Invalidiliiton EU-vaaliohjelma 2019

Invalidiliiton näkökulmia Euroopan parlamentin vaaleihin 2019 liittyen.

Yhdenvertainen ja esteetön Eurooppa

Yhdenvertaisuus, esteettömyys ja osallisuus ovat Invalidiliiton kärkiteemat vuoden 2019 europarlamenttivaaleissa. Noin 80 miljoonalla eurooppalaisella (16 prosenttia Euroopan väestöstä) on jonkin asteinen vamma. Eurostatin tilaston mukaan vuonna 2020 vammaisia ihmisiä arvioidaan Euroopassa olevan noin 120 miljoonaa. Suuri osa vammaisuuteen liittyvistä kysymyksistä on jäsenvaltioiden oman toimivallan piirissä. Euroopan unionin tulee nostaa esiin erityisesti vammaisuuteen liittyvää ihmisoikeusnäkökulmaa, jakaa tietoa ja vaikuttaa asenteisiin, jotta vammaiset voisivat elää ja liikkua yhdenvertaisesti muiden eurooppalaisten kanssa.

Invalidiliiton tavoite on, että Eurooppa on jatkossakin kansalaisten Eurooppa, joka toimii vahvasti yhdenvertaisuuden ja esteettömyyden puolesta kunnioittaen perus- sekä ihmisoikeuksia. Äänestämällä Euroopan parlamentin vaaleissa voi vaikuttaa merkittäviin asioihin, jotka vaikuttavat elämäämme nyt ja tulevaisuudessa. Parlamentissa käsitellään mm. turvallisuuteen, hyvinvointiin, yhdenvertaisuuteen ja ympäristöön liittyviä asioita. EU:n vammaisstrategia on voimassa vuoteen 2020 saakka ja uusi valmistuu tulevalla parlamenttikaudella. Ei ole lainkaan samantekevää, ketkä laativat sen linjauksia.

Invalidiliitto on 30 000 fyysisesti vammaisen ihmisen valtakunnallinen vaikuttamisen ja palvelutoiminnan monialajärjestö. Edistämme ja kehitämme fyysisesti vammaisten ja toimintaesteisten henkilöiden mahdollisuuksia osallistua, liikkua ja elää täysipainoista elämää. Liitolla on yhteensä 147 jäsenyhdistystä.

Invalidiliitto muistuttaa niin ehdokkaita, puolueita kuin äänestäjiäkin vammaisten ihmisten hyvinvoinnin ja oikeuksien edistämisen tärkeydestä. Yhdenvertaisuus edellyttää, että vaalitilaisuudet ja äänestyspaikat ovat esteettömiä.

Eroon ennakkoluuloista - stop syrjinnälle!

Vammaisten oikeuksia tulee edistää kaikilla unionin toimivallan piirissä olevilla politiikan aloilla. EU:n on oltava aktiivinen toimija ja asenteiden muokkaaja. EU:n nykyiseen vammaisstrategiaan kirjattu tavoite ”poistetaan vammaisuuteen perustuva syrjintä” ei ole toteutunut. Tarvitaan uutta lainsäädäntöä, jossa vammaisuuden perusteella tapahtuva syrjintä kielletään laaja-alaisesti. Unionin on turvattava ihmisoikeuksien yhdenvertainen toteutuminen jäsenmaissa siten, että kiinnitetään erityistä huomiota vähemmistöjen oikeuksien toteutumiseen. Unionin on tuomittava vammaisiin kohdistuva vihapuhe ja toimittava vahvasti yksiselitteisen syrjintäkiellon puolesta. Moniperustainen syrjintä, jossa syrjintäperusteita on samanaikaisesti useampia (esim. vamma, sukupuoli, kieli, alkuperä), on erityisen tuomittavaa. Erityisesti mainittakoon vammaisten naisten ja tyttöjen, ikääntyneiden vammaisten, sukupuolivähemmistöihin kuuluvien vammaisten sekä alkuperäisväestöön, kuten saamelaisiin, kuuluvien vammaisten syrjimättömyydestä ja oikeuksien edistämisestä huolehtiminen.

Unioni on ratifioinut YK:n vammaissopimuksen ja sitoutunut sen noudattamiseen kaikilla toimialaansa kuuluvilla alueilla. Jäsenvaltioiden on jatkossakin sitouduttava unionin perusarvojen kunnioittamiseen ja ihmisoikeuksien noudattamiseen sekä varmistettava YK:n vammaissopimuksen toteutuminen. Unionin on tehostettava toimenpiteitään vammaissopimuksen valvonnassa. Vain sellaiset maat, jotka toteuttavat ihmisoikeuksien perussopimuksia ja huomioivat vammaisten oikeuksien toteutumisen, voivat nauttia unionin luottamuksesta ja tuista. Unionin on noudatettava esteettömyysperiaatetta sekä ihmisoikeuksia kaikessa ulkosuhdetyössään, rahoituksissa ja hankkeissa. Tähän kuuluu myös EU:n rahoittama humanitaarinen toiminta.

