Hyvinvointialueet
Hyvinvointialueet vastaavat sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen järjestämisestä ja tuottamisesta. Hyvinvointialueita on 21 ja lisäksi Helsingin kaupunki vastaa palveluista omalla alueellaan.
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyi kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa. Ne ovat itsehallinnollisia alueita ja niiden rahoitus perustuu valtion rahoitukseen. Rahoituksessa otetaan huomioon alueiden väliset erot palvelutarpeissa. Hyvinvointialueiden tehtävistä säädetään sosiaali- ja terveyspalveluja ja pelastustoimea koskevassa erityislainsäädännössä.
Invalidiliitto vaikutti aktiivisesti sotelainsäädäntöön ja alueellisiin valmisteluihin pitämällä esillä fyysisesti vammaisten ja toimintaesteisten ihmisten tarpeita. Keskeistä on turvata vammaisten ihmisten yhdenvertaiset oikeudet ja osallisuus sekä sote-palveluiden esteettömyys, saavutettavuus ja laatu.
- Invalidiliiton vaikuttamistoiminta alueittain
Vaikuttaminen Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun hyvinvointialueilla
Vaikuttaminen Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan hyvinvointialueilla
Vaikuttaminen Itä-Suomen hyvinvointialueella
Vaikuttaminen Sisä-Suomen alueella
Vaikuttaminen Varsinais-Suomen ja Satakunnan hyvinvointialueilla
Vaikuttaminen Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueilla
Vaikuttaminen Uudellamaalla ja Kanta-Hämeessä
Hyvinvointialueen tehtävät:
- Perusterveydenhuolto
- Erikoissairaanhoito
- Sosiaalihuolto
- Lasten, nuorten ja perheiden palvelut
- Työikäisten palvelut
- Mielenterveys- ja päihdepalvelut
- Vammaispalvelut
- Oppilashuolto
- Pelastustoimi
- Ensihoito
Aluevaltuustot vastaavat toiminnasta ja taloudesta
Hyvinvointialueilla alueen toiminnasta ja taloudesta vastaa vaaleilla valitut aluevaltuustot. Valtuustot ovat jo ensimmäisen toimintavuotensa aikana päättäneet merkittävistä asioista, kuten hyvinvointialueen organisoitumisesta ja hyvinvointi- ja palvelustrategioista sekä säästötavoitteista. Invalidiliitto on vaikuttanut ja vaikuttaa edelleen hyvinvointialueiden linjauksiin ja strategioihin.
Aluevaalit järjestetään neljän vuoden välien, vaalit käytiin vuoden 2025 keväällä.
Vammaisten ihmisten palvelut turvattava vaikeassakin taloustilanteessa.
Lue lisää Invalidiliiton näkemyksistä aluestrategioihin (pdf).
Vammaisneuvostot tuovat vammaisnäkökulmaa päätöksentekoon
Hyvinvointialueille perustettiin vammaisneuvostot turvaamaan vammaisten ihmisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet päätöksenteossa. Muita vaikuttajaelimiä ovat vanhusneuvosto ja nuorisovaltuusto.
Vammaisneuvostojen puhe- ja läsnäolo-oikeudet aluevaltuuston, aluehallituksen ja lautakuntien kokouksissa riippuu hyvinvointialueesta. Osalla on puhe- ja läsnäolo-oikeus kaikissa elimissä, osalla vain joissakin lautakunnissa.
Hyvinvointialueiden vammaisneuvostojen puhe- ja läsnäolo-oikeus (pdf)
Lue lisää Invalidiliiton näkemyksistä toimivaan vammaisneuvostotyöskentelyyn (pdf).
Invalidiliitto on mukana kehittämässä vammaisten palveluita
Invalidiliitto vaikuttaa epäkohtiin, vammaisten palveluihin ja vammaisten ihmisten osallisuuteen palveluiden kehittämisessä suoralla vaikuttamisella ja osallistumalla eri työryhmien toimintaan.
Liitto on mukana myös maakunnallisissa järjestöyhteistyöverkostoissa, joiden tavoitteena on luoda toimintaedellytyksiä hyvinvointialueiden ja järjestöjen väliselle yhteistyölle.
Vammaisten ihmisten mukanaolo palveluiden kehittämisessä on keino varmistaa toimivat palvelut hyvinvointialueilla. Vapaaehtoiset vaikuttajat nostavat esille epäkohtia vammaisten palveluissa eri alueilla ja vaikuttavat kaupunkien ja kuntien sekä hyvinvointialueiden vammaisneuvostoissa ja työryhmissä.
Lisätietoja työryhmäjäsenyyksistä ja muusta alueellisesta yhteistyöstä saa alueellisilta järjestöasiantuntijoilta.
Liitto on ollut myös mukana valmistelemassa Vammaisfoorumin asiakirjoja. Esitys vammaisasioiden osaamiskeskuksista ja muut asiakirjat löytyvät Vammaisfoorumin sivuilta.