Oikeustalo. Kuvituskuva.
Hyvinvointialueet järjestävät sosiaalipalveluita. Kun hyvinvointialue järjestää sosiaalipalveluita käyttää se samalla julkista valtaa. Asiakkaalla on aina oikeus saattaa viranomaisen toiminnan lainmukaisuus ylemmän valvovan viranomaisen uudelleen arvioitavaksi. Tätä kutsutaan asiakkaalle kuuluvaksi oikeussuojaksi, jota voidaan käyttää erityyppisillä oikeussuojakeinoilla.

Palvelun saaminen perustuu päätökseen

Sosiaali- ja vammaispalveluiden järjestäminen perustuu viranomaisen tekemään yksilölliseen päätökseen sosiaalihuollon asiakkaalle. Sosiaalihuoltolain mukaan asiakkaalla on oikeus saada kirjallinen päätös sosiaalipalvelujen järjestämisestä. Päätös tulee antaa myös vammaispalveluiden järjestämisestä. Päätökseen on liitettävä muutoksenhakuohje. Muutoksenhakuohje kertoo, miten ja millä tavoin asiakas voi hakea annettuun päätökseen muutosta. 

Lue lisää päätöksenteosta THL:n vammaispalvelujen käsikirjasta. 

Muutoksenhaku, muistutus ja kantelu

Asiakkaalla on mahdollista hakea viranomaisen antamaan päätökseen muutosta. Tätä kutsutaan jälkikäteiseksi oikeusturvakeinoksi. Muutosta viranomaisen antaman päätökseen voidaan hakea päätöksessä olevan ilmoitetun määräajan kuluessa. Toisin sanoen ennen kuin, päätös on tullut lainvoimaiseksi. Päätös tulee lainvoimaiseksi, jos päätökseen kirjattu muutoksenhakua koskeva määräaika on ehtinyt umpeutua.

Päätökseen kannattaa hakea muutosta, jos päätös ei ole lainmukainen tai asiakas ei muutoin ole tyytyväinen päätökseen. Muutoksenhaussa viranomainen ja tuomioistuin voi muuttaa jo annettua päätöstä.

Asiakas voi myös tehdä asiassaan muistutuksen, jos hän kokee, että viranomainen on kohdellut häntä huonosti. Muistutus tehdään kohteena olevaan organisaatioon, eli yleensä sosiaalihuollon toimintayksikön vastuuhenkilölle tai sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. Muistutuksella ei haeta muutosta yksilöpäätökseen. Muistutus voi kuitenkin vaikuttaa siihen, miten toimintayksikössä vastaisuudessa toimitaan ja kohdellaan asiakkaita.

Sosiaalihuollon asiakas tai potilas voi tehdä kokemistaan sosiaali- ja terveydenhuollon epäkohdista ja viranomaisen menettelystä vapaamuotoisen hallintokantelun aluehallintovirastoon, eduskunnan oikeusasiamiehelle tai valtioneuvoston oikeuskanslerille. Jos on epäily, että asiakas on tullut syrjityksi esimerkiksi vammaisuuden tai terveydentilan perusteella, voi yhteyttä ottaa myös yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistoon.

Muutoksen hakeminen vammaispalvelua koskevaan päätökseen ja muutoksenhaun prosessikaavio (pdf)

Vammaispalvelua koskeva muutoksenhaku -webinaari (kesto n. 34 minuuttia)

Lue lisää muutoksenhausta, muistutuksesta ja kantelusta THL:n vammaispalvelujen käsikirjasta.

Lue lisää kantelusta eduskunnan oikeusasiamiehen sivuilta.

Lue lisää kantelusta Aluehallintoviraston sivuilta.

Lue lisää yhdenvertaisuusvaltuutetusta

Lue lisää kantelusta oikeusasiamiehelle

Hallintoriitamenettely

Asiakas voi hakea korvauksia itse maksamastaan ja järjestämästään palvelusta, jos se olisi tullut järjestää ja korvata lain perusteella asiakkaalle. Tätä kutsutaan hallintoriitamenettelyksi. Yleensä kuitenkin hallintoriitamenettelyyn suhtaudutaan pidättyväisesti. 

Lue lisää hallintoriitamenettelystä Kuntaliiton sivuilta.

Jaa sosiaalisessa mediassa