

Yhdistyksen nimi on Invalidiliitto ry, ruotsiksi Invalidförbundet rf. Kansainvälisissä yhteyksissä voidaan käyttää englanninkielistä nimeä Finnish Association of People with Physical Disabilities. Yhdistys on suomenkielinen, mutta se käyttää toiminnassaan myös ruotsin kieltä. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alueena on Suomi. Näissä säännöissä yhdistystä nimitetään liitoksi. Liitto on puoluepoliittisesti sitoutumaton.
Invalidiliiton tarkoituksena on edistää ja kehittää fyysisesti vammaisten tai toimintaesteisten henkilöiden mahdollisuuksia osallistua, liikkua ja elää täysipainoista elämää.
Liitto vaikuttaa vammaisten ihmisten ihmisoikeuksien toteutumiseksi.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto voi
Liitto hankkii varoja toimintaansa varten jäsenmaksuilla, varainkeräyksillä, arpajaisilla, vastaanottamalla avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja sekä harjoittamalla majoitus-, matkailu- ja ravitsemistoimintaa, tuottamalla vammaisten tarvitsemia kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalveluja, harjoittamalla vammaisten henkilöiden apuvälineiden valmistusta, kehitystä, kauppaa ja huoltoa, julkaisu- ja koulutustoimintaa, toimialansa asiantuntijapalveluita sekä hankkimalla ja omistamalla toimintaansa varten tarpeellisia arvopapereita ja kiinteistöjä.
Liiton varsinaisiksi jäseniksi, joita näissä säännöissä nimitetään jäsenyhdistyksiksi, voidaan hyväksyä
Jäsenyhdistysten on hyväksyttävä liiton säännöt ja toimittava liiton tarkoituksen hyväksi.
Liiton kannattajajäseneksi voidaan hyväksyä oikeuskelpoinen yritys tai yhteisö, joka haluaa edistää liiton tarkoituksen toteutumista. Kannattajajäsenten hyväksymisestä päättää liittohallitus ja jäsenmaksun suuruudesta päättää liittovaltuusto.
Kannattajajäsenellä ei ole ääni-, puhe- eikä läsnäolo-oikeutta liiton kokouksissa.
Jäseneksi pyrkivän yhdistyksen on haettava jäsenyyttä kirjallisesti liittohallitukselta, joka ratkaisee asian. Hakemukseen on liitettävä yhdistyksen säännöt ja ilmoitus varsinaisten jäsenten määrästä. Valtakunnallisen jäsenyhdistyksistä muodostuvan rekisteröidyn yhdistyksen tai liiton on liitettävä hakemukseen myös jäsenyhdistystensä yhteenlaskettu henkilöjäsenmäärä.
Liiton jäsenyhdistys suorittaa kalenterivuosittain liittovaltuuston määräämän jäsenmaksun maaliskuun loppuun mennessä. Yhdistyksen kuluvan vuoden jäsenmaksun perusteena on yhdistyksen jäsenmäärä edeltävän vuoden viimeisenä päivänä.
Jäsenyhdistyksen on toimitettava vuosittain liitolle tammikuun aikana sellainen selvitys, josta ilmenee jäsenmäärä edellisen vuoden lopussa.
Liiton päätösvaltaa käyttää liittovaltuusto. Liiton toimeenpanevana elimenä toimii liittohallitus.
Liittovaltuuston ja liittohallituksen jäsenenä ei voi toimia henkilö, joka on työsuhteessa liittoon tai sen määräysvallassa olevaan osakeyhtiöön tai vastaaviin.
Liittovaltuuston jäsenet valitaan joka neljäs vuosi loka–marraskuussa pidettävällä jäsenäänestyksellä. Se voidaan toimittaa erillisenä äänestystilaisuutena, postitse tai tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla. Vaalissa äänioikeutettuja ovat ne jäsenyhdistysten varsinaiset jäsenet, joista on toimitettu tieto liiton jäsenrekisteriin vaalivuoden toukokuun loppuun mennessä. Liittoäänestyksen tarkemman ajankohdan määrää liittohallitus.
