Säännöt

Nimi ja kotipaikka ja toiminta

1 § Nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Invalidiliitto ry, ruotsiksi Invalidförbundet rf. Kansainvälisissä yhteyksissä voidaan käyttää englanninkielistä nimeä Finnish Association of People with Physical Disabilities. Yhdistys on suomenkielinen, mutta se käyttää toiminnassaan myös ruotsin kieltä. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alueena on Suomi. Näissä säännöissä yhdistystä nimitetään liitoksi. Liitto on puoluepoliittisesti sitoutumaton. 

2 § Toiminnan tarkoitus

Invalidiliiton tarkoituksena on edistää ja kehittää fyysisesti vammaisten tai toimintaesteisten henkilöiden mahdollisuuksia osallistua, liikkua ja elää täysipainoista elämää. 
Liitto vaikuttaa vammaisten ihmisten ihmisoikeuksien toteutumiseksi.

3 § Toimintamuodot

Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto voi

1. Luoda toimintaedellytykset jäsenyhdistyksiensä aktiiviselle yhteistoiminnalle yhteenkuuluvuuden voimistamiseksi ja vammaisten ihmisten oikeuksien vahvistamiseksi sekä kehittää jäsenyhdistysten yhteistoimintaa.
2. Parantaa jäsenyhdistysten valmiuksia tukea jäsenistönsä yhdenvertaisuutta muiden kansalaisten kanssa yhteiskunnassa.
3. Tukea ja kehittää jäsenyhdistysten valmiuksia vaikuttaa oman toimialueensa yhteiskunnalliseen toimintaan.
4. Vaikuttaa kansalaisjärjestönä yleiseen mielipiteeseen, päättäjiin, viranomaisiin sekä työ- ja elinkeinoelämään vammaisten ihmisten aseman parantamiseksi tekemällä esityksiä ja kannanottoja sekä toimimalla muilla vastaavilla tavoilla.
5. Tuottaa lääkinnällistä, sosiaalista ja ammatillista kuntoutusta sekä asumis- ja koulutus-palveluja itse tai omistamiensa yhtiöiden kautta/yhtiömuotoisena toimintana.
6. Ohjata, neuvoa, kouluttaa, tiedottaa, tukea ja harjoittaa vammaisuuteen liittyvää tutkimustoimintaa, loma- ja virkistystoimintaa, julkaista jäsenlehteä ja alan kirjallisuutta sekä muuta alan materiaalia.
7. Toimia yhteistyössä muiden vammais- ja kansalaisjärjestöjen sekä verkostojen ja yh-teistyökumppaneiden kanssa.
8. Osallistua kansainväliseen ja monikulttuuriseen toimintaan.

4 § Toiminnan rahoitus

Liitto hankkii varoja toimintaansa varten jäsenmaksuilla, varainkeräyksillä, arpajaisilla, vastaanottamalla avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja sekä harjoittamalla majoitus-, matkailu- ja ravitsemistoimintaa, tuottamalla vammaisten tarvitsemia kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalveluja, harjoittamalla vammaisten henkilöiden apuvälineiden valmistusta, kehitystä, kauppaa ja huoltoa, julkaisu- ja koulutustoimintaa, toimialansa asiantuntijapalveluita sekä hankkimalla ja omistamalla toimintaansa varten tarpeellisia arvopapereita ja kiinteistöjä.

Jäsenet

5 § Jäsenet

Liiton varsinaisiksi jäseniksi, joita näissä säännöissä nimitetään jäsenyhdistyksiksi, voidaan hyväksyä

1. Paikallinen tai alueellinen henkilöjäsenistä muodostuva rekisteröity yhdistys, joka edistää fyysisesti vammaisten tai toimintaesteisten ihmisten asemaa.
2. Valtakunnallinen henkilöjäsenistä muodostuva rekisteröity yhdistys, joka edistää fyysisesti vammaisten tai toimintaesteisten ihmisten asemaa.
3. Valtakunnallinen jäsenyhdistyksistä muodostuva rekisteröity yhdistys tai liitto, joka edistää fyysisesti vammaisten tai toimintaesteisten ihmisten asemaa.

