

Uusi keskusjärjestö otti tehtäväkseen mm. lainsäädännön kehittämisen, invalidien etujen valvomisen, ammattikasvatuksen edistämisen, valistus- ja julkaisutoiminnan, invalidien hyväksi toimivien laitosten aikaansaamisen ja hätään joutuneiden invalidien tukemisen. Liiton äänenkannattajaksi perustettiin Suomen Invaliidi -lehti.
Vaikka paljon on kulunut tuosta aikaa, Invalidiliiton perusta on yhä sama: jo alusta alkaen Invalidiliitto on halunnut muuttaa suomalaista yhteiskuntaa yhdenvertaiseksi myös vammaisille ihmisille sekä samalla kehittää vammaisille ihmisille suunnattuja palveluja. Liikuntavammaisten ihmisten omatoimisuuden edistäminen mm. koulutuksen kautta nähtiin jo alusta alkaen yhdeksi tärkeäksi toiminnan lähtökohdaksi.
”Tämä työ, jonka olemme aloittaneet, vaatii paljon työtä ja uskoa, mutta uskon, että me onnistumme”, totesi Invalidiliiton ensimmäinen puheenjohtaja Eino K. Kalervo vuonna 1938 liiton perustavassa kokouksessa. Kalervon jälkeiset sukupolvet ovat jatkaneet tätä tärkeää työtä ja muokanneet suomalaista yhteiskuntaa; yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon periaate on kantanut voimakkaana näihin päiviin saakka. Työmme jatkuu.