Vaalin toimittamista varten liiton toiminta-alue jaetaan vaalipireihin liittovaltuuston vahvistaman vaalipiirijaon mukaisesti. Kukin jäsenyhdistys voi asettaa liittoäänestystä varten kaksi ehdokasta sekä yhden lisäehdokkaan kultakin alkavalta 101 äänioikeutetulta jäseneltään. Ehtona ehdokkaiden asettamiselle on, että yhdistys on maksanut jäsenmaksunsa määräpäivään mennessä.
Vaali toimitetaan siten, että ääni annetaan jollekulle oman vaalipiirin ehdokkaalle. Valituksi tulevat suurimman äänimäärän saaneet ehdokkaat.
Liittovaltuuston valitaan 49 jäsentä. Kustakin vaalipiiristä valittavien ehdokkaiden lukumäärä määräytyy siihen kuuluvien yhdistysten varsinaisten jäsenen lukumäärän mukaan.
Vaalista määrätään tarkemmin liittovaltuuston vahvistamassa vaalijärjestyksessä.
Valtuusto kokoontuu ensimmäisen kerran vaalivuotta seuraavan vuoden tammikuussa pidettävään järjestäytymiskokoukseen.
Liittovaltuustoon kuuluu 49 jäsentä, jotka valitaan vaalipiireittäin suoritettavalla enemmistövaalilla liittovaltuuston vahvistaman vaalipiirijaon mukaisesti. Valituiksi tulevat kustakin vaalipiiristä eniten ääniä saaneet. Ehdokkaana liittovaltuustoon voi olla ainoastaan jäsenyhdistyksen varsinainen jäsen.
Mikäli liittovaltuuston jäsen tulee valituksi liittohallitukseen tai on pysyvästi estynyt toimimasta liittovaltuuston jäsenenä tai jos hän menettää vaalikelpoisuutensa, hänen tilalleen nousee seuraavaksi eniten ääniä saanut henkilö samasta vaalipiiristä.
Liittovaltuuston sääntömääräisiä kokouksia ovat järjestäytymiskokous sekä kevät- ja syyskokous. Liittovaltuusto kokoontuu sääntömääräiseen kokoukseensa kaksi kertaa vuodessa; kevätkokoukseen touko–kesäkuussa, syyskokoukseen marras–joulukuussa sekä toimikautensa alussa järjestäytymiskokoukseen tammikuussa.
Ylimääräinen kokous on kutsuttava koolle erityisen asian käsittelyä varten, jos liittohallitus pitää sitä välttämättömänä tai mikäli 1/3 liittovaltuuston jäsenistä sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten kirjallisesti hallitukselta vaatii.
Kutsu liittovaltuuston kokoukseen lähetetään jäsenille kirjallisesti vähintään neljä viikkoa ennen kokousta ja esityslista liitteineen vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta. Esityslista liitteineen lähetetään tiedoksi jäsenyhdistyksille kaksi viikkoa ennen kokousta.
Liittovaltuuston kokouksessa on liittohallituksen jäsenillä läsnäolo- ja puheoikeus, mutta ei äänioikeutta.
Liittovaltuusto on päätösvaltainen, kun yli puolet jäsenistä on läsnä.
Liittovaltuuston kokoukseen voidaan osallistua hallituksen niin päättäessä myös reaaliaikaisen tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana. Etäosallistumismahdollisuudesta ja etäosallistumisen tavasta on mainittava kokouskutsussa.
Liittovaltuuston kokous voidaan järjestää hallituksen päätöksellä ilman kokouspaikkaa siten, että valtuutetut käyttävät päätösvaltaansa ajantasaisesti tietoliikenneyhteyden ja teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana.
