Pyörätuolissa istuva mies keittiön pöydän ääressä. Kuvituskuva.
Vammaisella henkilöllä on oikeus saada asumisen tukea, jos hän tarvitsee apua tai tukea voidakseen hoitaa päivittäiset toimensa. Asumisen tukea voivat saada sekä jatkuvasti ja runsaasti että myös vähemmän, mutta välttämättä apua tarvitsevat henkilöt.

Päivittäisillä toimilla tarkoitetaan toimia, joita ihmiset elämässään tekevät joka päivä tai harvemmin, mutta kuitenkin toistuvasti tietyin väliajoin.

Asumispalveluja voidaan järjestää sosiaalihuoltolain ja vammaispalvelulain perusteella. Vammaispalvelulain mukaisia palveluja järjestetään, jos vammainen henkilö ei saa yksilöllisen tarpeensa mukaisia ja sopivia palveluita sosiaalihuoltolain perusteella. Hyvinvointialue tekee päätöksen sovellettavasta laista ja asumisen käytännön toteuttamisesta. Hyvinvointialueen on kuitenkin otettava huomioon vammaisen henkilön oma mielipide ja toivomukset sekä asiakkaan etu. 

Asumisen tuki kuuluu hyvinvointialueen erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin. Tämä tarkoittaa, että vammaisella henkilöllä on subjektiivinen oikeus saada asumisen tukea, jos vammaispalvelulaissa määritellyt edellytykset palvelun saamiseksi täyttyvät. Hyvinvointialueen on tällöin järjestettävä palvelu määrärahoista riippumatta. 

Vammaispalvelulain mukaisia erityispalveluita, kuten asumisen tuen palveluita järjestettäessä vammaisena henkilönä pidetään henkilöä, joka tarvitsee vamman tai sairauden aiheuttaman pitkäaikaisen fyysisen, kognitiivisen, psyykkisen, sosiaalisen tai aisteihin liittyvän toimintarajoitteen johdosta välttämättä apua tai tukea tavanomaisessa elämässä. Vammaispalvelulain perusteella järjestetään palveluita vain, jos muussa laissa tarkoitetut palvelut eivät ole henkilön yksilöllisen palvelutarpeen ja edun kannalta sopivia ja riittäviä. Asiakkaan edusta säädetään sosiaalihuoltolaissa.   

Vammaispalvelulaissa ei tyhjentävästi määritellä, millä tavoin asumisen tuki voidaan toteuttaa. Asumisen tuki voidaan toteuttaa esimerkiksi henkilökohtaisen avun, asumisen tuen työntekijöiden, perhehoidon, sosiaalihuoltolain mukaisten tukipalvelujen, lapsiperheiden kotipalvelun tai kotihoidon avulla taikka näitä yhdistelemällä. Asumisen tuen kokonaisuuteen voi kuulua myös omaishoidon tuki.

Myös valmennus ja erityinen osallisuuden tuki voivat olla osa asumisen tuen kokonaisuutta. Näin voi olla esimerkiksi silloin, jos vammaisen henkilön tavoitteena on siirtyä ryhmämuotoisesta asumisesta itsenäiseen asumiseen tai henkilö tarvitsee erityistä osallisuuden tukea harrastukseensa. valvontalaki velvoittaa julkisia ja yksityisiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajia laatimaan ja julkaisemaan palveluyksikkökohtaisen omavalvontasuunnitelman.

 Palveluntuottajan on laadittava asumisen tuen toimintayksikköihin palveluyksiköittäin omavalvontasuunnitelma. Omavalvontasuunnitelma kattaa kaikki palveluyksikössä palveluntuottajan itse tuottamat sekä ostopalveluna ja alihankintana tuotetut palvelut. Palvelun laadun ja oikeuksien toteutumisen arvioimiseksi on suositeltavaa tutustua omavalvontasuunnitelmaan. 

Lisätietoja:

THL vammaispalvelujen käsikirja, asumisen tuki. 

Finlex, vammaispalvelulakin 675/2023

Valvira Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto