Vammaispalvelulain palveluasuminen

Uusi vammaispalvelulaki tulossa voimaan 1.1.2025. Tämän sivun sisältöä tarkistetaan.

Vammaispalvelulain perusteella järjestettävällä vaikeavammaisten palveluasumisella on tarkoitus järjestää joustavasti henkilön yksilöllisten tarpeiden mukainen asuminen. Lähtökohtana on, että henkilöllä on hänen tarpeitaan ja toiveitaan vastaava määrä päivittäistoiminnoissa tarvittavaa apua ja tukea sekä esteetön ja toimiva asunto.

Erityistä velvollisuutta palveluasumisen järjestämiseen ei ole, jos vaikeavammaisen henkilön riittävää huolenpitoa ei voida turvata avohuollon tukitoimenpitein. Tällöin palvelu tulee järjestää muulla tavoin.

Tältä sivulta löydät tietoa:

• Mitä palveluasuminen tarkoittaa?
• Mitä palveluasuminen maksaa? 
• Mitkä ovat asiakkaan oikeudet?
• Asiakkaan palvelu- ja asiakassuunnitelmasta
• Palvelusetelistä
• Palvelun tuottajan omavalvonnasta.

Asumisen palvelut

Asumisen palveluja järjestetään ensisijaisesti sosiaalihuoltolain perusteella esimerkiksi ikääntyneille ja pitkäaikaissairaille henkilöille. Vammaispalvelulain perusteella järjestetään asumisen palveluita, jos muut palvelut eivät ole riittäviä vammaisen ihmisen yksilölliseen avuntarpeeseen nähden. 

Palveluasumiseen kuuluu asunto, joka voi olla oma asunto, palvelutalon asunto tai ryhmä- tai hajautettu asumisen ratkaisu. Palveluasumiseen sisältyvät myös asumiseen ja arjesta selviytymiseen liittyvät välttämättömät palvelut, joita ovat esimerkiksi liikkumisesta, pukeutumisesta, siivouksesta ja lääkityksestä huolehtiminen. Nämä palvelut voidaan järjestää esimerkiksi hyvinvointialueen kuljetuspalveluina, kotipalveluna ja -sairaanhoitona.

Palveluasuminen voidaan järjestää toimintayksikössä, mutta myös useimmiten yksityishenkilön kotona  esimerkiksi henkilökohtaisen avun, omaishoidontuen, kotipalvelun ja kotisairaanhoidon turvin. Lisäksi voidaan tarvittaessa järjestää ja korvata asunnon muutostöistä aiheutuvat välttämättömät suunnittelu- ja toteutuskulut  sekä tarvittavat  turvapuhelinpalvelut. 

Useimmiten palveluasuminen järjestetään edellä kuvattujen palveluiden ja tukitoimien yhdistelminä. Palvelut perustuvat yksilölliseen palvelusuunnitelmaan ja vammaispalvelulain perusteella järjestettävät asumisen palvelut ovat maksuttomia käyttäjälleen. Palveluja on järjestettävä siinä laajuudessa kuin vaikeavammaisen henkilön asumisen tarve edellyttää.

Lue lisää THL:n vammaispalvelujen käsikirjan Tuki ja palvelut -osiosta

Tutustu lisää, Invalidiliitto asunto ja esteettömyysratkaisut

Mitä palveluasuminen maksaa?

Vaikeavammaisten palveluasumisessa voidaan periä maksuja, jotka normaalistikin asumisesta syntyy. Tällaisia ovat esimerkiksi vuokra, sähkö- ja vesimaksut sekä muut elinkustannukset. Asiakkaalta voidaan periä esimerkiksi palveluasumiseen liittyvästä ateriapalvelusta asiakasmaksuna aterian raaka-ainekustannukset, mutta ei ruoan kuljettamisesta, esille laittamisesta tai valmistamisesta aiheutuneita kustannuksia. 

Vammaispalvelulain mukaiseen palveluasumiseen liittyvät erityispalvelut ovat saajalleen maksuttomia. Maksuttomia erityispalveluja ovat kaikki ne palvelut ja tukitoimet, jotka auttavat asiakkaan selviytymistä päivittäisissä toiminnoissa. Asiakasmaksulaissa tai sen esitöissä ei ole kuitenkaan tarkemmin määritelty näitä erityispalveluja. Maksuttomina erityispalveluina on vakiintuneesti pidetty ainakin vammaispalveluasetuksessa mainitut ja vastaavat erityispalvelut.

Asiakkaalla ei ole velvollisuutta maksaa palvelusta, jota hän ei käytä. Palveluntuottajan kanssa on syytä yksityiskohtaisesti sopia maksullisista palveluista ja näihin liittyvistä maksukäytänteistä. Tilanteissa, joissa asiakkaan olosuhteissa tapahtuu muutoksia kannattaa olla yhteyksissä sekä palveluntuottajaan sekä tarvittaessa oman hyvinvointialueen sosiaalityöntekijään.

Asumisen maksuista löydät tietoa THL:n Vammaispalvelujen käsikirjan asiakasmaksut-osiosta

Mitkä ovat asiakkaan oikeudet?

Sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus saada palvelun tuottajalta hyvää palvelua ja kohtelua ilman syrjintää. Toteutuksessa on otettava huomioon asiakkaan toivomukset, mielipiteet, etu ja yksilölliset tarpeet.

Asiakasta on kohdeltava niin, ettei hänen ihmisarvoaan ja vakaumustaan loukata ja hänen yksityisyyttään kunnioitetaan. Asiakkaalle on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen. Asiakkaan itsemääräämisoikeus on otettava huomioon palveluita järjestettäessä. Palveluiden tulee vastata asiakkaan vamman tai sairauden edellyttämän toimintarajoitteen aiheuttamaan yksilölliseen avuntarpeeseen.

