Vammaispalvelut ja sosiaalihuoltolaki

Asiakkaan oikeudet ja kohtelu

Asiakkaalla on oikeus saada sosiaalihuollon toteuttajalta laadultaan hyvää sosiaalihuoltoa ja hyvää kohtelua ilman syrjintää. Asiakasta on kohdeltava siten, että hänen vakaumustaan ja yksityisyyttään kunnioitetaan eikä hänen ihmisarvoaan loukata. Sosiaalihuoltoa ja vammaispalveluita järjestettäessä asiakkaan etu on aina ensisijainen. Etua arvioitaessa on otettava huomioon muun muassa asiakkaan hyvinvointi, itsenäinen suoriutuminen sekä omatoimisuuden vahvistuminen.  Arvio tulee tehdä aina yksilöllisesti.

Katso lisää sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta.

Sosiaalipalvelut

Sosiaalihuoltolaki on sosiaalihuollon yleislaki. Sosiaalipalveluiden järjestämisestä vastaa henkilön kotikunta. Vammaisten ihmisten tarvitsemat sosiaalipalvelut järjestetään ensisijaisesti osana yleistä palvelujärjestelmää sosiaalihuoltolain mukaisesti. Vasta siinä tilanteessa, jos vammainen ihminen ei saa riittäviä hänelle sopivia palveluja sosiaalihuoltolain tai muun lain nojalla, tulee arvioitavaksi esimerkiksi vammaispalvelulain mukaan järjestettävät palvelut.

Jokaisella on oikeus saada kiireellisessä tilanteessa yksilölliseen tarpeeseen perustuvat sosiaalipalvelut oleskelukunnaltaan siten, ettei hänen oikeutensa välttämättömään huolenpitoon ja toimeentuloon vaarannu. Muussa kuin kiireellisessä tapauksessa sosiaalipalvelujen järjestämisestä vastaa henkilön oma kotikunta. Sosiaalipalveluja järjestetään erilaisiin tuen tarpeisiin, joista on säädökset sosiaalihuoltolaissa. 

Sosiaalihuoltolaki koskee siis kaikkia asiakkaita lapsista vanhuksiin. Sosiaalipalveluja on järjestettävä tueksi esimerkiksi jokapäiväiseen elämään, asumiseen ja taloudelliseen selviytymiseen sekä lapsen tasapainoiseen kehitykseen ja hyvinvointiin liittyen. Jos henkilöllä on muun lain nojalla oikeus sosiaalipalvelujen saamiseen, on sovellettava niitä säännöksiä, jotka parhaiten toteuttavat asiakkaan etua.

Myös vammaisilla ihmisillä on erilaisia tuen tarpeita kuten kenellä tahansa. Näin ollen tulee vastata myös vammaisen henkilön tuen tarpeisiin, jotka johtuvat esimerkiksi päihteiden käytöstä, mielenterveysongelmista, lähisuhde- tai perheväkivallasta, äkillisestä kriisitilanteesta tai läheisen tuen tarpeesta sosiaalihuoltolain perusteella. Järjestämisen yhteydessä on syytä huomioida yhdenvertaisuuslain mukainen positiivinen erityiskohtelu sekä tarvittaessa vammaiselle henkilölle järjestettävät kohtuulliset mukautukset yleisen palvelun käytön onnistumiseksi. 

Lue lisää sosiaalipalveluista sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta.

Lisätietoa sosiaalihuoltolain soveltamisesta löydät sosiaali- ja terveysministeriön Sosiaalihuoltolain soveltamisoppaasta.

Lue lisää yhdenvertaisuuslaista ja yhdenvertaisuudesta yhdenvertaisuus.fi -sivustolta.

Vammaispalvelulaki

Sosiaalihuoltolaki on sosiaalihuollon yleislaki. Lähtökohtaisesti myös vammaisten ihmisten palvelut järjestetään osana yleisiä sosiaalipalveluita. Vasta jos yleispalvelut eivät ole riittäviä tai sopivia ja vammaisen ihmisen kohdalla täyttyvät erityiset laissa säädetyt edellytykset, tulee yleisiä sosiaalipalveluita tarvittaessa täydentää erityislainsäädännön kuten vammaispalvelulain ja kehitysvammalain perusteella. Kotikunta vastaa palvelujen järjestämisestä.

Vammaispalvelulain perusteella vammaisilla henkilöllä tarkoitetaan ihmistä, jolla vamman tai sairauden johdosta on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista. Vammaisuus tai vaikeavammaisuus määritellään vammaispalvelulaissa tai -asetuksessa erikseen jokaisen palvelun ja tukitoimen kohdalla.

Vammaispalveluita järjestetään tavanomaisiin elämän toimintoihin. Näihin katsotaan kuuluvan muun muassa asuminen, työssä käyminen, opiskelu, osallistuminen, liikkuminen, asioiminen ja vapaa-ajan viettoon kuuluvat toiminnot. Vammaispalvelulain mukaisten palvelujen ja tukitoimien järjestäminen ei perustu diagnoosiin, vaan henkilön vammasta tai sairaudesta aiheutuvaan tarpeeseen. Palvelut järjestetään yksilöllisen tarpeen arvioinnin perusteella. Tämä tapahtuu vammaissosiaalityön palvelutarpeen arvioinnissa sekä palvelusuunnitelman laadinnassa. Palvelusuunnitelma laaditaan yhdessä asiakkaan ja tarvittaessa lähiomaisen ja muiden tarvittavien tahojen kanssa. 

Lue lisää vammaispalveluista THL:n Vammaispalvelujen käsikirjasta.

Lisätietoa asiakasprosessista ja palvelusuunnitelmasta löydät THL:n Vammaispalvelujen käsikirjasta.

Vammaislainsäädännön uudistaminen ja sote

Vammaisten henkilöiden asema on viime vuosina parantunut, mutta yhdenvertaisuus ei silti usein toteudu. Oikea-aikaisuus,  yksilölliset palvelutarpeet ja riittävät yksilölliset palvelut ovat haasteita vammaispalveluissa. Tulevaisuudessa, vammaisten ihmisten yksilöllisten tarpeiden parempi huomioon ottaminen on tarkoitus toteuttaa hallitusohjelman mukaisesti osana vammaispalvelulain uudistusta. Samalla kokeillaan kehitysvammaisten henkilökohtaisia budjetteja. Kokeilujen yhteydessä arvioidaan myös lainsäädännön muutostarpeet. Vammaispalvelulain uudistus on tarkoitus saattaa loppuun tämän hallituskauden aikana.

Meneillään on myös hallitusohjelman mukainen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus (sote-uudistus). Sote-uudistuksessa parannetaan ihmisten peruspalveluja. Samalla sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestäminen siirretään kunnilta maakuntien vastuulle. Sote-palvelut on tarkoitus siirtää kuntia isommille alueille, maakunnille. Sote-uudistuksen voimaan tullessa sosiaali- ja vammaispalveluiden toimeenpano siirtyisi näin ollen kunnilta maakunnille. Sote-uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2023.

Lue lisää vammaislainsäädännön uudistuksesta THL:n Vammaispalvelujen käsikirjasta.

Lisätietoa henkilökohtaisesta budjetista ja vammaisten henkilöiden henkilökohtaisen budjetoinnin kokeiluhankkeesta löydät THL:n sivuilta.

Lue lisää sote -uudistuksesta sote -uudistus.fi-sivustolta.