Vammaispalvelut ja sosiaalihuoltolaki

Asiakkaan oikeudet ja kohtelu

Asiakkaalla on oikeus saada sosiaalihuollon toteuttajalta laadultaan hyvää sosiaalihuoltoa ja hyvää kohtelua ilman syrjintää. Asiakasta on kohdeltava siten, että hänen vakaumustaan ja yksityisyyttään kunnioitetaan eikä hänen ihmisarvoaan loukata. Sosiaalihuoltoa ja vammaispalveluita järjestettäessä asiakkaan etu on aina ensisijainen. Etua arvioitaessa on otettava huomioon muun muassa asiakkaan hyvinvointi, itsenäinen suoriutuminen sekä omatoimisuuden vahvistuminen.  Arvio tulee tehdä aina yksilöllisesti.

Sosiaalipalvelut

Sosiaalihuoltolaki on sosiaalihuollon yleislaki. Sosiaalipalveluiden järjestämisestä vastaa hyvinvointialue. Vammaisten ihmisten tarvitsemat sosiaalipalvelut järjestetään ensisijaisesti osana yleistä palvelujärjestelmää sosiaalihuoltolain mukaisesti. Vasta siinä tilanteessa, jos vammainen ihminen ei saa hänelle yksilöllisen palvelutarpeen ja edun kannalta sopivia sekä riittäviä palveluja sosiaalihuoltolain tai muun lain nojalla, tulee arvioitavaksi esimerkiksi vammaispalvelulain mukaan järjestettävät palvelut.

Jokaisella on oikeus saada kiireellisessä tilanteessa yksilölliseen tarpeeseen perustuvat sosiaalipalvelut ja siltä hyvinvointialueelta, jossa oleskelee siten, ettei hänen oikeutensa välttämättömään huolenpitoon ja toimeentuloon vaarannu. Muussa kuin kiireellisessä tapauksessa sosiaalipalvelujen järjestämisestä vastaa henkilön oma hyvinvointialue. Sosiaalipalveluja järjestetään erilaisiin tuen tarpeisiin, joista on säädökset sosiaalihuoltolaissa. 

Sosiaalihuoltolaki koskee siis kaikkia asiakkaita lapsista vanhuksiin. Sosiaalipalveluja on järjestettävä tueksi esimerkiksi jokapäiväiseen elämään, asumiseen ja taloudelliseen selviytymiseen sekä lapsen tasapainoiseen kehitykseen ja hyvinvointiin liittyen. Jos henkilöllä on muun lain nojalla oikeus sosiaalipalvelujen saamiseen, on sovellettava niitä säännöksiä, jotka parhaiten toteuttavat asiakkaan etua.

Myös vammaisten ihmisten tuen tarpeisiin tulee vastata ensisijaisesti sosiaalihuoltolain perusteella. Näin esimerkiksi tarpeisiin, jotka johtuvat päihteiden käytöstä, mielenterveysongelmista, lähisuhde- tai perheväkivallasta, äkillisestä kriisitilanteesta tai läheisen tuen tarpeesta. Palveluiden toteuttamisen yhteydessä on syytä kiinnittää huomiota yhdenvertaisuuslakiin ja sen asettamiin vaatimuksiin vammaisille ihmisille kohdennetuista kohtuullisista mukautuksista sekä positiivisesta erityiskohtelusta. 

Lue lisää sosiaalipalveluista sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta

Lue lisää, STM Sosiaalihuoltolain soveltamisopas

Lue lisää yhdenvertaisuuslaista ja yhdenvertaisuudesta yhdenvertaisuus.fi -sivustolta

Vammaispalvelulaki

Vammaispalvelulaki on vammaisia henkilöitä koskeva sosiaalihuollon erityislaki. Vammaispalvelulaissa vammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, joka tarvitsee vamman tai sairauden aiheuttaman pitkäaikaisen fyysisen, kognitiivisen, psyykkisen, sosiaalisen tai aisteihin liittyvän toimintarajoitteen johdosta välttämättä apua tai tukea tavanomaisessa elämässä. 

