Mitä kuuluu vammaisten ihmisten työllistymiselle 2024?

Kirjoittanut Anne Mäki

Pääministeri Petteri Orpon hallitus pyrkii uudistamaan suomalaista työelämää heikentämällä sosiaaliturvaa ja kaventamalla palkansaajien mahdollisuuksia vaikuttaa työelämän uudistuksiin. Hallituskausi on käynnistynyt työmarkkinaosapuolten vastakkainasettelulla. Vaarana on, että vammaisten ihmisten näkökulmasta työelämän toivotut uudistukset, kuten työkyvyttömyyseläkkeen lineaarinen malli, jäävät jumittamaan työmarkkinaosapuolten keskinäiseen kyräilyyn. Toivottavasti pääministeri Orpon hallituksen tulevat toimenpiteet eivät entisestään heikennä kaikkein heikoimmassa asemassa olevien kansalaisten tilannetta.

Samaan aikaan, kun hallitus valmistelee uudistuksia, on käynnissä edellisen hallituksen aloittama uudistus, joka siirtää työvoimapalvelut valtiolta kuntien järjestämisvastuulle vuoden 2025 alusta. Vuosi 2024 on tässä asiassa intensiivistä valmistelun aikaa. Uuden kuntapohjaisen rakenteen mukaisia työllisyysalueita on muotoutumassa 44 kappaletta. Tavoitteena on tuoda työllisyyspalvelut lähemmäksi asiakkaita.

Hallitusohjelman tavoittelemat edistysaskeleet vaativat rahoitusta

Nykyinen hallitus lupaa toteuttaa useita toimenpiteitä vammaisten ihmisten työelämään osallistumisen edistämiseksi. Konkreettisiin toimenpiteisiin ei niiden osalta ole vielä kuitenkaan päästy. Toimenpiteet myös vaativat yleensä rahoitusta ja sitä ei tälle vuodelle ole näkynyt. Nyt odotukset ovatkin kovat kohti vuotta 2025. Pystyykö hallitus lunastamaan lupauksensa vammaisten ihmisten työllistymisen edistämisessä? Miltä näyttävät budjettisuunnitelmat vuodelle 2025? Lue lisää hallitusohjelman lupauksista vammaisten ihmisten työllistymisen edistämiseksi.

Jatkoa saaneet valtionhallinnon hankkeet ja ESR+ ohjelma

Viime vuosina alkunsa saaneet kehityskulut tai hankkeet, joilla on yhtymäkohtia vammaisten ihmisten työllistymiseen, ovat Työkanava Oy, Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus sekä Työkykyohjelman jatkohankkeet. Ei pidä unohtaa myöskään sote-järjestöille merkityksellistä Paikka auki -ohjelmaa.

Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus edistää yhteiskunnallisten yritysten syntymistä ja leviämistä Suomessa. Näillä yrityksillä on usein myös vastuullisen työllistämisen ajatus taustalla.
Työkanava Oy luotiin työpaikaksi niille, joilla mitkään muut työllistämistoimenpiteet eivät ole johtaneet työllistymiseen. Työkanava solmii yhteistyösopimuksia yritysten kanssa ja tarjoaa työntekijöitä näihin yrityksiin.
Työkykykoordinaattoreita on koulutettu jo parin edellisen hallituskauden aikana ja ilahduttavasti koulutusta tarjoavat nyt useat ammattikorkeakoulut. Työkykykoordinaattoreita ja myös työvalmentajia on hyvinvointialueiden Työkyvyn tuen tiimeissä, joiden muotoutumista jokaiselle alueelle tuetaan edelleen. Myös TE-palveluista löytyy työkykykoordinaattoreita.
STEA:n rahoittama Paikka auki -ohjelma saa yhä rahoitusta, mikä on hienoa. Ohjelma on onnistunut tukemaan monia osatyökykyisiä ihmisiä työelämään.

Euroopan unionin rahoittaman Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+) uusi kausi alkoi viime vuoden puolella. Rahoitusta kohdennetaan työllisyyttä, osaamista ja osallisuutta tukeviin kehittämishankkeisiin. Invalidiliitto osallistui hankehakuun ja sai rahoitusta vuosille 2023-2025. Invalidiliitto on mukana yhteishankkeessa nimeltä Me osataan! Omilla taidoilla työelämään.

Fokus työelämän monimuotoisuuteen

Viime vuoden puolella oli useita tilaisuuksia, seminaareja tai webinaareja, jotka koskivat osatyökykyisyyttä työelämässä tai työelämän monimuotoisuutta mukaan lukien vammaiset ihmiset. Esimerkiksi loppuvuodesta STTK järjesti seminaarin, jossa se julkisti tuloksia teettämästään tutkimuksesta Osatyökykyisten moninaisuus ja eletty työkyky. Lue lisää STTK:n esityksistä osatyökykyisten työllistymisen edistämiseksi.

On tunnistettua, että on olemassa tiettyjä ihmisryhmiä, jotka ovat työelämässä aliedustettuja. Yle uutisoi alkuvuodesta, että maahanmuuttajien työllisyysaste on viime vuosina kohentunut. Kunpa samaa uutisointia näkyisi muutaman vuoden päästä myös vammaisten ihmisten osalta. Viime vuoden keväällä saimme Tilastokeskuksen dataa elinolotilastosta, josta ilmenee vakavasti toimintarajoitteisten ihmisten osalta se, että työikäisistä alle puolet on mukana työelämässä. Vastaisuudessa elinolotilastosta voimme seurata tilanteen kehittymistä kolmen vuoden välein. On todellakin tehtävä töitä sen eteen, että työllisten määrä tuossa joukossa nousee. Se vaatii työelämän muutosta samaan aikaan, kun kehitetään palveluja työurien tukemiseksi.