Hero image
Itsenäistyminen — niin pirun haastavaa
Parempi toimeentulo, tarvittavat tukipalvelut, polku työelämään, oma koti ja läheisten tuki, niistä on vammaisten nuorten itsenäistyminen tehty. Vammaisten nuorten itsenäistymisprosessi on tärkeä askel kohti aikuisuutta, mutta se on täynnä haasteita ja esteitä. Tässä blogikirjoituksessa käsittelen nuorten vammaisten itsenäistymistä ja, mikä siitä tekee niin pirun vaikeaa.
Toimin nuorisotyön suunnittelijana Nuorisoyhteistyö Seitissä. Seitti järjesti toukokuun alussa itsenäistymisen viikonlopun, joka oli täynnä puhetta tärkeistä asioista; kokkailusta, siivoamisesta, omasta urapolusta ja raha-asioista. Viikonlopun aikana omatkin silmät avautuivat, kun puhuttiin nuorten elämisen haasteista, niitä oli todella paljon. Lähes jokainen osallistuja kertoi, että rahat eivät vaan riitä elämiseen ja pienillä rahoilla joutuu olemaan hyvin luova, jotta on edes ruokaa pöytään. Nuoruus on aikaa, jolloin pitäisi päästä menemään ja tekemään, hankkimaan uusia kivoja kokemuksia, mutta mitä tehdä, jos ei vaan yksinkertaisesti ole varaa? Liian moni vammainen nuori on jo parikymppisenä luovuttanut raha-asioiden suhteen ja tyytynyt elämään minimitoimeentulolla. Nurinkuristahan tässä on se, että nämä nuoret maksavat yhteiskunnalle todella paljon enemmän.
Jokainen nuori on itsenäistymisen kynnyksellä tukiviidakon armoilla. Pitää täyttää sitä sun tätä ja tehdä selvityspyyntöjä sinne sun tänne. Monella vammaisella nuorella tukipalveluiden käyttäminen menee jo ihan työstä, luukutetaan ihan huolella joka puolelle ja tehdään tukipalveluiden hakemisesta tuhottoman vaikeaa. Aika harva vammainen nuori selviää näistä koukeroista yksin ja ihan varmasti jää saamatta monia tukipalveluita sen takia, että ei osata niitä hakea. Niin kauan kuin muistan, on puhuttu siitä, että nuorten pitäisi saada henkilökohtaista opastusta näissä asioissa ja saada palvelut keskitetysti yhden paikan kautta.
Monelle vammaiselle nuorelle itsenäisen elämän mahdollistaa henkilökohtainen avustaja, liian moni vaan ei saa tarpeeksi tunteja henkilökohtaiselle avustajalle, joka vähentää selkeästi osallistumisen mahdollisuuksia. Eikös nyt jo voisi olla aika, että tästä tuki(palvelu)viidakosta tehtäisiin helpompaa, moni nuori nimittäin kokee nämä koukerot jopa ihan kiusaamisena ja käyttäisi mielellään tästä vapautuvan ajan johonkin muuhun kivaan.
Koulutus avaa ovia ja mahdollistaa tulevaisuuden
Moni Seitin toiminnassa mukana oleva nuori on käynyt koko koulupolkunsa erityiskouluissa. En nyt lähde kritisoimaan erityiskouluja, niissä varmasti tehdään paljon hyvää työtä ja moni vammainen nuori saa niissä tarvittavaa tukea. Työelämä näkee edelleen vuonna 2023 erityisyydessä riskejä ja vammaisen nuoren on vaikea päästä tavalliseen työsuhteeseen. Ongelmallista on se, että tukipalvelut mahdollistavat sen, että vammaisen nuoren voi ottaa töihin palkkatuella yritykseen. Tukityöllistämisessä tavoitteena on, että työt jatkuisivat palkkatukijakson jälkeen, käytännössä hyvin harva työllistyy tavalliseen työsuhteeseen. On myös ihan käsittämätöntä, että vammaisia nuoria laitetaan työpajatoimintaan, jossa korvaus on 9 euroa päivässä. Olen kuullut nuorilta, että jos työhakemuksessa mainitsee vammaisuudesta, niin silloin on ihan turha odottaa kutsua työhaastatteluun. Työnantajat voisivat myös katsoa peiliin ja miettiä asenteitaan, vammaisissa nuorissa on paljon potentiaalia.
Oma koti kullan kallis
Nuori tarvitsee erityisen paljon tukea omilleen muuttamisessa, monien vanhemmat pystyvät auttamaan, monien ei. Suomessa on edelleen paljon vammaisia nuoria aikuisia, jotka asuvat kotona vanhempien luona. Kuitenkin aito oikea suunta itsenäiseen elämään on oma koti, on se sitten pieni vuokrayksiö, tai paikka tuetussa asumisessa. Moni vammainen nuori tarvitsee tukea asumiseen, että tulee laskut maksettua, syötyä, siivottua, nukuttua yms. Jokainen nuori tarvitsee oman tilansa. Aktiivinen kansalaisuus tarkoittaa monessa mukana olemista, nyt olisikin pidettävä erityisesti huolta niistä nuorista, jotka ovat syystä tai toisesta jääneet yksin kotiin. Yksinäisyys on iso yhteiskunnallinen haaste, joka johtaa helposti mielenterveyden ongelmiin.
Mitä Seitti pystyy tarjoamaan vammaisten nuorten itsenäistymiseen?
Paljon! Seitti on yhteisö, jossa voi tavata muita samassa elämäntilanteessa olevia nuoria. Seitissä kukaan ei jää yksin, vaan siellä pystyy solmimaan kaverisuhteita tai vaikka löytämään itselleen rakkauden. Seitissä on panostettu paljon siihen, että siellä on kaikilla hyvä olla, meillä on myös käytössä turvallisen tilan periaatteet. Toiminnassa on mahdollista oppia tärkeitä tulevaisuuden taitoja, esimerkiksi paikallistoiminta on kokonaan nuorten itsensä järjestämää. Meillä oppii niin tapahtuman järjestämisestä, markkinoinnista, ohjaajana toimimisesta yms. Seitin suunnitelmissa on ottaa ensi syksynä käyttöön Osaamiskeskus Kentaurin osaamismerkit, merkkejä ansaitsee tekemällä vapaaehtoistöitä, esimerkiksi tapahtuman järjestämisestä saa tapahtumatoimija osaamismerkin. Näistä tärkeistä taidoista on varmasti hyötyä, kun tulevaisuudessa etsii töitä. Seitissä voi pitää kivaa, oppia ja löytää uusia kavereita. Lähde mukaan!
Seuraa Seittiä Somessa!
Lisätietoa