Kilpailutukset pitää tehdä asiakkaan tarve edellä

Invalidiliiton pääjohtaja Petri Pohjonen ja sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Riitta Saksanen kirjoittavat Helsingin Sanomien mielipidepalstalla 30. marraskuuta Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen kilpailutuksista.

Keskeinen huoli on, miten tarkoituksenmukainen ja vaikuttava kuntoutus voidaan varmistaa, kun monet vahvat kuntoutuksen osaajat eivät voi kilpailutuksen seurauksena toimia enää Kelan kuntoutusasiakkaiden palveluntuottajina. Pitkäaikaiset terapiasuhteet katkeavat ja monien asiakkaiden tulee vastoin tahtoaan etsiä itselleen uudet kuntouttajat, joilla ei välttämättä ole tarvittavaa perehtyneisyyttä asiakkaan yksilöllisiin kuntoutustarpeisiin.

Kelan valtuutetut ovat ottaneet kentän huolet vakavasti käynnistäen ulkoisen selvityksen Kelan kuntoutuspalveluiden hankinnasta. Samalla arvioidaan terapiapalveluhankintojen kokonaisprosessia. Tämä on hieno asia. Kela on myös käynnistänyt sisäisen selvityksen mm. hankintojen ja kilpailutusten kehittämisestä.

Mitä tämä vaikuttaa kilpailutuksen toimeenpanoon, joka on toteutettu hinta edellä?

Kela on tehnyt jo sopimukset uudelle kaudelle. Kilpailutus kohdistui vuoteen 2019, joskin Kela varasi kolme optiovuotta. Invalidiliiton lähtökohtana on, ettei näitä optiovuosia käytetä, koska kilpailutus on tuottanut epävarmuutta niin kuntoutuksen asiakkaille kuin palveluntuottajillekin.

Osaamisen merkitys on kuntoutuksessa ensisijalla ja sitä täydentää luottamuksellinen asiakassuhde. Näin kuntoutuksessa voidaan päästä asiakkaan toiminnallisiin ja osallisuutta tukeviin tavoitteisiin.

Tärkeintä on turvata laadukkaat kuntoutuspalvelut. Voisiko Kela soveltaa aikuisten kohdalla samaa toimintamallia kuin lasten ja nuorten kuntoutuksessa on päätetty tehdä? Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen sopimukset pidettäisiin nykyisen mukaisina voimassa siihen saakka, kunnes Kelan valtuutettujen tilaama selvitystyö ja sen perusteella tehtävät mahdolliset toimenpiteet ovat tiedossa.

Nykyisten palvelutuottajien sopimukset siis jatkuisivat ja niiden ohella jo Kelan uudelle toimikaudelle tehdyt sopimukset astuisivat voimaan suunnitelman mukaisesti 1.1.2019 alkaen lisäten palvelunkäyttäjien valinnan mahdollisuuksia vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen kentällä.

Tätä voisi pitää pienenä pilottina suunnitteilla olevasta rekisteröintimallista. Se lisäisi asiakkaiden valinnanvapautta merkittävästi ja antaisi tietoa toteutetun kilpailutuksen vaikutuksista asiakkaiden tekemien vapaaehtoisten päätösten kautta.

Petri Pohjonen, pääjohtaja, Invalidiliitto

Riitta Saksanen, sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija, Invalidiliitto

Teksti on julkaistu Helsingin Sanomien mielipidepalstalla 30.11.2018.

 

Jaa sosiaalisessa mediassa