Liittovaltuusto hyväksyi säännöt kokouksessaan 20.9.2024. Merkitty yhdistysrekisteriin 27.9.2024.

1 § Nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Invalidiliitto ry, ruotsiksi Invalidförbundet rf. Kansainvälisissä yhteyksissä voidaan käyttää englanninkielistä nimeä Finnish Association of People with Physical Disabilities. 

Yhdistys on suomenkielinen, mutta se käyttää toiminnassaan myös ruotsin kieltä. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alueena on Suomi. Invalidiliitto on puoluepoliittisesti sitoutumaton.

2 § Toiminnan tarkoitus

Invalidiliiton tarkoituksena on edistää ja kehittää fyysisesti vammaisten ja toimintaesteisten henkilöiden (myöhemmin ”vammaiset henkilöt”) mahdollisuuksia osallistua, liikkua ja elää täysipainoista elämää. 

Invalidiliitto vaikuttaa vammaisten henkilöiden ihmisoikeuksien toteutumiseksi.

3 § Toimintamuodot

Tarkoituksensa toteuttamiseksi Invalidiliitto

  1. kehittää toimintaedellytyksiä jäsenyhdistyksiensä aktiiviselle yhteistoiminnalle yhteenkuuluvuuden voimistamiseksi ja vammaisten henkilöiden oikeuksien vahvistamiseksi
  2. parantaa jäsenyhdistysten valmiuksia tukea jäsenistönsä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa
  3. tukee ja kehittää jäsenyhdistysten valmiuksia vaikuttaa oman toimialueensa yhteiskunnalliseen toimintaan
  4. vaikuttaa valtakunnallisesti vammaisten henkilöiden aseman ja oikeuksien parantamiseksi yhteiskunnassa
  5. voi tuottaa lääkinnällistä, sosiaalista ja ammatillista kuntoutusta sekä asumis- ja koulutuspalveluja itse tai omistamiensa yhtiöiden kautta sekä kehittää uusia palveluja vammaisten henkilöiden elämänlaadun ja toimintakyvyn parantamiseksi
  6. ohjaa, neuvoo, kouluttaa, tiedottaa, tukee ja harjoittaa vammaisuuteen liittyvää tutkimustoimintaa ja virkistystoimintaa, julkaisee jäsenlehteä ja alan kirjallisuutta sekä muuta alan materiaalia
  7. toimii yhteistyössä muiden vammais- ja kansalaisjärjestöjen sekä muiden toimijoiden ja kumppaneiden kanssa
  8. osallistuu kansainväliseen ja monikulttuuriseen toimintaan.

4 § Toiminnan rahoitus

Invalidiliitto hankkii varoja toimintaansa varten jäsenmaksuilla, varainkeräyksillä, arpajaisilla, vastaanottamalla avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja sekä harjoittamalla majoitus-, matkailu- ja ravitsemistoimintaa, tuottamalla vammaisten henkilöiden tarvitsemia kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalveluja, julkaisu- ja koulutustoimintaa, toimialansa asiantuntijapalveluita sekä hankkimalla ja omistamalla tarpeellisia arvopapereita ja kiinteistöjä, sekä muulla toiminnalla.

5 § Jäsenet

Invalidiliiton varsinaiseksi jäseneksi, jota näissä säännöissä nimitetään jäsenyhdistykseksi, voidaan hyväksyä rekisteröity yhdistys tai liitto, joka edistää fyysisesti vammaisten ja toimintaesteisten henkilöiden asemaa.

Jäsenyhdistyksen on hyväksyttävä Invalidiliiton säännöt, sitouduttava toteuttamaan Invalidiliiton tarkoitusta ja noudattamaan Invalidiliiton toimintaperiaatteita.

Invalidiliiton kannattajajäseneksi voidaan hyväksyä yritys tai yhteisö tai 15 vuotta täyttänyt henkilö, joka haluaa edistää Invalidiliiton tarkoituksen toteutumista.

Kannattajajäsenellä ei ole ääni-, puhe- eikä läsnäolo-oikeutta Invalidiliiton kokouksissa.