Vammaispalvelulain perusteella järjestetään palveluita niille vammaisille henkilöille, joiden toimintarajoitteesta johtuva välttämätön avun ja tuen tarve poikkeaa kyseessä olevaan elämänvaiheeseen tavanomaisesti kuuluvasta avun ja tuen tarpeesta. Laissa tarkoitetaan elämänvaiheella ihmisen yleiseen elämänkulkuun kuuluvaa ajanjaksoa, johon liittyy sille tyypillisiä kehitysvaiheita ja tehtäviä. Laissa tarkoitettuja elämänvaiheita ovat lapsuus, nuoruus, aikuisuus ja vanhuus. Arvioitaessa oikeutta saada vammaispalveluita eri elämänvaiheissa tulee ottaa huomioon, mitä säädetään lain tarkoituksesta. Arvioinnissa tulee lisäksi ottaa huomioon palveluiden jatkuvuus siirryttäessä elämänvaiheesta toiseen. 

Tiivistetysti laissa eritellään siis se, mikä johtuu vammasta tai sairaudesta, jolloin sovelletaan erityistä vammaispalvelulakia ja se, mikä kuuluu tavanomaisesti kyseiseen elämänvaiheeseen, jolloin sovelletaan muuta yleistä lainsäädäntöä, kuten esimerkiksi sosiaalihuoltolakia.

Vammaispalvelulain mukaisten palvelujen järjestäminen ei perustu diagnoosiin, vaan henkilön vammasta tai sairaudesta aiheutuvaan tarpeeseen. Palvelut järjestetään yksilöllisen tarpeen arvioinnin perusteella. Tämä tapahtuu vammaissosiaalityön palvelutarpeen arvioinnin sekä asiakassuunnitelman laadinnan yhteydessä. Asiakassuunnitelma laaditaan yhdessä asiakkaan ja tarvittaessa lähiomaisen ja muiden tarvittavien tahojen kanssa. Palveluiden toteutumisesta ja asiakkaan oikeudesta palveluun annetaan asiakkaalle kirjallinen muutoksenhakukelpoinen hallintopäätös.

Lue lisää asiakasprosessin muutoksista vammaispalveluissa THL:n sivulta

Uusi vammaispalvelulaki ja siirtymäsäännös 

Vammaispalvelulaki on uudistunut kokonaisuudessaan. Palvelupykälien lisäksi soveltamisalaa on uudistettu, joista viimeisin muutos on tullut voimaan 1.1.2026. Tämä tarkoittaa sitä, että valtaosan palveluiden käyttäjien vammaispalvelupäätös on tehty ns. vanhan vammaispalvelulain nojalla. Vammaispalvelulain mukainen toistaiseksi voimassa oleva päätös pysyy kuitenkin lähtökohtaisesti voimassa, vaikka vammaispalvelulakia on toistuvasti muutettu.  

Vammaispalvelulakiin on kuitenkin kirjoitettu siirtymäsäännös, joka koskee ns. vanhan vammaispalvelulain nojalla annettuja päätösten mukaisia palveluita. Vammaispalvelulain siirtymäsäännöksen mukaan kumotun lain perusteella tehdyt päätökset pysyvät voimassa päätöksiin merkityn voimassaoloajan, kuitenkin enintään kolme vuotta tämän lain voimaantulosta. Päätökset on kuitenkin saatettava tämän lain mukaisiksi vammaisen henkilön aloitteesta aina tai hyvinvointialueen aloitteesta silloin, kun vammaisen henkilön palvelutarve sitä edellyttää.   

Lue lisää siirtymäsäännöksistä THL:n sivulta  

Voit katsoa Invalidiliiton webinaareja uudesta VPL:stä tästä

Invalidiliiton neuvonta

Invalidiliiton neuvonta on tarkoitettu fyysisesti vammaisille henkilöille, heidän läheisilleen sekä ammattihenkilöstölle. Invalidiliiton asiantuntijat neuvovat valtakunnallisesti sähköpostitse ja puhelimitse vammaisten henkilöiden palveluihin tai oikeuksiin liittyvissä kysymyksissä. Tarvittaessa ohjaamme eteenpäin oikean tahon puoleen.