Vammaispalvelulain palveluasuminen

Vammaispalvelulain perusteella järjestettävällä vaikeavammaisten palveluasumisella on tarkoitus järjestää joustavasti henkilön yksilöllisten tarpeiden mukainen asuminen. Lähtökohtana on, että henkilöllä on hänen tarpeitaan ja toiveitaan vastaava esteetön ja toimiva asunto.

Erityistä velvollisuutta palveluasumisen järjestämiseen ei ole, jos vaikeavammaisen henkilön riittävää huolenpitoa ei voida turvata avohuollon tukitoimenpitein. Tällöin palvelu tulee järjestää muulla tavoin.

Tältä sivulta löydät tietoa:

• Mitä palveluasuminen tarkoittaa?
• Mitä palveluasuminen maksaa? 
• Mitkä ovat asiakkaan oikeudet?
• Asiakkaan palvelu- ja asiakassuunnitelmasta
• Palvelusetelistä
• Palvelun tuottajan omavalvonnasta.

Mitä palveluasuminen tarkoittaa?

Palveluasumiseen kuuluu asunto, joka voi olla oma asunto, palvelutalon asunto tai ryhmä- tai hajautettu asumisen ratkaisu. Palveluasumiseen sisältyvät myös asumiseen ja arjesta selviytymiseen liittyvät välttämättömät palvelut, joita ovat esimerkiksi liikkumisesta, pukeutumisesta, siivouksesta ja lääkityksestä huolehtiminen. Nämä palvelut voidaan järjestää esimerkiksi kunnan kotipalveluna ja -sairaanhoitona.

Palveluasuminen voidaan järjestää myös esimerkiksi henkilökohtaisen avun turvin, omaishoidon tukena, asunnon muutostöinä ja turvapuhelinjärjestelyinä. Useimmiten palveluasuminen järjestetään edellä kuvattujen palveluiden ja tukitoimien yhdistelminä. Palvelut perustuvat yksilölliseen palvelusuunnitelmaan ja ovat maksuttomia käyttäjälleen. Palveluja on järjestettävä siinä laajuudessa kuin vaikeavammaisen henkilön asumisen tarve edellyttää.

Asumisen palveluja järjestetään ensisijaisesti sosiaalihuoltolain perusteella esimerkiksi ikääntyneille ja pitkäaikaissairaille henkilöille. Tällöin asiakasmaksut määräytyvät asiakasmaksulain mukaan, jolloin henkilön tulot vaikuttavat maksun suuruuteen. Jos palvelut eivät ole riittäviä ja asiakas täyttää vaikeavammaisuuden edellytykset, voi hän olla oikeutettu vammaispalvelulain perusteella järjestettävään palveluasumiseen. Palvelu on vaikeavammaiselle asiakkaalle maksuton.

Asumisesta löydät lisätietoja THL:n Vammaispalvelujen käsikirjasta.

Mitä palveluasuminen maksaa?

Vaikeavammaisten palveluasumisessa voidaan periä maksuja, jotka normaalistikin asumisesta syntyy. Tällaisia ovat esimerkiksi vuokra, sähkö- ja vesimaksut sekä muut elinkustannukset. Asiakkaalta voidaan periä esimerkiksi palveluasumiseen liittyvästä ateriapalvelusta asiakasmaksuna aterian raaka-ainekustannukset, mutta ei ruoan kuljettamisesta, esille laittamisesta tai valmistamisesta aiheutuneita kustannuksia. 

Vammaispalvelulain mukaiseen palveluasumiseen liittyvät erityispalvelut ovat kuitenkin saajalleen maksuttomia. Näitä erityispalveluja ovat kaikki ne palvelut ja tukitoimet, jotka auttavat asiakkaan selviytymistä päivittäisissä toiminnoissa. Asiakasmaksulaissa tai sen esitöissä ei ole kuitenkaan tarkemmin määritelty näitä erityispalveluja, mutta maksuttomia ovat ainakin vammaispalveluasetuksessa mainitut ja vastaavat erityispalvelut.

Asiakkaalla ei ole velvollisuutta maksaa palvelusta, jota hän ei käytä. Jos palvelujen tarpeisiin tulee muutoksia, kannattaa päivittää palvelusuunnitelma ja päätös yhdessä sosiaalitoimen ja palveluita tuottavan tahon kanssa.

Asumisen maksuista löydät tietoa THL:n Vammaispalvelujen käsikirjasta.

Mitkä ovat asiakkaan oikeudet?

Sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus saada palvelun tuottajalta hyvää palvelua ja kohtelua ilman syrjintää. Toteutuksessa on otettava huomioon asiakkaan toivomukset, mielipiteet, etu ja yksilölliset tarpeet.

Asiakasta on kohdeltava niin, ettei hänen ihmisarvoaan ja vakaumustaan loukata ja hänen yksityisyyttään kunnioitetaan. Asiakkaalle on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen. Myös asiakkaan itsemääräämisoikeus on turvattava. Palvelun pitää vastata vamman tai sairauden edellyttämän toimintarajoitteen aiheuttamaa avun tarvetta.

Asiakkaalla on oikeus osallistua ja vaikuttaa palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen. Jotta asiakas voisi käyttää osallistumisoikeuttaan, on hänen saatava selvitys erilaisista vaihtoehdoista toteuttaa tarvitsemansa sosiaalihuollon palvelut tai muista seikoista, joilla on merkitystä hänen asiassaan.

