Invalidiliiton syksyn aluepäivillä loka-marraskuussa Etelä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa keskusteltiin hyvinvointialueiden vammaispalvelujen tilanteesta, uuden vammaispalvelulain soveltamisesta sekä talouden sopeutusten vaikutuksista vammaisten ihmisten arkeen.
Palvelutarpeen päätösten tulee perustua asiakkaan yksilölliseen tilanteeseen
Yhteinen viesti hyvinvointialueiden päätöksentekijöille molemmilla alueilla oli selvä; tiukassa taloustilanteessa on pidettävä kiinni vammaisten ihmisten yksilöllisistä tarpeista ja oikeudesta riittäviin palveluihin. Hyvinvointialueiden omissa soveltamisohjeissa korostetaan, että palvelutarpeen arvioinnin ja päätösten tulee perustua asiakkaan yksilölliseen tilanteeseen. Soveltamisohje ei myöskään saa syrjäyttää yksilöllistä harkintaa.
Etelä-Savon aluepäivässä nousivat esiin erityisesti henkilökohtainen apu, liikkumisen tuki, esteettömän asumisen tuki, asumisen tuki sekä palvelujen saatavuus eri puolilla maakuntaa. Etelä-Savon hyvinvointialueen Eloisan vuoden 2027 talouteen kohdistuvat säästöpaineet herättivät kysymyksiä siitä, miten henkilöstön väheneminen ja palvelurakenteen muutokset näkyvät käytännössä asiakkaiden palveluissa.
Paikallisilla yhdistyksillä on tärkeä rooli palveluiden toteutumisen seurannassa
Pohjois-Karjalassa keskusteluun toi hyvinvointialueen päätöksenteon näkökulmaa aluevaltuuston puheenjohtaja Merja Mäkisalo-Ropponen. Taustalla olivat Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen vuosille 2027–2029 suunnittelemat mittavat muutokset. Aluepäivän aineistossa vammaispalvelujen säästövaikutukseksi vuosille 2027–2029 arvioitiin yhteensä noin 3,2 miljoonaa euroa. Vuodelle 2027 aineistossa oli tunnistettu 18,4 henkilötyövuoden muutos, mutta muutosten tarkka kohdentuminen vammaispalvelujen eri tehtäviin oli vielä avoinna.
Keskustelussa pohdittiinkin ennen kaikkea sitä, miten muutokset lopulta näkyvät vammaisten ihmisten arjessa. Muina, mutta tärkeinä asioina esiin nousivat muun muassa henkilökohtaisen avun ja liikkumisen tuen saatavuus, asumisen palvelut, työ- ja päivätoiminta, lyhytaikainen huolenpito sekä palveluohjauksen ja sosiaalityön tavoitettavuus. Pitkien etäisyyksien Pohjois-Karjalassa myös palveluverkon muutosten vaikutukset voivat olla merkittäviä.
Aluepäivien keskusteluissa korostui paikallisten yhdistysten tärkeä rooli. Yhdistykset kuulevat ensimmäisten joukossa, jos päätösten saaminen hidastuu, palveluja on vaikea saada tai käytännöt vaihtelevat alueen sisällä. Yksittäisistä kokemuksista voidaan koota tietoa, jonka avulla muutosten vaikutuksia tehdään näkyviksi ja asioihin voidaan vaikuttaa yhdessä.
Aluepäivien toinen tärkeä yhteinen viesti oli, että taloutta ja palvelurakenteita voidaan uudistaa, mutta vammaisten ihmisten lakisääteiset oikeudet, osallisuus ja yksilölliset tarpeet on turvattava myös muutosten keskellä. Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen valtuuston puheenjohtaja uskoo, että hyvinvointialueiden haasteet ovat voitettavissa.