EU:n kehitysyhteistyön ja sitä rahoittavien uusien kehityspoliittisten ohjelmien ja rahoitusinstrumenttien, jotka kuuluvat EU:n tulevaan monivuotiseen rahoituskehykseen, on noudatettava unionin uuteen kehityspoliittiseen strategiaan eli konsensukseen kirjattuja tavoitteita. Konsensus on nostanut YK:n vammaissopimuksen ja vammaisten henkilöiden oikeuksien edistämisen keskeiseen osaan ensimmäistä kertaa EU:n kehitysyhteistyössä. Vammaisten ihmisten oikeuksien huomioiminen on kytkettävä myös kehitysohjelmien seurantamekanismeihin ja työkaluihin. EU:n tärkein kehitysyhteistyön alue on jatkossakin Afrikka. Ihmisoikeuksien (ml. vammaisten ihmisten oikeuksien) edistäminen tulee sisällyttää uuteen EU:n ja Afrikan väliseen yhteistyösopimukseen.

EU on sitoutunut edistämään YK:n kestävän kehityksen tavoitteita osana uutta universaalia Agenda 2030 -ohjelmaa. Kestävän kehityksen ohjelmassa on paljon yhtymäkohtia YK:n vammaissopimuksen ja sen artiklojen kanssa. Unionin tulee valjastaa kestävän kehityksen ohjelma ja sen motto ”ketään ei jätetä” palvelemaan YK:n sopimuksen tavoitteita ja toteuttamista sekä EU:n sisäisessä että ulkosuhdetyössään.

Sopivaa työtä kaikille

Vammaisten ihmisten oikeus työhön toteutuu heikosti koko Euroopan unionin alueella. Vammaisten ihmisten työllisyysaste on noin 50 prosenttia, kun se on 72 prosenttia muun väestön osalta. Työllisyysasteen nostamisen tulee olla tavoitteena koko Euroopan tasolla. Tähän tarvitaan niin vammaisten henkilöiden kouluttautumisen tukemista kuin myös laajaa asennemuutosta. Lisäksi EU:n lainsäädäntöön tarvitaan kohta, jossa kohtuullisten mukautusten tekemättä jättäminen tulkitaan syrjinnäksi. EU:n tasolta asiaa voidaan ohjata antamalla jäsenmaille politiikkasuosituksia sekä suuntaamalla ESR-rahoitusta voimakkaammin vammaisten henkilöiden työllistymisen tukemiseen, jotta jokaiselle löytyisi sopiva työ. ESR-hankkeiden hallinnoinnin keventäminen helpottaisi kansalaisjärjestöjen mahdollisuutta hyödyntää rahoitusta.

EU:n vapaan liikkuvuuden periaatteet eivät vieläkään toimi vammaisten työntekijöiden tai opiskelijoiden kohdalla tosiasiallisesti. Vammaisille EU-kansalaisille on taattava täysimääräiset mahdollisuudet työntekoon ja opiskeluun myös oman kotimaansa ulkopuolella EU:ssa. Tämä edellyttää myös EU:n sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamista. EU:n sosiaalisten oikeuksien pilarin toimeenpanon on jatkuttava. EU:n sosiaalisen ulottuvuuden vahvistaminen paitsi lisäisi unionin legitimiteettiä, myös turvaisi kansallisen sosiaalipolitiikan mahdollisuuksia. Kansallisten sosiaaliturvajärjestelmien puolustaminen yhtenäisellä talousalueella on helpompaa yhtenäisten sosiaalipoliittisten periaatteiden ja säännösten avulla.

Esteetön yhteiskunta on kaikille yhdenvertainen

Esteettömyyden ja saavutettavuuden ketju on juuri niin toimiva kuin on sen heikoin lenkki. Niin fyysisen ympäristön kuin vaikkapa verkkosivujen ja palvelujen tulee olla kaikkien saavutettavissa riippumatta ihmisen toimintakyvystä.  Esteettömyysdirektiivin myötä tilanne on parantumassa, mutta vielä on tehtävää aidon yhdenvertaisuuden takaamiseksi: rakennettu ympäristö, kodinkoneet, liikennepalvelut ja matkailupalvelut kuten majoitus- ja ravitsemuspalvelut ovat direktiivin soveltamisen ulkopuolella. Myös pienet yritykset ovat direktiivin ulkopuolella ja siirtymäsäännös antaa useita vuosia aikaa esteettömyyden kuntoon saattamiseen. Esteettömyyden ja saavutettavuuden tavoitteiden tulisi kuitenkin olla lähtökohtaisesti kaikille samat yrityksen koosta riippumatta. Esteettömät lähipalvelut ovat erityisen tärkeitä vammaisille ihmisille. Valitettavasti myös Euroopan unionin monet hallintorakennukset ovat esteellisiä vammaisille ihmisille, eikä EU näin näytä kovin hyvää esimerkkiä asiassa.

