Koulutus- ja työllisyyspolitiikka

Vammaisten ihmisten osallisuus työelämässä on vähäisempää kuin muun väestön. Heidän tulonsa perustuvat muuta väestöä yleisemmin erilaisiin tulonsiirtoihin. Tämä tarkoittaa sitä, että palkkatulojen sijaan tärkeimpiä tulonlähteitä ovat eläketulot ja vammaisetuudet. Vammaisten ihmisten koulutus- ja työllistämispalveluiden parantaminen edellyttää monialaista yhteistyötä sekä rakenteellisia ja asenteellisia muutoksia. Nuorten työelämään pääsemisessä ratkaiseva askel on opiskelujen jälkeisen ensimmäisen työpaikan saaminen.

Vaikka vammainen ihminen olisi täysin työkykyinen koulutustaan vastaavaan työhön, on edessä usein joko asenteellisia esteitä tai fyysisiä esteitä. Fyysisiä esteitä voidaan poistaa ylipäätään edistämällä yhteiskunnan esteettömyyttä, mutta myös luomalla vahvempia rakenteita esteettömyyden edistämiseksi. Asenteellisten esteiden poistaminen edellyttää tiedon ja ymmärryksen lisääntymistä kaikilla toimijoilla. Tiedon lisäämiseksi voidaan toteuttaa erilaisia selvityksiä ja ymmärryksen lisäämiseksi on mahdollista esimerkiksi tiivistää yhteistyötä vammaisjärjestöjen kanssa.

Tilastokeskuksen elinolotilaston dataa toimintarajoitteisten ihmisten työllisyysasteesta.

Pääministeri Orpon hallitusohjelman kirjaukset vammaisten työllistämisen edistämisessä

Pääministeri Orpon hallitusohjelmassa on useita kirjauksia, jotka sopivat yhteen Invalidiliiton tavoitteiden kanssa. Poimintoja hallitusohjelmasta ja kommentit niiden etenemisestä:

• "Työelämässä aliedustettujen ryhmien, kuten vammaisten, romanien, eri maahanmuuttajaryhmien ja maahanmuuttajanaisten, työelämään osallistumisen lisäämiseksi toteutetaan toimintaohjelma." Toimintaohjelman julkistaminen on todennäköistä loppuvuodesta 2025.
• "Hallitus edistää vammaisten ja osatyökykyisten arvostusta työelämän täysivaltaisina jäseninä." Tämän kirjauksen osalta ei ole näkynyt liikahduksia.
• "Osatyökykyisillä ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevilla on oltava nykyistä joustavammin mahdollisuuksia osallistua työelämään. Työelämässä on edelleen liian jyrkät rajat esimerkiksi kokoaikaisen työssäolon ja työttömyyden välillä. Erityisesti vammaisten henkilöiden kannustimia ja mahdollisuuksia osallistua työmarkkinoille parannetaan, sekä edistetään lapsena ja nuorena vammautuneiden polkua työelämään." Ei selkeitä toimenpiteitä tämän osalta.
• "Hallitus lisää tietoisuutta vammaisten henkilöiden työllistymismahdollisuuksista." Ei selkeitä toimenpiteitä käynnissä.
• "Hallitus kehittää työolosuhteiden järjestelytukea ja lisää sen tunnettuutta työnantajille ja TE-asiantuntijoille." Järjestelytukea ei ole kehitetty eteenpäin, mutta sen tunnettuutta on pyritty lisäämään.
• "Työnantajille luodaan kannustimia työn tarjoamiseksi vammaisille henkilöille ja työtä helpottavien välineiden käyttöä edistetään tehokkaalla viestinnällä suoraan yrityksille yhteistyössä työnantajajärjestöjen ja vammaisjärjestöjen kanssa." Vammaisjärjestöistä on tehty yhteistyötä Kuntatyönantajien kanssa.
• "Vammaisten yrittäjien toimintaedellytyksiä parannetaan." Tämän kirjauksen osalta odotamme edelleen toimenpiteitä.
• "Hallitus ottaa käyttöön julkisen talouden kannalta kustannustehokkaan osatyökyvyttömyyden ja täyden työkyvyttömyyseläkkeen lineaarimallin, joka tukee palkan ja eläkkeen yhteensovittamista, niin että työnteko kannattaa aina." Sosiaali- ja terveysministeriössä kehitetään joustomallia työkyvyttömyyseläkkeiden ja ansioiden yhteensovittamiseen. 

Hallitusohjelmaan sisältyy muitakin kirjauksia, joilla on mahdollista edistää vammaisten työllistymistä. Lue lisää hallitusohjelmasta valtioneuvoston sivulta.

Invalidiliiton tavoitteet pääministeri Orpon hallituskaudelle

Invalidiliitto esitti hallitukselle seuraavia tavoitteita:

• Työ- ja elinkeinoministeriö toteutti vuonna 2020 selvityksen vammaisten ihmisten työllistymisen rakenteellisista esteistä. Invalidiliitto pitää tärkeänä, että selvityksen jälkeen ryhdytään toimenpiteisiin esteiden poistamiseksi. Lue lisää selvityksestä: Vammaisten henkilöiden työllistymisen rakenteelliset esteet (2020)
• Edellisen hallituskauden Työkykyohjelman toimenpiteiden jatkaminen.  Toimenpiteitä tulee jatkaa, jotta hyvinvointialueilla ja kunnissa muodostuu vammaisten henkilöiden työllisyyttä tukevia käytäntöjä ja palveluprosesseja.
• Työnantajapalveluita tulee edelleen kehittää ja vahvistaa työnantajien opastusta, neuvontaa ja tukea rekrytoinnissa. Työllisyyspalveluiden osaamista tulee vahvistaa, jotta ammattilaiset löytävät työtilaisuuksia vammaisille työnhakijoille. Katso iStudion jakso työnantajayhteistyön merkityksestä.
• Työolosuhteiden järjestelytuen kehittäminen siten, että 1) tuen maksimitasoa korotetaan, 2) tuki on käytettävissä kustannuksiin, joita syntyy siirtymissä työpäivän aikana, 3) tukea voi saada myös saavutettavuuteen ja työn digitaalisen ympäristön muutostilanteisiin liittyvissä järjestelyissä ja 4) vammaisen yrittäjän olisi mahdollisuus saada työolosuhteiden järjestelytukea.
• Työkyvyttömyyseläkkeen ja ansiotulojen yhteensovittamisen kehittäminen joustavammaksi. Työkyvyttömyyseläkkeen lineaarista mallia on työstetty useita vuosia. Invalidiliitto kannattaa lineaarisen mallin kehittämistä edelleen. Lue Anne Mäen blogi lineaarisen mallin kariutumisesta
• Itsensä työllistämisen ja yrittäjyyden edistäminen kehittämällä tukijärjestelmä,  joka mahdollistaa kaikkien saatavilla olevien perustamistukien myöntämisen myös eläkkeensaajan statuksella oleville vammaisille yrittäjille tai sellaisille osakeyhtiöille, joiden perustajajäsenissä on vammaisia eläkkeensaajia. Mikäli elinkeinotuki evätään, koska vammainen henkilö ei täytä ammatillisen kuntoutuksen kriteerejä, tulisi olla mahdollisuus hakea työolosuhteiden järjestelytukea yritystoiminnan käynnistämiseen. Lue lisää selvityksestä Vammaisten henkilöiden yrittäjyys ja sen tuki.
• Työllistämisehtoa tulee hyödyntää useammin julkisissa hankinnoissa.

Yhdenvertaisesti työelämässä hallitusohjelmatavoitteet pdf-tiedostona