Silloin, kun täysi-ikäinen asiakas ei kykene osallistumaan ja vaikuttamaan palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen sairauden, henkisen toimintakyvyn vajavuuden tai muun vastaavan syyn vuoksi, on asiakkaan tahtoa selvitettävä yhteistyössä hänen laillisen edustajansa, omaisen tai muun läheisen henkilön kanssa.  Alaikäisen asiakkaan mielipide on selvitettävä ja otettava huomioon hänen ikänsä ja kehitystasonsa edellyttämällä tavalla.

Asiakkaan asemasta ja oikeuksista löydät tietoa THL:n Vammaispalvelujen käsikirjasta.

Tietoa itsemääräämisoikeuden toteutumisesta löydät Aspan Suuntaaja-artikkelista.

Asiakkaan palvelu- ja asiakassuunnitelma

Sosiaalityöntekijä laatii yhdessä asiakkaan ja tarvittaessa hänen lähiomaisensa kanssa palvelusuunnitelman. Asiakkaalle tehdään muutoksenhakukelpoinen päätös, jossa tulee tarvittavissa määrin ottaa huomioon palvelusuunnitelmaan kirjatut asiat.

Jos asiakas saa palveluja joko omaan kotiinsa tai hän asuu palvelutalossa, palveluntuottaja laatii hänen kanssaan asiakassuunnitelman palveluiden toteuttamisesta. Asiakassuunnitelma osoittaa sen, millaisiin asiakkaalle annettaviin palveluihin palveluntuottaja on sitoutunut. 

Palvelu- tai asiakassuunnitelmaan kirjataan palvelun sisältöön, määrään ja laatuun vaikuttavat tekijät, jotka on huomioitava myös päätöksessä. 

Jos asiakas kokee, ettei palvelu vastaa hänen tarvettaan tai että palvelussa on puutteita, kannattaa ensisijaisesti olla yhteydessä palveluntuottajaan ja pyytää palvelu- tai asiakassuunnitelmansa tai sitoumuksen tarkistamista. Palvelutarpeiden muutostilanteissa on tarpeellista myös olla yhteydessä sosiaalitoimeen palvelu- tai asiakassuunnitelman tarkastamisen ja mahdollisen päätöksen muuttamisen osalta.

Lue asiakassuunnitelmasta STM:n kolumnista.

Lisätietoa järjestöjen sosiaaliturvaoppaasta.

Palveluseteli

Palveluasumista voidaan tuottaa asiakkaalle myös palvelusetelillä. Kunta päättää palvelusetelin käytöstä. Jos asiakas hankkii palveluasemiseen liittyviä hänelle myönnettyjä palveluja palvelusetelillä, syntyy asiakkaan ja palvelutuottajan välille kuluttajaoikeudellinen suhde. Tämä tarkoittaa sitä, että palveluun liittyvissä virhetilanteissa asiakkaalla on kuluttajan oikeusasema.

Lue palvelusetelistä Kuntaliiton sivuilta.

Palveluntuottajan omavalvonta

Asumispalveluita tuottavan tulee valvoa, kehittää ja seurata palvelujen laatua asiakastyössä. Työkaluna tähän on omavalvontasuunnitelma. Omavalvontasuunnitelma on pidettävä julkisesti nähtävänä. Sen tarkoituksena on kertoa, miten yksikössä varmistetaan, että palvelu toteutetaan laadukkaasti ja asiakasturvallisesti.

Omavalvontasuunnitelma kertoo myös sen, miten yksikössä toimitaan, kun todetaan, että palvelu ei syystä tai toisesta toteudu sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti tai asiakasturvallisuus uhkaa vaarantua. Omavalvontasuunnitelmasta tulee ilmetä myös kuka on mistäkin asiasta vastuussa ja kehen voidaan tämän osalta olla yhteydessä. Omavalvonnan tavoitteena on, että henkilökunta arvioi koko ajan omaa toimintaansa, kuulee asiakkaita ja omaisia laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyvissä asioissa sekä ottaa asiakaspalautteen huomioon toiminnan kehittämisessä. Toimintayksiköillä tulee olla myös asiakaspalautejärjestelmä, jota kannattaa käyttää hyväksi.

Ensisijaisesti ongelmatilanteissa ja palveluvirheissä asiakkaan kannattaa olla yhteydessä palvelua tuottavaan tahoon, jolle voi tehdä muistutuksen. Asiakkaalla on oikeus saada kirjallinen vastaus tekemäänsä muistutukseen. Asiakas voi aina olla yhteydessä myös palvelujen järjestäjän lisäksi oman kuntansa sosiaalipalveluihin, joka on vastuussa järjestämistään palveluista. Ulkopuolisina ylimpinä laillisuusvalvojina toimivat myös palvelun tuottajan alueella toimiva Aluehallintovirasto sekä eduskunnan oikeusasiamies, joille voi tehdä hallintokantelun.  Muistutusmenettely on ensisijainen, jonka jälkeen kannattaa vasta harkita mahdollisen hallintokantelun tekemistä. 

Lue sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista Valviran sivuilta.

Lisätietoa sosiaalihuollon valvonnasta löytyy Valviran sivuilta.

Kantelusta oikeusasiamiehelle löytyy tietoa eduskunnan oikeusasiamiehen sivuilta.