidiliiton 70-vuotisesta historiasta
1930-luku: invalidien yhdistystoiminnan syntymisen vuosikymmen
- vammaisten ihmisten yhdistystoiminnan juuret ovat erilaisissa hyväntekeväisyysyhdistyksissä
-
Eino K. Kalervon ponnekas toiminta vammaisten omien yhdistysten perustamiseksi johti Raajarikkoisten Työkotiyhdistyksen toimesta seitsemän paikallisen yhdistyksen perustamiseen (Tampere, Turku, Kuopio, Viipuri, Kemi, Oulu, Lahti). Helsingin Invalidien Yhdistys perustettiin Raajarikkoisten Työkotiyhdistyksen tilalle 16.6.1941.
- Invalidiliitto perustettiin 16.1.1938, nimeksi tuli tuolloin
Suomen Siviili- ja Asevelvollisuusinvaliidien Liitto
- puheenjohtajaksi valittiin helsinkiläinen Eino K. Kalervo
- liiton perustamistilaisuudessa edustettuina olivat Helsingin, Tampereen, Turun, Viipurin, Kemin, Kuopion, Lahden ja Oulun yhdistykset. Perustamistilaisuuden kutsuvieraana oli mm. sosiaaliministeri K.-A. Fagerholm.
- uusi keskusjärjestö otti tehtäväkseen lainsäädännön kehittämisen, invalidien etujen valvomisen, ammattikasvatuksen edistämisen, valistus- ja julkaisutoiminnan, invalidien hyväksi toimivien laitosten aikaansaamisen ja vaikeuksiin joutuneiden invalidien tukemisen
1940-luku: ammattikoulujen perustamisen vuosikymmen
- ensin ammattikursseja sotainvalideille
- Westendin Invaliidien Ammattioppilaitos antoi opetusta metalli-, puutyö- ja puutarha-aloilla
- Espoon Kolmirantaan perustettiin Invalidien kotiteollisuuskoulu, joka keskittyi naisten koulutukseen
-
Järvenpään Invaliidien Ammattihuoltolaitoksesta tuli Suomen suurin erityisammattioppilaitos, jossa oli oppilaspaikkoja 300 ja koulutusta sai lähes pariinkymmeneen ammattiin. Nykyisin oppilaitos on nimeltään Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus.
- Sulkavalle perustettiin noin 100-paikkainen oppilaitos lähinnä maaseudulla asuvien invalidien koulutusta varten.
1950-luku: lääkinnällisen kuntoutuksen vuosikymmen
- liitto kiinnitti erityistä huomiota invalidien lääkinnällisen hoidon ja kuntoutuksen puutteisiin
- liitto rakennutti
Käpylän Kuntouttamiskeskuksen (nykyisin Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskus)
- liitto toteutti laajan ”Lapsihalvauksen tuhot torjuttavat” -keräys- ja tiedotuskampanjan
1960-luku: vaikeavammaisten esiinmarssin vuosikymmen
- vaikeavammaisten erityisongelmat nousivat aiempaa voimakkaammin esille liiton toiminnassa
- liiton ensimmäinen
työklinikka perustettiin Järvenpäähän (nykyisin työklinikat Jyväskylässä ja Kuopiossa)
- liitto perusti
yhteiskuntasuunnittelutoimikunnan (nykyisin Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu, VYP) liikuntaesteettömyyden huomioon ottamiseksi julkisessa rakentamisessa. Nykyään esteettömyys on keskeisesti huomioitu liiton toiminnassa; parhaillaan menossa mm. esteettömyysprojekti.
1970-luku: palvelutalojen rakentamisen vuosikymmen
- vuonna 1971 järjestö sai nykymuotoisen nimensä -
Invalidiliitto
- vuosikymmenen aikana Invalidiliitto kohdisti erityishuomiota vaikeavammaisten asumispalvelujen kehittämiseen
- palvelutalotoimintaa päästiin kokeilemaan entisissä Käpylän Kuntouttamislaitoksen majoitustiloissa Helsingin Kimmontiellä (Käpylän Invakoti) vuoden 1970 alussa, mutta liiton ensimmäinen varsinainen palvelutalo valmistui Joensuuhun. Nykyään
Invalidiliiton Asumispalvelut Oy:llä on 30 Validia-palveluyksikköä 18 paikkakunnalla ympäri Suomea. Yksiköt tarjoavat vaikeavammaisille henkilöille turvallisen, itsenäisen asumisen vaihtoehdon.
1980-luku: vammaishuollon lainsäädännön uudistusten vuosikymmen
- liitto perusti
kuntoutuskeskuksen Pohjois-Suomeen, Rovaniemelle
- Invalidiliiton
sopeutumisvalmennuskeskus valmistui Lahteen (nykyisin Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus)
- liiton järjestötoiminnassa korostui
paikallisyhdistysten rooli edunvalvontatyössä VALTAVA-uudistuksen myötä, joka siirsi sosiaali- ja terveydenhoidon päätöksenteon kunnille (vuonna 1988 voimaan tullut vammaispalvelulaki korvasi pääosin Invaliidihuoltolain).
1990-luku: järjestötoiminnan kehittämisen vuosikymmen
- liiton toiminnan painopiste oli järjestötoiminnan kehittämisessä
- kehitettiin aluetoimintaa ja jäsenistölle annettavaa järjestökoulutusta. Vuonna 2007 järjestökoulutuksessa kävi jo yli tuhat jäsentä.
2000-luku: kansainvälistymisen ja vaikuttamistoiminnan vuosikymmen
- liiton toiminta on kansainvälistynyt; liitto on aktiivisesti mukana mm.
EDF:n (European Disability Forum) kautta Euroopan vammaispolitiikassa
- liitolla on kehitysyhteistyöprojekteja Kaakkois-Afrikassa
- vaikuttamistoiminnassa on nostettu erityisesti esiin esteetön rakentaminen ja liikkuminen sekä vammaisten työllistäminen
-
esteetön toimitalo (malli esteettömästä työpaikasta) valmistui vuoden 2008 alussa