Koulutus- ja työllisyyspolitiikka

Vammaisten ihmisten osallisuus työelämässä on vähäisempää kuin muun väestön. Heidän tulonsa perustuvat muuta väestöä yleisemmin erilaisiin tulonsiirtoihin. Tämä tarkoittaa sitä, että palkkatulojen sijaan tärkeimpiä tulonlähteitä ovat eläketulot ja vammaisetuudet. Vammaisten ihmisten koulutus- ja työllistämispalveluiden parantaminen edellyttää monialaista yhteistyötä sekä rakenteellisia ja asenteellisia muutoksia. Nuorten työelämään pääsemisessä ratkaiseva askel on opiskelujen jälkeisen ensimmäisen työpaikan saaminen.

Invalidiliiton tavoitteet tulevalle hallituskaudelle

Pääministeri Sanna Marinin hallituskausi on lähenemässä loppuaan ja on jo aika kääntää katseita tulevaan eduskuntakauteen. Nykyisellä hallituskaudella on toteutettu useita kehittämistoimenpiteitä, mutta edelleen tarvitaan toimenpiteitä vammaisten ihmisten yhdenvertaisen työelämäosallisuuden toteutumiseksi. 

Vaikka vammainen ihminen olisi täysin työkykyinen koulutustaan vastaavaan työhön, on edessä usein joko asenteellisia esteitä tai fyysisiä esteitä. Fyysisiä esteitä voidaan poistaa ylipäätään edistämällä yhteiskunnan esteettömyyttä, mutta myös luomalla vahvempia rakenteita esteettömyyden edistämiseksi. Asenteellisten esteiden poistaminen edellyttää tiedon ja ymmärryksen lisääntymistä kaikilla toimijoilla. Tiedon lisäämiseksi voidaan toteuttaa erilaisia selvityksiä ja ymmärryksen lisäämiseksi on mahdollista esimerkiksi tiivistää yhteistyötä vammaisjärjestöjen kanssa.

Työkykyohjelman toimenpiteiden jatkuminen

Marinin hallituskaudella on työ- ja elinkeinoministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö toteuttaneet mittavaa Työkykyohjelma -hanketta. Työkykyohjelman kokonaisuus on sisältänyt lukuisia kehittämistoimenpiteitä. Näiden toimenpiteiden vaikutukset eivät tokikaan vielä konkretisoidu vammaisten ihmisten työllisyysasteen kohentumisena. Lisäksi Työkanava Oy on vasta aloittelemassa toimintaansa. Invalidiliitossa on havaittu, että useat kehittämistoimenpiteet ovat vielä kesken ja juurtumatta. Työkykyohjelman toimenpiteitä tulee jatkaa, jotta hyvinvointialueilla ja kunnissa muodostuu vammaisten henkilöiden työllisyyttä tukevia käytäntöjä ja palveluprosesseja. Työhönvalmennus näistä tärkeimpänä.

Myös työnantajapalveluita tulee edelleen kehittää ja vahvistaa työnantajien opastusta, neuvontaa, tukea rekrytoinnissa jne. Työllisyyspalveluiden osaamista tulee vahvistaa, jotta ammattilaiset löytävät työtilaisuuksia vammaisille työnhakijoille.

Katso iStudion jakso työnantajayhteistyön merkityksestä.

Lue lisää työ- ja elinkeinoministeriön toimenpiteistä.

Lue lisää sosiaali- ja terveysministeriön toimenpiteistä.

Työolosuhteiden järjestelytuen kehittäminen

Työolosuhteiden järjestelytukea on tällä hetkellä mahdollista hakea työpaikan olosuhteiden muutoksiin tai siihen, että toinen työntekijä käyttää työaikaansa auttaakseen vammaisten henkilöä työtehtävissä. Järjestelytuki on ollut melko huonosti tunnettu tuki ja sen käyttö on ollut vähäistä. Tukimuodossa on kuitenkin potentiaalia työtilojen esteettömyyden edistämisessä ja rekrytoinnin kynnysten madaltamisessa.  Invalidiliiton näkemyksen mukaan työolosuhteiden järjestelytuen kehittäminen ja laajentaminen on olennaisen tärkeää niin, että

• tuen maksimitasoa korotetaan,
• tuki on käytettävissä kustannuksiin, joita syntyy siirtymissä työpäivän aikana
• tukea voi saada myös saavutettavuuteen ja työn digitaalisen ympäristön muutostilanteisiin liittyvissä järjestelyissä ja
• vammaisen yrittäjän on mahdollisuus saada työolosuhteiden järjestelytukea.

Työkyvyttömyyseläkkeen ja ansiotulojen yhteensovittamisen kehittäminen

Työkyvyttömyyseläkkeen lineaarista mallia on työstetty useita vuosia. Tavoitteena on ollut työkyvyttömyyseläkkeiden ja ansioiden joustavampi yhteensovittaminen. Nykyisellä hallituskaudella on saatu aikaan lähes valmis hallituksen esitys, joka ei edennyt eduskuntakäsittelyyn. Invalidiliitto kannattaa lineaarisen mallin kehittämistä edelleen. 

Lue Anne Mäen blogi lineaarisen mallin kariutumisesta

Itsensä työllistämisen ja yrittäjyyden edistäminen

Vammaisten henkilöiden yrittäjyyteen ei ole kohdistettu julkisen puolen toimesta tarpeellisia tukimuotoja. Tarvitaan tukijärjestelmä,  joka mahdollistaa kaikkien saatavilla olevien perustamistukien myöntämisen myös eläkkeensaajan statuksella oleville vammaisille yrittäjille tai sellaisille osakeyhtiöille, joiden perustajajäsenissä on vammaisia eläkkeensaajia. 

Mikäli elinkeinotuki evätään, koska vammainen henkilö ei täytä ammatillisen kuntoutuksen kriteerejä, tulisi olla mahdollisuus hakea työolosuhteiden järjestelytukea yritystoiminnan käynnistämiseen. Elinkeinotukea tulee kehittää vahvemmin vammaisen henkilön yrittäjyyttä tukevaksi tukimuodoksi.

Lue lisää selvityksestä Vammaisten henkilöiden yrittäjyys ja sen tuki.

Invalidiliitto on edustettuna vammaisten yrittäjien ammattitutkinnon ohjausryhmässä. Careerian toteuttamassa koulutuksessa on parhaillaan haku päällä ja seuraava vuosikurssi aloittaa opinnot 3.2.2023.

Tutustu vammaisten yrittäjyyden ammattitutkintoon

Työllistämisehdon hyödyntäminen julkisissa hankinnoissa

Julkinen sektori toteuttaa lukuisia hankintoja vuosittain. Hankintalaki mahdollistaa työllisyysnäkökohtien huomioimisen hankintasopimuksissa. Invalidiliitto katsookin, että julkisiin hankintoihin tulisi sisällyttää työllistämisehto aina, kun se on mahdollista. Sen aktiivinen hyödyntäminen lähenisi jo kiintiömallin ajatusta. Julkisissa hankinnoissa tulee myös kehittää varattujen hankintojen hyödyntämistä siten, että esimerkiksi vammaisilla yrittäjillä on mahdollisuus osallistua kilpailutuksiin. 

Yhdenvertaisesti työelämässä hallitusohjelmatavoitteet pdf-tiedostona