6 § Jäsenyyden hakeminen

Jäseneksi pyrkivän yhdistyksen tai liiton on haettava jäsenyyttä kirjallisesti liittohallitukselta. Hakemukseen on liitettävä yhdistyksen säännöt ja ilmoitus varsinaisten henkilöjäsenten määrästä. Yhdistysten ja liittojen, joilla on jäsenyhdistyksiä, tulee ilmoittaa myös jäsenyhdistysten määrä sekä yhteenlaskettu henkilöjäsenmäärä.

Kannattajajäsenten hyväksymisestä, hyväksymismenettelystä ja hyväksymisen edellytyksistä päättää liittohallitus.

7 § Liittomaksu

Jäsenyhdistyksen tulee maksaa liittovaltuuston määräämä jäsenmaksu (myöhemmin ”liittomaksu”) kalenterivuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Liittomaksun perusteena on jäsenyhdistyksen henkilöjäsenmäärä edellisen vuoden viimeisenä päivänä.

Kannattajajäsenten liittomaksun suuruudesta päättää liittovaltuusto.

8 § Liittoäänestys

Liittovaltuuston jäsenet valitaan joka neljäs vuosi loka-marraskuussa pidettävällä liittoäänestyksellä. Se voidaan toimittaa erillisenä äänestystilaisuutena, postitse tai tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla. Liittoäänestyksessä äänioikeutettuja ovat jäsenyhdistysten varsinaiset jäsenet.

Äänioikeudesta määrätään tarkemmin liittoäänestysjärjestyksessä.

Liittoäänestyksen toimittamista varten Invalidiliiton toiminta-alue jaetaan äänestysalueisiin liittovaltuuston vahvistaman äänestysaluejaon mukaisesti. Yksi äänestysalue muodostuu valtakunnallisesta nuorten, 15–29- vuotiaiden äänestysalueesta, josta määrätään tarkemmin liittoäänestysjärjestyksessä. Jäsenyhdistyksistä voi asettua ehdolle jäsenyhdistyksen varsinainen jäsen.

Liittoäänestyksessä ääni annetaan jollekulle oman äänestysalueen ehdokkaalle. Nuorten äänestysalueen äänestyksestä määrätään tarkemmin liittoäänestysjärjestyksessä. Valituksi tulevat äänestysalueella suurimman äänimäärän saaneet ehdokkaat. Jokaiselta äänestysalueelta valitaan vähintään yksi liittovaltuutettu ja yksi varavaltuutettu.  

Liittovaltuustoon valitaan 39 liittovaltuutettua sekä yksi varavaltuutettu jokaiselta äänestysalueelta. Kultakin äänestysalueelta valittavien liittovaltuutettujen lukumäärä määräytyy äänestysalueen jäsenyhdistysten varsinaisten jäsenten lukumäärän mukaan.

Liittoäänestyksestä määrätään tarkemmin liittovaltuuston vahvistamassa liittoäänestysjärjestyksessä, jonka valmistelee liittoäänestystoimikunta.

Liittovaltuusto kokoontuu ensimmäisen kerran vaalivuotta seuraavan vuoden tammikuussa pidettävään järjestäytymiskokoukseen.

9 § Toimielimet

Invalidiliiton päätösvaltaa käyttää liittovaltuusto. Invalidiliiton toimeenpanevana elimenä toimii liittohallitus.

Liittovaltuuston ja liittohallituksen jäsenenä ei voi toimia henkilö, joka on työsuhteessa Invalidiliittoon tai sen määräysvallassa olevaan yritykseen tai yhteisöön.

10 § Liittovaltuusto

Liittovaltuuston jäseniä ovat 39 liittovaltuutettua sekä yksi (1) varavaltuutettu jokaiselta äänestysalueelta. Liittovaltuuston toimikausi on neljä (4) vuotta. 

Mikäli liittovaltuutettu tulee valituksi liittohallitukseen, hänen tilalleen nousee ensimmäinen valitsematta jäänyt henkilö samalta äänestysalueelta. Kun liittovaltuusto on täysilukuinen (39), jokaiselle äänestysalueelle nimetään yksi (1) varavaltuutettu äänimäärän mukaisessa järjestyksessä. 

