Blogit

Jokaisen työpanos on arvokas ja merkityksellinen, vaikka mahdollisuutta tehdä kokoaikaista työtä ei olisikaan. Erilaisia työllistymisen keinoja pohditaan ja kehitetään, jotta jokaiselle työelämään pyrkivälle löytyisi sopiva keino olla osallinen ja tuntea merkityksellisyyttä työssään. Yksi keino työllistyä on keikkatyö, jota on mahdollista tehdä yrittäjämäisesti omien arjen aikataulujen mukaan.

Pääministeri Petteri Orpon hallitus pyrkii uudistamaan suomalaista työelämää heikentämällä sosiaaliturvaa ja kaventamalla palkansaajien mahdollisuuksia vaikuttaa työelämän uudistuksiin. Hallituskausi on käynnistynyt työmarkkinaosapuolten vastakkainasettelulla. Vaarana on, että vammaisten ihmisten näkökulmasta työelämän toivotut uudistukset, kuten työkyvyttömyyseläkkeen lineaarinen malli, jäävät jumittamaan työmarkkinaosapuolten keskinäiseen kyräilyyn. Toivottavasti pääministeri Orpon hallituksen tulevat toimenpiteet eivät entisestään heikennä kaikkein heikoimmassa asemassa olevien kansalaisten tilannetta.

Vammaispalvelulakiin kirjattu palvelu henkilökohtainen apu on suunnattu niille vaikeasti vammaisille henkilöille, jotka tarvitsevat toisen henkilön apua, jotta voisivat toimia tavanomaisissa ja päivittäisissä askareissaan. Käydä työssä, opiskella, harrastaa, ylläpitää sosiaalisia suhteita. Henkilökohtaisen avun järjestäminen työnantajamallilla vaatii vammaiselta työnantajalta ainakin joustavaa luonnetta ja mieltä, kärsivällisyyttä sekä halua ja kykyä toimia avustajiensa työnantajana.

Yhteiskunta ja kanssaihmisemme asettavat meitä kaikkia erilaisiin rooleihin. Erilaisiin rooleihin yhdistetään erilaisia normeja – oletuksia siitä, miten pitää toimia ja ajatella. Juuri normien kautta syntyvät erilaiset rooleihin liittyvät odotukset.

Ero perheessä voi jo itsessään olla iso kuormitus. Mutta, jos samaan aikaan tasapainoilet fyysisen vamman tai pitkäaikaissairauden haasteiden kanssa ja kannat vastuun perheestäsi yksin, niin se saattaa tuntua ylivoimaiselta tehtävältä – venyttäen voimavarat äärirajoille. Tätä elämäntilannetta tukemaan Invalidiliitto ja Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ovat yhdistäneet voimansa tarjotakseen perheille tukea raskaan elämäntilanteen käsittelyyn.

Kirjoitan koulukiusaamisesta, vaikka tunnen häpeää. Parasta tehdä tunnustus heti aluksi: Olen ollut kouluvuosinani kiusaajien puolella.

Vammaisjärjestöjen naistyössä tarkastelemme naisten kokemaa väkivaltaa risteävän tai moninkertaisen haavoittuvuuden näkökulmasta. Tutkimusten mukaan naiset kokevat enemmän lähisuhdeväkivaltaa kuin miehet, eli naiset ovat tässä haavoittuvammassa asemassa. Vammaiset taas ovat suurin ja syrjityin vähemmistö ja haavoittuva ihmisryhmä.

Invalidiliiton yhdistyksissä toimii suuri joukko vapaaehtoisia. Olenpa lyhyellä järjestöasiantuntijaurallani liitossa törmännyt ihmisiin, jotka ovat olleet toiminnassa mukana 60 vuotta.

Mikä on se palo, joka saa ihmiset mukaan yhdistyksiin ja saa heidät jäämään toimintaan? Miksi yhdistyksiä on olemassa? Mihin niitä tarvitaan?

Invalidiliiton neuvontaan on tullut alkuvuonna useita henkilökohtaista apua ja omaishoidon tukea koskevia yhteydenottoja. Asiakkaat ovat kokeneet, että näiden palveluiden saamista on heidän kohdallaan heikennetty, vaikka edellytykset palvelun saamiseksi ovat pysyneet ennallaan. Henkilökohtaisen avun ja omaishoidon tuen saamisen kriteerit eroavat, mutta kummankin tarkoituksena on mahdollistaa apua ja tukea tarvitsevien henkilöiden arjen sujuminen.

Parempi toimeentulo, tarvittavat tukipalvelut, polku työelämään, oma koti ja läheisten tuki, niistä on vammaisten nuorten itsenäistyminen tehty. Vammaisten nuorten itsenäistymisprosessi on tärkeä askel kohti aikuisuutta, mutta se on täynnä haasteita ja esteitä. Tässä blogikirjoituksessa käsittelen nuorten vammaisten itsenäistymistä ja, mikä siitä tekee niin pirun vaikeaa.