SuomiAreenalla keskusteltiin varautumisen yhdenvertaisuudesta

Kriiseihin ja häiriötilanteisiin varautuminen puhuttaa niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Omatoimiseen varautumiseen kehotetaan, mutta ohjeet perustuvat usein oletukseen ihmisestä, joka liikkuu omatoimisesti, käyttää digitaalisia palveluja sujuvasti ja havainnoi ympäristöään kaikilla aisteilla.

”Jopa noin puolet suomalaisista tarvitsee kriisitilanteessa apua, kun huomioidaan lapset, ikäihmiset, eri kieliä puhuvat sekä erilaiset vammaryhmät”, arvioi sisäministeriön pelastusosaston projektipäällikkö Ira Pasi. ”Kaikki eivät kuitenkaan tarvitse apua samaan aikaan ja samalla tavalla, eli monenlaiset tarpeet tulee huomioida varautumista suunniteltaessa”, hän jatkaa. Pasi toi keskustelussa esiin järjestöjen ja ministeriön välisen hyvän yhteistyön merkityksen esimerkiksi tiedonjakamiseen liittyen.

Tieto avun saamisesta hädän hetkellä luo turvaa

Turvallisuus tarkoittaa varmuutta siitä, että apua, tietoa ja tukea on saatavilla paitsi arjessa, myös kriisitilanteissa. ”Vammaisilla ihmisillä on kyllä sitkeyttä ja resilienssiä, kun arjessakin pitää selviytyä monenlaisissa tilanteissa. Jos vammaispalveluissa on puutteita, perustarpeet eivät toteudu. Tämä heikentää luottamusta siihen, että palvelut toimisivat poikkeustilanteissa”, Invalidiliiton järjestöasiantuntija Milla Ilonen totesi.

Pelastus- ja evakuointisuunnitelmat perustuvat usein siihen, että henkilö pääsee itse liikkeelle ja suojaan. Liikkumisen apuvälineitä käyttävien henkilöiden pelastautumista ja avun tarvetta ei useinkaan ole huomioitu riittävästi. ”Vaaratilanteissa viranomaiset auttavat ensisijaisesti niitä, jotka ovat eniten avun tarpeessa. Nopeissa vaaratilanteissa paikalla olevien on autettava apua tarvitsevia”, Ira Pasi huomautti.

Eri vammaryhmiä edustavia panelisteja puhutti viestintä kriisitilanteessa, koska kaikki eivät pysty seuraamaan kaikkia kanavia tai välttämättä ymmärrä viestiä ensimmäisellä kerralla. Lisäksi vaaratilanteessa stressi heikentää kykyä ottaa vastaan viestejä. ”Selkeän viranomaisviestinnän lisäksi on tärkeää luoda yhteisöihin vuorovaikutukseltaan turvallisempia tiloja, joissa ihmiset uskaltavat kertoa omista tarpeistaan. Turvallisemman tilan tulee tietysti olla myös mahdollisimman esteetön ja saavutettava”, Milla Ilonen linjaa.

Järjestöt tuottavat tietoa viranomaisille

Invalidiliiton edustajia osallistui viime syksynä Avun ketju -harjoituksiin sekä muihin valmiusharjoituksiin. Niistä saatiin arvokasta oppia paitsi liitolle, myös uutta tietoa viranomaisille erityisryhmien huomioimisesta. ”Järjestöissä on paljon asiantuntemusta ja kokemusasiantuntijuutta, jota voimme tarjota sekä julkisille että yksityisille toimijoille. Kun järjestöt ovat mukana harjoituksissa ja valmiussuunnittelussa, niin konkreettiset erityistarpeet ja -tilanteet tulevat paremmin viranomaisten tietoon”, Milla Ilonen tiivistää.

Paneelikeskusteluun osallistuivat Invalidiliiton järjestöasiantuntija Milla Ilonen, Kuuloliiton kokemusasiantuntija Sami Virtanen, Näkövammaisten liiton järjestöpäällikkö Markku Möttönen ja sisäministeriön pelastusosaston projektipäällikkö Ira Pasi. Paneelin juontajana toimi Nina Rahkola.

Tallenne keskustelusta on katsottavissa MTV:n verkkosivuilta

Paneelikeskustelu lääkkeiden roolista kokonaisturvallisuudessa

Järjestöasiantuntija Milla Ilonen osallistui SuomiAreenassa myös Lääketeollisuus ry:n paneelikeskusteluun Turvaako Suomi lääkehoidon ja rokotteet kun maailma horjuu?, jonka aiheena oli lääkkeiden rooli kokonaisturvallisuudessa. Tallenteen keskustelusta voi katsoa täältä.