Mies istuu tietokoneen äärellä. Pyörätuoli vieressä. Kuvituskuva.

Vammaispalvelulaki

Vammaispalvelulainsäädännön kokonaisuudistus hyväksyttiin eduskunnassa 1.3.2023, mutta lain voimaantulo siirtyy vuodella pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelmakirjauksen vuoksi.

Vammaispalvelulaki hyväksyttiin eduskunnassa yksimielisesti erittäin pitkän ja polveilevan valmisteluprosessin jälkeen. Lain piti astua voimaan 1.10.2023, mutta eduskuntavaalien jälkeen muodostettu Petteri Orpon hallitus haluaa siirtää voimaantuloa niin, että laki tulisi voimaan 1.1.2025.

Invalidiliitto oli kuultavana eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa 8.9.2023 todeten, että hallituksen esitys lain voimaantulon siirrosta mahdollistaa viime eduskuntakaudella hyväksyttyyn vammaispalvelulakiin jääneiden epätarkkuuksien korjaamisen ja puutteelliseksi jääneiden vaikutusarvioiden tarkentamisen. Invalidiliitto korostaa, että vammaispalveluista ei saa säästää. Liitto korostaa jatkossakin lain tarkkarajaisuutta ja resurssien riittävyyttä, jotta jokainen vammainen henkilö saisi yksilöllisen tarpeensa mukaiset palvelut.   

Invalidiliitto kantoi viime vaalikaudella huolta lain epäselvästä sisällöstä ja vammaispalveluihin varattujen resurssien vähyydestä, joiden arvioitiin hankaloittavan lain soveltamista hyvinvointialueilla. Invalidiliiton analyysin lain valmisteluprosessista, uuden lain vaikutuksista sekä tarvittavista korjaustoimenpiteistä voi lukea tästä koosteartikkelista. 

Invalidiliiton ydinviesti lainvalmistelijoille on jo pitkään ollut, että jokaisella vammaisella henkilöllä on oltava yhdenvertainen oikeus yksilöllisten tarpeidensa mukaisiin palveluihin. Eri tarpeisiin tulee olla eri palvelut. On tärkeää nähdä vammaisuuden laaja kirjo, kun kehitysvammaisten erityislainsäädäntö yhdistyy yleiseen vammaispalvelulakiin. Selkeät ja riittävän yksilölliset palvelut lainsäädännössä tukevat eri tavoin vammaisten ihmisten yhdenvertaisuutta ja oikeutta itsenäiseen elämään.  

Marraskuussa 2022 Invalidiliitto nosti mm. nämä seikat eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan tietoon:  

  • Soveltamisala liian laaja 

  • Lain sisältö ja siihen varatut resurssit eivät kohtaa 

  • Esityksen perus- ja ihmisoikeudelliset vaikutukset tutkittava ja seurattava tarkasti 

  • Vaikeavammaisuus -termi ja henkilökohtaisen avun voimavaraedellytys säilytettävä 

  • Vammaisten lasten ja nuorten omaa toimijuutta korostettava enemmän 

  • Työelämäosallistuminen huomioitava laajemmin 

  • Valituslupamenettely ja siirtymäsäännös vammaisten ihmisten kannalta ongelmallisia. 

Invalidiliitto vahvasti vaikuttamassa uudistukseen  

Invalidiliitto on ollut vahvasti mukana vaikuttamassa vammaislakien uudistamiseen monen eri hallituskauden aikana.  

Virallisten työryhmäjäsenyyksien lisäksi Invalidiliitto on tehnyt vuosien ajan laajaa yhteistyötä erilaisten sidosryhmäorganisaatioiden kanssa antaen virallisia asiantuntijalausuntoja ja käyden epävirallista vuoropuhelua.  

Invalidiliitto osallistui STM:n osallisuustyöryhmään, joka arvioi ja valmisteli vuonna 2020 säännösehdotukset perusteluineen vammaisten henkilöiden osallisuuden turvaamiseksi heitä koskevassa palvelujen päätöksenteossa sekä palveluiden järjestämistavan valintaan liittyviksi oikeussuojakeinoiksi. Tutustu osallisuustyöryhmän "Vammaisten henkilöiden osallisuuden turvaaminen vammaispalveluissa" -raporttiin valtioneuvoston sivuilla. 

Invalidiliitto oli työryhmän jäsenenä myös Vammaislainsäädännön uudistamistyöryhmässä, joka luovutti loppuraporttinsa vuonna 2015. Tutustu Vammaislainsäädännön uudistamistyöryhmän loppuraporttiin valtioneuvoston sivuilla. 

Invalidiliiton kannanottoja 

 

Jaa sosiaalisessa mediassa