Esteetön yhteiskunta on ihmisoikeus. Täysipainoiseen arkeen kuuluu mahdollisuus liikkua ja matkustaa. Niin toimivien kuljetuspalveluiden kuin esteettömän joukkoliikenteenkin kehittämiseen on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota. EU-maiden välillä liikuttaessa liikkumista ohjaavien standardien on oltava yhteneväisiä: jos siirtyy esteettä junaan vaikkapa Belgiassa, pitää voida luottaa siihen, että junasta pääsee esteettä ulos esimerkiksi Hollannissa.

On huomioitava sekä sähköisten palveluiden saavutettavuus että fyysisen ympäristön esteettömyys. Digitalisaation myötä myös vammaisilla ihmisillä on aiempaa laajemmat mahdollisuudet osallistua päätöksentekoon ja avoimeen kansalaiskeskusteluun. Kaikki eivät kuitenkaan pysty käyttämään sähköisiä palveluja. Siksi jatkossakin tarvitaan perinteisiä palvelutapoja. Sähköisten palvelujen saatavuus on taattava digituen ja opastuksen avulla. Euroopan unionin on tuettava jäsenvaltioiden toimia esteettömyyden ja saavutettavuuden toteuttamiseksi. Käytäntöjen yhtenäistäminen jäsenvaltioiden välillä on tärkeää.

YK:n vammaiskomitea edellyttää YK:n vammaissopimusten osapuolten ottavan esteettömyyden huomioon omassa lainsäädännössään julkisissa hankinnoissa. Julkisten hankintojen esteettömyys on kilpailutuksen tärkeä laatukriteeri, jonka toteutumisesta hyötyvät kaikki käyttäjät. EU on ratifioinut YK:n vammaissopimuksen, joten komitean suositus sitoo sitä. EU:n esteettömyysdirektiivi viittaa unionin eri liikennemuotoja koskeviin säädöksiin ja hankintadirektiivin soveltamiseen esteettömyyskysymyksissä. Invalidiliitto painottaa esteettömyyden huomioon ottamista julkisissa hankinnoissa, kun hankitaan palveluja, tavaroita, tiloja ja henkilökuljetukseen soveltuvaa kalustoa, joita myös vammaiset henkilöt tarvitsevat osallistumisessa yhteiskunnan eri toimintoihin EU:n alueella.     

Apuvälineet ja kuntoutus tukevat toimintakykyä

Voimassa olevan EU:n vammaisstrategian tavoitteena on edistää vammaisten yhtäläisiä oikeuksia saada terveydenhuoltopalveluja ja niihin liittyviä välineitä. Toimenpiteitä on jatkettava yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi. EU-lainsäädännön on tuettava jatkossa ihmisten hyvinvointia nykyistä paremmin. Vammaisen tai toimintaesteisen henkilön sujuva arki ja hyvä elämänlaatu edellyttävät toimivia apuvälineitä ja vaikuttavaa kuntoutusta. Laadukkaat, esteettömät ja tarkoituksenmukaiset terveyspalvelut ylläpitävät vammaisen ihmisen hyvinvointia ja auttavat osaltaan ehkäisemään syrjäytymistä.

Vuoden 2016 lopulla on EU:ssa aloitettu yleiseurooppalaisen standardin valmistelu opas- ja avustajakoirien koulutuksesta. Standardeilla ja auditoinneilla varmistetaan laadultaan ko. toimintaan soveltuvat apuvälineet, kuten eläimen tuoma tuki vammaiselle ihmiselle. Standardin myötä vahvistuu ymmärrys siitä, että eri tavoin vammaisille ihmisille myönnetyillä koirilla on erilaisista nimistään huolimatta yhdenvertainen rooli tärkeänä apuvälineenä.

Vammaisilla on oikeus sujuvaan arkeen

EU:n yksi keskeisimpiä tavoitteita on vapaa liikkuvuus unionin alueella. Se ei toteudu niiden vammaisten henkilöiden kohdalla, jotka tarvitsevat päivittäistoiminnoissa toisen henkilön apua. Vaikeavammaisen henkilön arjen sujuvuuden edellytys on joustava, yksilöllisin perustein määritelty henkilökohtainen apu. Jotta liikkumisen yhdenvertaisuus toteutuu, unionin tulee tukea sellaista lainsäädäntöä, joka mahdollistaa vammaisten henkilöiden yhdenvertaisen liikkumisen EU:n alueella.  