Mikäli liittovaltuutettu on pysyvästi estynyt toimimasta tai on menettänyt oikeuden toimia liittovaltuuston jäsenenä, hänen tilalleen nousee varavaltuutettu. Liittovaltuustoa ei muutoin täydennetä valtuustokauden aikana.

Liittovaltuusto kokoontuu kevätkokoukseen touko-kesäkuussa, syyskokoukseen marras-joulukuussa sekä toimikautensa alussa järjestäytymiskokoukseen tammikuussa.

Liittohallituksen on kutsuttava koolle liittovaltuuston ylimääräinen kokous, jos liittohallitus pitää sitä välttämättömänä tai mikäli 1/3 varsinaisista liittovaltuutetuista sitä kirjallisesti liittohallitukselta vaatii.

Liittohallitus lähettää liittovaltuuston kokouskutsun liittovaltuutetuille sähköisesti tai postitse vähintään neljä viikkoa ennen kokousta ja esityslistan liitteineen vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta. Esityslista liitteineen lähetetään sähköisesti tai postitse tiedoksi jäsenyhdistyksille kaksi viikkoa ennen kokousta.

Liittovaltuuston kokouksessa varsinaisilla liittovaltuutetuilla on läsnäolo-, puhe- ja äänioikeus. Varavaltuutetulla on läsnäolo-, puhe- ja äänioikeus vain, mikäli varsinainen liittovaltuutettu on estynyt osallistumasta liittovaltuuston kokoukseen. Liittohallituksen jäsenillä on liittovaltuuston kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus, mutta ei äänioikeutta.

Liittovaltuusto on päätösvaltainen, kun yli puolet liittovaltuutetuista on läsnä.

Liittovaltuuston kokoukseen voi osallistua liittohallituksen niin päättäessä myös reaaliaikaisen tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana.

Etäosallistumismahdollisuudesta ja etäosallistumisen tavasta on mainittava kokouskutsussa.

Liittovaltuuston kokous voidaan järjestää liittohallituksen päätöksellä ilman kokouspaikkaa siten, että liittovaltuutetut käyttävät päätösvaltaansa ajantasaisesti tietoliikenneyhteyden ja teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana.

Liittohallitus voi päättää, että liittovaltuuston kokoukseen osallistumisen edellytyksenä on ilmoittautuminen etukäteen viimeistään kokouskutsussa mainittuna päivänä. Tällöin kokouskutsuaika lasketaan viimeisestä ilmoittautumispäivästä. Liittovaltuutetuilla on oikeus osallistua liittovaltuuston kokoukseen vain tietoliikenneyhteyden ja teknisen apuvälineen avulla, jos hän on ilmoittanut osallistuvansa näin ja kutsussa on mainittu ilmoitettavan osallistumistavan sitovuudesta. Varavaltuutetun ilmoittautuminen käsitellään tapauskohtaisesti.

11 § Liittovaltuuston tehtävät 

Liittovaltuuston järjestäytymiskokous

  • valitsee toimikautensa ensimmäisessä kokouksessa liittovaltuuston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan
  • valitsee liittohallituksen puheenjohtajan, jota kutsutaan Invalidiliiton puheenjohtajaksi, varapuheenjohtajan ja liittohallituksen
  • valitsee yhden tilintarkastajan ja varatilintarkastajan seuraavaksi toimikaudeksi. Tilintarkastajien toimikausi on valintahetkellä kulumassa oleva tilikausi ja sitä seuraavat kolme tilikautta. Jos tilintarkastajaksi valitaan tilintarkastusyhteisö, varatilintarkastajaa ei tarvitse valita
  • käsittelee muut asiat, jotka kokous toteaa kiireelliseksi ¾ määräenemmistöllä annetuista äänistä huomioon ottaen yhdistyslain 24 §:n määräykset
  • päättää Invalidiliiton merkittävän omaisuuden myynnistä ja vaihtamisesta.