Jäsenyhdistysten on hyväksyttävä liiton säännöt ja toimittava liiton tarkoituksen hyväksi.

Liiton kannattajajäseneksi voidaan hyväksyä oikeuskelpoinen yritys tai yhteisö, joka haluaa edistää liiton tarkoituksen toteutumista. Kannattajajäsenten hyväksymisestä päättää liittohallitus ja jäsenmaksun suuruudesta päättää liittovaltuusto.

Kannattajajäsenellä ei ole ääni-, puhe- eikä läsnäolo-oikeutta liiton kokouksissa.

6 § Jäsenyyden hakeminen

Jäseneksi pyrkivän yhdistyksen on haettava jäsenyyttä kirjallisesti liittohallitukselta, joka ratkaisee asian. Hakemukseen on liitettävä yhdistyksen säännöt ja ilmoitus varsinaisten jäsenten määrästä. Valtakunnallisen jäsenyhdistyksistä muodostuvan rekisteröidyn yhdistyksen tai liiton on liitettävä hakemukseen myös jäsenyhdistystensä yhteenlaskettu henkilöjäsenmäärä.

7 § Jäsenmaksu

Liiton jäsenyhdistys suorittaa kalenterivuosittain liittovaltuuston määräämän jäsenmaksun maaliskuun loppuun mennessä. Yhdistyksen kuluvan vuoden jäsenmaksun perusteena on yhdistyksen jäsenmäärä edeltävän vuoden viimeisenä päivänä. 

Jäsenyhdistyksen on toimitettava vuosittain liitolle tammikuun aikana sellainen selvitys, josta ilmenee jäsenmäärä edellisen vuoden lopussa.

Liiton toimielimet

8 § Toimielimet

Liiton päätösvaltaa käyttää liittovaltuusto. Liiton toimeenpanevana elimenä toimii liittohallitus.

Liittovaltuuston ja liittohallituksen jäsenenä ei voi toimia henkilö, joka on työsuhteessa liittoon tai sen määräysvallassa olevaan osakeyhtiöön tai vastaaviin.

Liittoäänestys

9 § Liittoäänestys

Liittovaltuuston jäsenet valitaan joka neljäs vuosi loka–marraskuussa pidettävällä jäsenäänestyksellä. Se voidaan toimittaa erillisenä äänestystilaisuutena, postitse tai tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla. Vaalissa äänioikeutettuja ovat ne jäsenyhdistysten varsinaiset jäsenet, joista on toimitettu tieto liiton jäsenrekisteriin vaalivuoden toukokuun loppuun mennessä. Liittoäänestyksen tarkemman ajankohdan määrää liittohallitus.

Vaalin toimittamista varten liiton toiminta-alue jaetaan vaalipireihin liittovaltuuston vahvistaman vaalipiirijaon mukaisesti. Kukin jäsenyhdistys voi asettaa liittoäänestystä varten kaksi ehdokasta sekä yhden lisäehdokkaan kultakin alkavalta 101 äänioikeutetulta jäseneltään. Ehtona ehdokkaiden asettamiselle on, että yhdistys on maksanut jäsenmaksunsa määräpäivään mennessä.

Vaali toimitetaan siten, että ääni annetaan jollekulle oman vaalipiirin ehdokkaalle. Valituksi tulevat suurimman äänimäärän saaneet ehdokkaat.

Liittovaltuuston valitaan 49 jäsentä. Kustakin vaalipiiristä valittavien ehdokkaiden lukumäärä määräytyy siihen kuuluvien yhdistysten varsinaisten jäsenen lukumäärän mukaan.

Vaalista määrätään tarkemmin liittovaltuuston vahvistamassa vaalijärjestyksessä.

Valtuusto kokoontuu ensimmäisen kerran vaalivuotta seuraavan vuoden tammikuussa pidettävään järjestäytymiskokoukseen.