Vammaiset ihmiset ovat keskimääräistä kansalaista riippuvaisempia palvelujärjestelmän toimivuudesta. On huolehdittava ihmisen kokonaistilanteen huomioivasta ehjästä palveluketjusta. Toimivat hoitoketjut ja palveluintegraatio tukevat yhdenvertaisuutta ja arjen toimintojen sujuvuutta vähentäen toimintakyvyn rajoitteista aiheutuvia haittoja. Tämä on jäsenvaltioiden tehtävä, mutta Euroopan unionin tulee tukea vahvasti sellaisen politiikan kehittämistä, jolla lisätään palvelujen yhdenvertaisuutta ja laatua. Unionin on edistettävä yhteensopivien tietojärjestelmien ja tietoturvallisen sähköisen dokumentaation kehittämistä.

Unionin lainsäädännössä ja rahoituksessa tulee huomioida harvinaissairauksien olemassa olo ja erityispiirteet koskien niin diagnosointia, hoitopolkuja, kuntoutusta kuin muitakin tukimuotoja. On tärkeää pitää esillä pienten maiden erityispiirteitä harvinaissairauksiin liittyen. ERN-verkostojen tavoite on vaihtaa tietoa EU-maiden välillä diagnooseista ja näin helpottaa hankalasti diagnosoitavien harvinaisten sairauksien diagnoosin saamista ja hoitoa. ERN-verkostojen toiminta on turvattava EU:n lainsäädännössä ja rahoituksessa. Tiedonvaihto harvinaissairaiden ihmisten kohdalla voi tukea kansallista terveydenhuoltoa tehtävässään.

Rajat ylittävän terveydenhuollon osalta tulee varmistaa valtioiden välinen yhteistyö ja huolehtia, että potilaan siirtomahdollisuus toiseen valtioon tarkoituksenmukaisen hoidon varmistamiseksi on tarpeellisten tahojen tiedossa.

Vammaiset ihmiset mukaan kaikkeen päätöksentekoon

Euroopan unionin on turvattava yhdenvertainen, esteetön ja vaikuttava kansalaisyhteiskunta. Varsinkin erityisryhmien, kuten vammaisten, vaikuttamismahdollisuuksia on tuettava niin paikallisella, kansallisella kuin unioninkin tasolla. Vammaisten ihmisten osallisuutta on lisättävä koko unionissa. Tähän velvoittavat yksiselitteisesti myös YK:n vammaisten henkilöiden yleissopimuksen 4 ja 33 artiklat. Ympäristön esteettömyys ja kanssaihmisten myönteinen asennoituminen auttavat vammaisia ihmisiä olemaan yhteiskunnan täysivaltaisia jäseniä. Vammaisia on kannustettava olemaan ehdolla ja pyrkimään jäseniksi kaikkiin päätöksentekoelimiin. Vammaisia on myös kuultava asiantuntijoina nykyistä laajemmin.

Vammaisten henkilöiden yhteiskunnalliset osallistumismahdollisuudet eivät ole yhdenvertaisia Euroopan unionin sisällä. Perusoikeuksien toteutumisessa on edelleen paljon esteitä. Näihin oikeuksiin kuuluvat oikeus liikkua vapaasti ja valita missä ja miten haluaa asua, kuten myös mahdollisuudet osallistua työelämään sekä kaikenlaiseen vapaa-ajan toimintaan, esimerkiksi kulttuuriin tai liikuntaan. Jotta perusoikeudet toteutuisivat, tarvitaan toimivia palveluita ja saavutettavia sähköisiä järjestelmiä sekä esteettömiä kokoontumispaikkoja.

Kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksiä on vahvistettava tulevalla parlamenttikaudella, koska kansalaisyhteiskunta tuo esiin yhteiskunnan heikoimpien äänen. Unioni ei saa omilla toimillaan kaventaa kansalaisyhteiskunnan tilaa. Kansalaisjärjestöille ei saa sälyttää sellaisia vammaisten henkilöiden arjen tukemisen tehtäviä, jotka kuuluvat yhteiskunnan hoidettavaksi. Rahapelipolitiikka on jatkossakin säilytettävä jäsenmaiden kansallisessa päätösvallassa. Vapaaehtoistoiminta lisää hyvinvointia sekä sosiaalista pääomaa ja sen myötä annetaan suuri panos yhteiskunnan hyväksi. Vapaaehtoistoimintaa ylläpitävät järjestöt kohtaavat kuitenkin paljon byrokratiaan liittyviä hankaluuksia niin kansallisella kuin unionitasollakin. Kansalaisjärjestöjen arvon tunnustaminen ja toimintaedellytysten vahvistaminen olisi hyödyksi koko unionille.

Jaa sosiaalisessa mediassa