Hero image
Vammaisten yrittäjyys tarvitsee lisää näkyvyyttä
Osallistuin syksyllä valtakunnallisille yrittäjäpäiville sekä olin mukana suunnittelemassa ja organisoimassa tämän vuoden vammaisille ja pitkäaikaissairaille yrittäjille suunnattuja verkostoitumis- ja koulutuspäiviä. Jäin miettimään kuinka suuria eroavaisuuksia onkaan tapahtumien kesken.
Suomessa vuoden yrittäjät palkitaan valtakunnallisen yrittäjätapahtuman suuressa gaalassa vuosittain, mikä on mahtavaa. Tänä vuonna päivät pidettiin Jyväskylässä, hyvien kulkuyhteyksien päässä kaikkialta tuleville yrittäjille. Vammaisia yrittäjiä ei ikäväkseni näillä päivillä paljoa näkynyt. Erittäin hienosti järjestettyjen päivien ohjelma oli monipuolista ja todella mielenkiintoista, päällimmäisenä jäi mieleeni presidentti Sauli Niinistön ytimekäs ja liikuttavan kannustava puhe yrittäjille. Tilaisuudessa vuoden yrittäjiksi palkitut tuovat näkyvyyttä toimialalleen ja ovat varmasti merkittävänä esimerkkinä kyseistä toimialaa suunnitteleville.
Täytyy kuitenkin todeta, että vammaisten yrittäjien huomioiminen esim. palkitsemalla jää valtakunnallisessa tapahtumassa taka-alalle. Valtakunnallisen palkitsemisen kriteereissä voisi mielestäni korostaa enemmän taiteen ja kulttuurin toimialoja ja vielä erikseen huomioida yrittäjän vammaisuus yhtenä kriteerinä. Tiedossani on, että näkövammainen yrittäjä Jukka Jokiniemi on palkittu ammattiliiton yrittäjäpalkinnolla ja paikallisyhdistyksen omalla yrittäjäpalkinnolla, mutta valtakunnallista palkitsemista ei ole käsittääkseni vielä osunut vammaisen yrittäjän kohdalle.
Ranskan mallista esimerkkiä
Ranskassa vammaisilla yrittäjillä on oma yhdistys, jota valtio on tukenut toiminnan aloittamisessa. Nyt Ranskan yhdistyksessä on mukana 180 vapaaehtoista ammattilaista ja rahoittajaa (pankkeja, kaupunkeja ja muita yrityksiä) tukemassa vammaisia yrittäjiä. Yrittäjyyttä suunnitteleva voi laittaa hakemuksen liiketoimintasuunnitelmastaan yhdistykselle ja siellä päätetään mitä yrityksiä aletaan rahoittaa ja millaista tukea hän vapaaehtoisilta ammattilaisilta saa. Vammaisten yrittäjien yhdistys on myös tunnistettu yleishyödylliseksi yhdistykseksi, joten rahoituslahjoitukset yhdistykselle ovat 60 % verovähennyskelpoisia. Vammaisia yrittäjiä eri toimialoilta palkitaan vuosittain juhlagaalassa, joka samalla on myös varainhankintatilaisuus yhdistykselle ja sen kautta vammaisille yrittäjille.
YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista
Suomi on sitoutunut YK:n yleissopimukseen ja siinä mainittuihin mahdollisuuksiin edistää vammaisten ihmisten itsenäistä elinkeinonharjoittamista, yrittäjyyttä, osuuskuntien kehittämistä ja oman yritystoiminnan aloittamista.
Tällä hetkellä Suomessa on meneillään ja valmistelussa paljon toimenpiteitä vammaisten ja osatyökykyisten työllisyyden lisäämiseksi. Muun muassa työkykyohjelmat, kuntakokeilut, pohjoismaisen tuen mallintaminen TE-palveluihin, TE-palveluiden siirto kuntiin, Työkanava Oy sekä yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus, jonka tarkoituksena on omalta osaltaan edistää vammaisten ja osatyökykyisten työllisyyttä.
Hyviä toimenpiteitä, mutta ei yhtään suoranaista toimenpidettä, joka edistäisi vammaisten henkilöiden yrittäjyyttä. Olisiko aika jo otollinen tunnistaa vammaisten yrittäjyys yhtenä työllistymisen muotona. Voisiko osoittaa myös vammaisten työllistymistä edistäviä toimenpiteitä yrittäjyyteen ottamalla esimerkkiä, vaikka Ranskan mallista sekä tarjoamalla näkyvyyttä esimerkiksi vammaisen yrittäjän palkitsemisella vuosittain valtakunnallisesti?