Liittovaltuusto

10 § Valtuuston kokoonpano ja valtuuston kokoukset

Liittovaltuustoon kuuluu 49 jäsentä, jotka valitaan vaalipiireittäin suoritettavalla enemmistövaalilla liittovaltuuston vahvistaman vaalipiirijaon mukaisesti. Valituiksi tulevat kustakin vaalipiiristä eniten ääniä saaneet. Ehdokkaana liittovaltuustoon voi olla ainoastaan jäsenyhdistyksen varsinainen jäsen.

Mikäli liittovaltuuston jäsen tulee valituksi liittohallitukseen tai on pysyvästi estynyt toimimasta liittovaltuuston jäsenenä tai jos hän menettää vaalikelpoisuutensa, hänen tilalleen nousee seuraavaksi eniten ääniä saanut henkilö samasta vaalipiiristä.

Liittovaltuuston sääntömääräisiä kokouksia ovat järjestäytymiskokous sekä kevät- ja syyskokous. Liittovaltuusto kokoontuu sääntömääräiseen kokoukseensa kaksi kertaa vuodessa; kevätkokoukseen touko–kesäkuussa, syyskokoukseen marras–joulukuussa sekä toimikautensa alussa järjestäytymiskokoukseen tammikuussa.

Ylimääräinen kokous on kutsuttava koolle erityisen asian käsittelyä varten, jos liittohallitus pitää sitä välttämättömänä tai mikäli 1/3 liittovaltuuston jäsenistä sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten kirjallisesti hallitukselta vaatii.

Kutsu liittovaltuuston kokoukseen lähetetään jäsenille kirjallisesti vähintään neljä viikkoa ennen kokousta ja esityslista liitteineen vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta. Esityslista liitteineen lähetetään tiedoksi jäsenyhdistyksille kaksi viikkoa ennen kokousta.

Liittovaltuuston kokouksessa on liittohallituksen jäsenillä läsnäolo- ja puheoikeus, mutta ei äänioikeutta.

Liittovaltuusto on päätösvaltainen, kun yli puolet jäsenistä on läsnä. 

Liittovaltuuston kokoukseen voidaan osallistua hallituksen niin päättäessä myös reaaliaikaisen tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana. Etäosallistumismahdollisuudesta ja etäosallistumisen tavasta on mainittava kokouskutsussa.

Liittovaltuuston kokous voidaan järjestää hallituksen päätöksellä ilman kokouspaikkaa siten, että valtuutetut käyttävät päätösvaltaansa ajantasaisesti tietoliikenneyhteyden ja teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana.

Hallitus voi päättää, että valtuuston kokoukseen osallistumisen edellytyksenä on ilmoittautuminen etukäteen viimeistään kokouskutsussa mainittuna päivänä. Tällöin kokouskutsuaika lasketaan viimeisestä ilmoittautumispäivästä. Valtuuston jäsenellä on oikeus osallistua liittovaltuuston kokoukseen vain tietoliikenneyhteyden ja teknisen apuvälineen avulla, jos hän on ilmoittanut osallistuvansa näin ja kutsussa on mainittu ilmoitettavan osallistumistavan sitovuudesta

11 § Liittovaltuuston tehtävät 

Valtuuston järjestäytymiskokous

• valitsee toimikautensa ensimmäisessä kokouksessa valtuuston puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa
• valitsee liittohallituksen puheenjohtajan, jota kutsutaan liiton puheenjohtajaksi, varapuheenjohtajat ja liittohallituksen
• valitsee yhden tilintarkastajan ja varatilintarkastajan seuraavaksi toimikaudeksi. Tilintar-kastajien toimikausi on valintahetkellä kulumassa oleva tilikausi ja sitä seuraavat kolme tilikautta. Jos tilintarkastajaksi valitaan tilintarkastusyhteisö, varatilintarkastajaa ei tarvitse valita
• päättää liittovaltuuston, liittohallituksen jäsenten sekä tilintarkastajien palkkioista ja kor-vauksista
• käsittelee jäsenyhdistysten tekemät aloitteet
• käsittelee muut asiat, jotka kokous toteaa kiireelliseksi ¾ määräenemmistöllä annetuista äänistä huomioon ottaen yhdistyslain 24 §:n määräykset
• valitsee valtuustokaudeksi menettelytapavaliokunnan kunkin vaalipiirin nimeämistä edustajista valmistelemaan valtuustokauden henkilövalintoja
• päättää liiton merkittävän omaisuuden myynnistä ja vaihtamisesta.