Hallitus voi päättää, että valtuuston kokoukseen osallistumisen edellytyksenä on ilmoittautuminen etukäteen viimeistään kokouskutsussa mainittuna päivänä. Tällöin kokouskutsuaika lasketaan viimeisestä ilmoittautumispäivästä. Valtuuston jäsenellä on oikeus osallistua liittovaltuuston kokoukseen vain tietoliikenneyhteyden ja teknisen apuvälineen avulla, jos hän on ilmoittanut osallistuvansa näin ja kutsussa on mainittu ilmoitettavan osallistumistavan sitovuudesta
Valtuuston järjestäytymiskokous
Valtuuston kevätkokous
Valtuuston syyskokous
Liittohallitukseen kuuluu puheenjohtaja, ensimmäinen ja toinen varapuheenjohtaja sekä kymmenen (10) jäsentä.
Liittohallituksen puheenjohtajaa lukuun ottamatta liittohallituksen jäseneksi voi tulla valituksi korkeintaan kahdeksi peräkkäiseksi nelivuotiskaudeksi (4). Liittovaltuuston puheenjohtajilla on läsnäolo- ja puheoikeus liittohallituksen kokouksessa.
Liittohallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan jompikumpi varapuheenjohtaja ja jäsenistä yli puolet on läsnä.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessaan estynyt jommankumman varapu-heenjohtajan kutsusta tai jos vähintään kolme hallituksen jäsentä sitä kirjallisesti vaatii erityisesti ilmoittamansa asian käsittelemiseksi.
Jäsenyhdistys, joka haluaa ilmoittamansa asian käsiteltäväksi liittovaltuustossa, on lähe-tettävä sitä koskeva esitys vähintään kaksi (2) kuukautta ennen kokousta liittohallitukselle, joka valmistelee asian esiteltäväksi liittovaltuustolle.
Liiton tilit päätetään kalenterivuosittain. Tilinpäätös ja muut asiakirjat on annettava tilintar-kastajille ennen maaliskuun loppua.
Liiton nimen kirjoittavat liittohallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat sekä ne liiton toimihenkilöt, jotka liittohallitus on siihen määrännyt, kaksi yhdessä.
Liittohallitus voi erottaa jäsenyhdistyksen yhdistyslain 14 §:n määräämin perustein sekä jos jäsenyhdistys toimii vastoin liiton tarkoitusperiä tai rikkoo liiton sääntöjä tai liiton toimielimien päätöksiä.
Liitolle voidaan valita kunniapuheenjohtajaksi henkilö, joka liiton hallituksen puheenjohtajana tai varapuheenjohtajana on ansiokkaalla tavalla työskennellyt liiton hyväksi.
Kunniapuheenjohtajan nimeämisestä päättää liittovaltuusto hallituksen esityksestä.
Kunniapuheenjohtajasta ei ole jäsenmaksuvelvoitetta liitolle.
Näiden sääntöjen muuttamisesta päättää liittovaltuusto.
Sääntöjen muuttaminen edellyttää, että asiasta on mainittu kokouskutsussa ja sääntöjen muutosta tarkoittava ehdotus saa hyväkseen vähintään 2/3 määräenemmistön annetuista äänistä.
Liiton purkamisesta päättää liittovaltuusto.
Liiton purkaminen edellyttää, että asiasta on mainittu kokouskutsussa ja liiton purkamista tarkoittava ehdotus saa hyväkseen vähintään ¾ määräenemmistön annetuista äänistä.
Liiton purkautuessa tai tullessa lakkautetuksi käytetään liiton jäljelle jääneet varat sen tarkoitusperien edistämiseksi liittovaltuuston viimeisessä kokouksessa määrättävällä tavalla.
Näillä säännöillä ei ole takautuvaa vaikutusta jäsenen vahingoksi, vaan saavutetut jäsen-oikeudet säilyvät.
Sääntöjen muutos tulee voimaan, kun se merkitään yhdistysrekisteriin.