Liittovaltuuston kevätkokous

  • käsittelee edellisen vuoden toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen sekä tilintarkastuskertomuksen ja päättää tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen vahvistamisesta
  • päättää vastuuvapauden myöntämisestä liittohallitukselle ja muille tilivelvollisille edelliseltä vuodelta
  • hyväksyy Invalidiliiton strategian liittohallituksen esityksen pohjalta
  • käsittelee ja hyväksyy Invalidiliiton kulloinkin voimassa olevaan strategiaan pohjautuvat kehittämiskohteet ja painopistealueet seuraavalle kalenterivuodelle
  • käsittelee talousarvion toteutumisen
  • päättää liittomaksuista
  • käsittelee liittohallituksen liittovaltuustoon valmistelemat jäsenyhdistysten tekemät aloitteet ja hyväksyy niihin laaditut vastaukset
  • käsittelee muut asiat, jotka kokous toteaa kiireelliseksi ¾ määräenemmistöllä annetuista äänistä huomioon ottaen yhdistyslain 24 §:n määräykset
  • päättää Invalidiliiton merkittävän omaisuuden myynnistä ja vaihtamisesta.

Liittovaltuuston syyskokous

  • käsittelee ja hyväksyy Invalidiliiton kulloinkin voimassa olevaan strategiaan pohjautuvat kehittämiskohteet, painopistealueet ja toteutumisen
  • käsittelee talousarvion toteutumisen
  • käsittelee liittohallituksen liittovaltuustoon valmistelemat jäsenyhdistysten tekemät aloitteet ja hyväksyy niihin laaditut vastaukset
  • käsittelee muut asiat, jotka kokous toteaa kiireelliseksi ¾ määräenemmistöllä annetuista äänistä huomioon ottaen yhdistyslain 24 §:n määräykset
  • päättää Invalidiliiton merkittävän omaisuuden myynnistä ja vaihtamisesta.

Lisäksi liittovaltuusto

  • valitsee menettelytapavaliokunnan ja vahvistaa menettelytapavaliokunnan toimintaohjeen
  • vahvistaa menettelytapavaliokunnan valmisteleman liittoäänestyksen aluejaon liittoäänestysvuotta edeltävänä vuotena
  • vahvistaa liittoäänestystoimikunnan valmisteleman liittoäänestysjärjestyksen vaalivuotta edeltävänä vuotena
  • päättää seuraavan toimikauden liittovaltuuston ja liittohallituksen jäsenten sekä tilintarkastajien palkkioista ja korvauksista
  • vahvistaa sääntötyöryhmän kokoonpanon liittohallituksen esityksestä.

12 § Liittohallitus

Liittohallitukseen kuuluu Invalidiliiton puheenjohtaja ja yhdeksän (9) jäsentä, joista yksi on varapuheenjohtaja. Liittohallituksen toimikausi on sama kuin liittovaltuuston toimikausi.

Invalidiliiton puheenjohtaja voi toimia tehtävässään enintään kolme (3) peräkkäistä toimikautta yhtäjaksoisesti ja liittohallituksen jäsen enintään kaksi (2) peräkkäistä toimikautta yhtäjaksoisesti.

Liittohallitus kokoontuu Invalidiliiton puheenjohtajan tai hänen ollessaan estynyt varapuheenjohtajan kutsusta tai jos vähintään kolme (3) liittohallituksen jäsentä sitä kirjallisesti vaatii.

Liittohallitus on päätösvaltainen, kun Invalidiliiton puheenjohtaja (tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja) sekä yli puolet liittohallituksen jäsenistä on läsnä.

Liittovaltuuston puheenjohtajalla on läsnäolo- ja puheoikeus liittohallituksen kokouksessa.