Valtuuston kevätkokous

• käsittelee edellisen vuoden toiminta- ja tilikertomuksen sekä tilintarkastuskertomuksen ja päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta
• päättää vastuuvapauden myöntämisestä liittohallitukselle ja muille tilivelvollisille edelliseltä vuodelta
• hyväksyy liiton strategian liittohallituksen esityksen pohjalta
• hyväksyy liiton kulloinkin voimassa olevaan strategiaan pohjautuvat kehittämiskohteet ja painopistealueet sekä talouden suuntaviivat seuraavalle vuodelle
• päättää jäsenmaksusta
• vahvistaa liittoäänestyksen vaalipiirijaon vaalivuotta edeltävänä vuotena
• käsittelee jäsenyhdistysten tekemät aloitteet
• käsittelee muut asiat, jotka kokous toteaa kiireelliseksi ¾ määräenemmistöllä annetuista äänistä huomioon ottaen yhdistyslain 24 §:n määräykset
• nimeää kerran valtuustokaudessa toimikunnan valmistelemaan vaalipiirijakoa
• valitsee tarvittaessa sääntötyöryhmän uudistamaan liiton ja yhdistyksen sääntöjä
• päättää liiton merkittävän omaisuuden myynnistä ja vaihtamisesta.

Valtuuston syyskokous

• käsittelee liittohallituksen valmisteleman katsauksen kulloinkin voimassa olevan strategian toteutumisesta 
• käsittelee jäsenyhdistysten tekemät aloitteet
• käsittelee muut asiat, jotka kokous toteaa kiireelliseksi ¾ määräenemmistöllä annetuista äänistä huomioon ottaen yhdistyslain 24 §:n määräykset
• päättää liiton merkittävän omaisuuden myynnistä ja vaihtamisesta
• käsittelee talousarvion kevätkokouksessa annettujen suuntaviivojen toteutumisen tarkastelemiseksi.

Liittohallitus

12 § Liittohallituksen jäsenet ja toimikausi

Liittohallitukseen kuuluu puheenjohtaja, ensimmäinen ja toinen varapuheenjohtaja sekä kymmenen (10) jäsentä.

Liittohallituksen puheenjohtajaa lukuun ottamatta liittohallituksen jäseneksi voi tulla valituksi korkeintaan kahdeksi peräkkäiseksi nelivuotiskaudeksi (4). Liittovaltuuston puheenjohtajilla on läsnäolo- ja puheoikeus liittohallituksen kokouksessa.

Liittohallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan jompikumpi varapuheenjohtaja ja jäsenistä yli puolet on läsnä. 

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessaan estynyt jommankumman varapu-heenjohtajan kutsusta tai jos vähintään kolme hallituksen jäsentä sitä kirjallisesti vaatii erityisesti ilmoittamansa asian käsittelemiseksi.