Asiakkaalla on oltava aina oikeus osallistua ja vaikuttaa palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen. Osallistumisoikeuden ja asiakkaan kuuleminen toteutuu antamalla asiakkaalle selvitys palvelun toteuttamiseen liittyvistä erilaisista vaihtoehdoista ja muista seikoista, joilla on merkitystä ja vaikutusta asiassa. 

Tilanteissa, joissa täysi-ikäinen asiakas ei kykene osallistumaan ja vaikuttamaan palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen sairauden, henkisen toimintakyvyn vajavuuden tai muun vastaavan syyn vuoksi, on asiakkaan tahtoa selvitettävä yhteistyössä hänen laillisen edustajansa, omaisen tai muun läheisen henkilön kanssa.  Alaikäisen asiakkaan mielipide on selvitettävä ja otettava huomioon hänen ikänsä ja kehitystasonsa edellyttämällä tavalla.

Lisätietoja asiakkaan asemasta ja oikeuksista THL:n Vammaispalvelujen käsikirjasta

Tietoa itsemääräämisoikeuden toteutumisesta löydät Aspan Suuntaaja-artikkelista.

Asiakassuunnitelma

Sosiaalihuollon asiakaslain mukaan sosiaalihuoltoa toteutettaessa on laadittava palvelu-, hoito-, kuntoutus- tai muu vastaava suunnitelma, jollei kyseessä ole tilapäinen neuvonta ja ohjaus tai jollei suunnitelman laatiminen ole muutoin ilmeisen tarpeetonta. Suunnitelma on laadittava yhdessä asiakkaan kanssa, ellei siihen ole ilmeistä estettä. Asiakkaan oikeus palveluihin toteutetaan asiakkaalle tehtävällä muutoksenhakukelpoisella päätöksellä. Päätöksenteon yhteydessä on otettava huomioon asiakassuunnitelma. 

Tilanteissa, joissa asiakkaalle tuotetaan palveluita tulee palveluntuottajan laatia asiakkaan kanssa erillinen  asiakassuunnitelman palveluiden toteuttamisesta. Asiakassuunnitelma osoittaa sen, millaisen palvelukokonaisuuden tuottamisesta on kulloinkin sovittu asiakkaan ja maksajatahon kanssa.

Jos asiakas kokee, ettei palvelu vastaa hänen tarvettaan tai että palvelussa on puutteita, on suositeltavaa olla ensisijaisesti yhteydessä palveluntuottajaan asiantilan korjaamiseksi. Samalla on hyvä tarkistaa asiakassuunnitelma. Palvelutarpeiden muutostilanteissa on tarpeellista olla yhteydessä oman hyvinvointialueen vammaispalveluihin palvelu- tai asiakassuunnitelman tarkistamiseksi

Lisätietoa asiakkaan asemasta ja oikeuksista

Lisätietoa järjestöjen sosiaaliturvaoppaasta.

Palveluseteli

Vammaispalvelulain perusteella järjestettävää palveluasumista voidaan tuottaa myös palvelusetelillä. Hyvinvointialueet päättävät alueellaan palvelusetelin käytöstä. Palvelusetelin yhteydessä asiakkaan oikeusasema muuttuu. Asiakas toimii kuluttajaoikeudellisessa asemassa.

Palveluntuottajan omavalvonta

Asumispalveluita tuottavan tulee valvoa, kehittää ja seurata palvelujen laatua asiakastyössä. Työkaluna tähän on omavalvontasuunnitelma. Omavalvontasuunnitelma on pidettävä julkisesti nähtävänä. Sen tarkoituksena on kertoa, miten yksikössä varmistetaan, että palvelu toteutetaan laadukkaasti ja asiakasturvallisesti.

Omavalvontasuunnitelma kertoo myös sen, miten yksikössä toimitaan, kun todetaan, että palvelu ei syystä tai toisesta toteudu sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti tai asiakasturvallisuus uhkaa vaarantua. Omavalvontasuunnitelmasta tulee ilmetä myös kuka on mistäkin asiasta vastuussa ja kehen voidaan tämän osalta olla yhteydessä. Omavalvonnan tavoitteena on, että henkilökunta arvioi koko ajan omaa toimintaansa, kuulee asiakkaita ja omaisia laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyvissä asioissa sekä ottaa asiakaspalautteen huomioon toiminnan kehittämisessä. Toimintayksiköillä tulee olla myös asiakaspalautejärjestelmä, jota kannattaa käyttää hyväksi.

Ensisijaisesti ongelmatilanteissa ja palveluvirheissä asiakkaan kannattaa olla yhteydessä palvelua tuottavaan tahoon, jolle voi tehdä muistutuksen. Asiakkaalla on oikeus saada kirjallinen vastaus tekemäänsä muistutukseen. Asiakas voi aina olla yhteydessä myös palvelujen järjestäjän lisäksi oman hyvinvointialueensa sosiaalipalveluihin, joka on vastuussa järjestämistään palveluista. Ulkopuolisina ylimpinä laillisuusvalvojina toimivat palveluntuottajan alueella toimiva aluehallintovirasto sekä eduskunnan oikeusasiamies, joille voi tehdä hallintokantelun. Muistutusmenettely on ensisijainen, jonka jälkeen kannattaa vasta harkita mahdollisen hallintokantelun tekemistä. 

Lue sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista Valviran sivuilta.

Lisätietoa sosiaalihuollon valvonnasta löytyy Valviran sivuilta.

Kantelusta oikeusasiamiehelle löytyy tietoa eduskunnan oikeusasiamiehen sivuilta.