13 § Liittohallituksen tehtävät

Liittohallitus

  • kutsuu liittovaltuuston kokoukset koolle
  • johtaa ja vastaa Invalidiliiton toiminnasta sekä vastaa hallintoon liittyvistä säännöistä ja toimintaohjeistuksista
  • huolehtii siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty
  • laatii talousarvion ja seuraa sen toteutumista
  • päättää Invalidiliiton muun kuin merkittävän omaisuuden myymisestä ja vaihtamisesta
  • päättää Invalidiliiton omaisuuden kiinnittämisestä
  • hyväksyy ja erottaa Invalidiliiton jäsenet ja pitää yllä jäsenluetteloa
  • valmistelee liittovaltuustossa käsiteltävät asiat ja toimeenpanee liittovaltuuston päätökset
  • ottaa ja erottaa johtavat toimihenkilöt
  • edustaa Invalidiliittoa
  • määrää Invalidiliiton nimenkirjoittajat
  • nimeää tarvittavat johto- ja toimikunnat sekä työryhmät
  • käsittelee ja toimeenpanee tai valmistelee jäsenyhdistysten tekemät aloitteet liittovaltuustolle
  • tekee tarvittaessa esityksen liittovaltuustolle Invalidiliiton sääntöjä uudistamaan perustettavasta sääntötyöryhmästä
  • vastaa liittoäänestyksestä ja pitää yllä jäsenyhdistysten toimittamaa jäsenluetteloa äänioikeutetuista jäsenistä
  • nimeää liittoäänestystoimikunnan vastaamaan liittoäänestyksen toimeenpanosta liittoäänestystoimikunnan toimintaohjeen mukaisesti
  • päättää sellaiset Invalidiliittoa koskevat asiat, jotka eivät kuulu lain tai näiden sääntöjen mukaan liittovaltuuston ratkaistaviksi.

14 § Jäsenyhdistysten aloitteet

Jäsenyhdistys voi tehdä aloitteita Invalidiliitolle. Liittohallitus käsittelee tehdyt aloitteet ja toimeenpanee ne tai valmistelee aloitteet päätettäväksi liittovaltuustolle. Aloitteista määrätään tarkemmin liittohallituksen vahvistamalla erillisellä toimintaohjeella.

15 § Tilinpäätös

Invalidiliiton tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös ja muut asiakirjat on annettava tilintarkastajille ennen maaliskuun loppua.

16 § Nimenkirjoittajat

Invalidiliiton nimen kirjoittavat Invalidiliiton puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä ne Invalidiliiton toimihenkilöt, jotka liittohallitus on siihen määrännyt, kaksi yhdessä..

17 § Invalidiliitosta erottaminen ja eroaminen

Liittohallitus voi erottaa jäsenen yhdistyslain 14 §:n määräämin perustein tai jos jäsen toimii vastoin Invalidiliiton tarkoitusperiä tai rikkoo Invalidiliiton sääntöjä tai Invalidiliiton toimielimien päätöksiä.

Jäsen voi erota Invalidiliitosta yhdistyslain 13 §:n mukaisesti.

18 § Kunniapuheenjohtaja

Invalidiliitto voi nimetä kunniapuheenjohtajaksi henkilön, joka liittohallituksen puheenjohtajana tai varapuheenjohtajana on ansiokkaalla tavalla työskennellyt Invalidiliiton hyväksi. Kunniapuheenjohtajan nimeämisestä päättää liittovaltuusto liittohallituksen esityksestä. Kunniapuheenjohtajasta ei ole liittomaksuvelvoitetta.

19 § Sääntöjen muuttaminen

Näiden sääntöjen muuttamisesta päättää liittovaltuusto.

Sääntöjen muuttaminen edellyttää, että asia on mainittu kokouskutsussa ja muutosehdotus saa hyväkseen vähintään 2/3 määräenemmistön annetuista äänistä.

20 § Invalidiiiton purkaminen

Invalidiliiton purkamisesta päättää liittovaltuusto. Invalidiliiton purkaminen edellyttää, että asia on mainittu kokouskutsussa ja että Invalidiliiton purkamista kannattaa vähintään ¾ kokouksessa annetuista äänistä.

Invalidiliiton purkautuessa tai tullessa lakkautetuksi käytetään Invalidiliiton jäljelle jääneet varat sen tarkoitusperien edistämiseksi liittovaltuuston viimeisessä kokouksessa päättämällä tavalla.

Näillä säännöillä ei ole takautuvaa vaikutusta jäsenen vahingoksi, vaan saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.

Voimaantulosäännös

Sääntöjen muutos tulee voimaan, kun se merkitään yhdistysrekisteriin.