13 § Liittohallituksen tehtävät

• kutsuu liittovaltuuston kokoukset koolle
• johtaa liiton toimintaa ja vastaa siitä sekä antaa tarvittaessa hallintoon liittyvät säännöt
• huolehtii siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty
• päättää liiton muun kuin merkittävän omaisuuden myymisestä ja vaihtamisesta  
• päättää omaisuuden kiinnittämisestä
• hyväksyy ja erottaa liiton jäsenet
• valmistelee liittovaltuustossa käsiteltävät asiat ja toimeenpanee liittovaltuuston päätökset
• ottaa ja erottaa johtavat toimihenkilöt
• edustaa liittoa sekä kantaa ja vastaa sen puolesta
• määrää liiton nimenkirjoittajat
• nimeää tarvittavat johto- ja toimikunnat sekä työryhmät 
• nimeää liittoäänestyksen toimeenpanosta vastaavan vaalitoimikunnan laatimaan äänestys- ja vaalijärjestyksen sekä hoitamaan äänestys- ja vaalijärjestyksessä sille määriteltyjä tehtäviä 
• julkaisee ehdokaslistat jäsenyhdistyksille vaalipiireittäin kirjallisina vaalivuoden elokuun loppuun mennessä ja julkaisee ne liiton seuraavassa ilmestyvässä jäsenlehdessä
• päättää sellaiset liittoa koskevat asiat, jotka eivät kuulu lain ja näiden sääntöjen mukaan liittovaltuuston ratkaistavaksi
• pitää yllä jäsenyhdistysten toimittamaa jäsenluetteloa äänioikeutetuista jäsenistä.

Jäsenyhdistysten aloitteet

14 § Jäsenyhdistysten aloitteet

Jäsenyhdistys, joka haluaa ilmoittamansa asian käsiteltäväksi liittovaltuustossa, on lähe-tettävä sitä koskeva esitys vähintään kaksi (2) kuukautta ennen kokousta liittohallitukselle, joka valmistelee asian esiteltäväksi liittovaltuustolle.

Tilinpäätös

15 § Tilinpäätös

Liiton tilit päätetään kalenterivuosittain. Tilinpäätös ja muut asiakirjat on annettava tilintar-kastajille ennen maaliskuun loppua.

Nimenkirjoittajat

16 § Nimenkirjoittajat

Liiton nimen kirjoittavat liittohallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat sekä ne liiton toimihenkilöt, jotka liittohallitus on siihen määrännyt, kaksi yhdessä.

17 § Liitosta erottaminen

Liittohallitus voi erottaa jäsenyhdistyksen yhdistyslain 14 §:n määräämin perustein sekä jos jäsenyhdistys toimii vastoin liiton tarkoitusperiä tai rikkoo liiton sääntöjä tai liiton toimielimien päätöksiä.

18 § Liiton kunniapuheenjohtaja

Liitolle voidaan valita kunniapuheenjohtajaksi henkilö, joka liiton hallituksen puheenjohtajana tai varapuheenjohtajana on ansiokkaalla tavalla työskennellyt liiton hyväksi.

Kunniapuheenjohtajan nimeämisestä päättää liittovaltuusto hallituksen esityksestä.

Kunniapuheenjohtajasta ei ole jäsenmaksuvelvoitetta liitolle. 

Sääntöjen muuttaminen

19 § Sääntöjen muuttaminen

Näiden sääntöjen muuttamisesta päättää liittovaltuusto.

Sääntöjen muuttaminen edellyttää, että asiasta on mainittu kokouskutsussa ja sääntöjen muutosta tarkoittava ehdotus saa hyväkseen vähintään 2/3 määräenemmistön annetuista äänistä.

20 § Liiton purkaminen

Liiton purkamisesta päättää liittovaltuusto.

Liiton purkaminen edellyttää, että asiasta on mainittu kokouskutsussa ja liiton purkamista tarkoittava ehdotus saa hyväkseen vähintään ¾ määräenemmistön annetuista äänistä.

Liiton purkautuessa tai tullessa lakkautetuksi käytetään liiton jäljelle jääneet varat sen tarkoitusperien edistämiseksi liittovaltuuston viimeisessä kokouksessa määrättävällä tavalla.

Näillä säännöillä ei ole takautuvaa vaikutusta jäsenen vahingoksi, vaan saavutetut jäsen-oikeudet säilyvät.

Voimaantulosäännös

Sääntöjen muutos tulee voimaan, kun se merkitään yhdistysrekisteriin.