Järjestöpäivät avasi liittohallituksen puheenjohtaja Pirkko Kuusela yhdessä Osallisuus ja yhteisön tuki -linjan johtajan Terhi Jussilan kanssa.
”Järjestöpäivien kaltaisten tapahtumien suurin anti on se, mitä voimme antaa toisillemme ja oppia toisiltamme. Tänään teemoina ovat uusi liiton strategia ja vahvempi yhdistystoiminta. Jotta saamme uuden strategian siirtymään paperilta arkeen, niin juuri siksi olemme täällä tänään”, muistuttaa Kuusela.
Toimitusjohtaja Janne Juvakka johdatteli avauksen jälkeen jäsenyhdistysväen uuden strategian jalkauttamisen maailmaan.
"Meidän on myös syytä miettiä sitä, miten toteutamme uutta strategiaamme ja visiotamme niin, että palvelumme sekä toimintamme ovat saatavilla ja saavutettavissa ympäri Suomen ja, että olemme vetovoimainen yhteisö joka tasolla", alusti Juvakka hetken päästä alkavaa työpajaa.
Yhdistysväki pääsi alustuksen pohjalta pureutumaan syvemmälle strategian jalkauttamiseen porinatuokion merkeissä. Tarkemmin ottaen siihen, miten Invalidiliiton strategian kolme päämäärää, mahdollistaja, tiedolla johtaja ja vaikuttaja, toteutuvat käytännössä yhdistysten toiminnassa. Vilkas keskustelu ryhmissä käynnistyi liiton asiantuntijoiden luotsaamana.
Porinatuokioiden keskusteluissa korostui yhdistysten merkitys vertaistuen, yhteisöllisyyden ja osallisuuden mahdollistajina. Yhdistykset tarjoavat tietoa, tukea ja kohtaamispaikkoja sekä edistävät aktiivista osallistumista ja yhdenvertaisuutta.
Yhdistykset nähtiin myös tärkeinä tiedon välittäjinä, joissa yhdistyvät asiantuntijatieto ja vammaisten ihmisten kokemustieto. Tietoa jaetaan jäsenille, läheisille, ammattilaisille ja päättäjille muun muassa neuvonnan, koulutusten, tapahtumien ja viestinnän kautta.
Vaikuttajina yhdistykset toimivat vammaisten ihmisten äänenä päätöksenteossa. Vaikuttamistyötä tehdään monin eri tavoin, kuten lausunnoilla, kannanotoilla, yhteistyöverkostoissa sekä vuoropuhelulla päättäjien kanssa. Keskusteluissa vammaisneuvostot nousivat esiin tärkeinä vaikuttamisen kanavina, ja yhdistysten rooli esteettömyyden, yhdenvertaisuuden ja oikeuksien toteutumisen edistäjänä nähtiin merkittävänä.
Järjestöpäivillä kuulimme viisi esitystä, joissa esiteltiin vahvaa yhdistystoimintaa eri näkökulmista.
Vahvojen yhdistysten kierroksen avasi Janne Mikkonen Suomen Diabetesliitossa. Mikkonen toimii järjestö- ja jäsenyyspalvelut -yksikön johtajana. Hän kertoi puheenvuorossaan mm. siitä, miten he suuntaavat kohti isompaa ja vahvempaa yhdistystä, ja mitkä ovat taklattavat haasteet.
Jussi Tolvanen YHDES ry:stä (Yhdenvertainen ja Esteetön Pohjois-Karjala) puolestaan kertoi kokemuksia maakunnallisesta yhdistyksestä. Suurimmat haasteet olivat olleet jäsenistön ikääntyminen ja vähenevät jäsenmäärät alueella.
Tolvanen kertoi, miten Joensuun Invalidit muutti sääntöjään ja laajensi toimintaansa koko Pohjois-Karjalan alueelle. Samalla nimi muutettiin YHDES ry:ksi, mikä onkin saanut positiivisen vastaanoton. Lieksan Seudun Invalidit lopetti toimintansa, ja sen jäseniä liittyi uuteen maakunnalliseen yhdistykseen jatkaen kuitenkin toimintaansa omana toimintaryhmänään Lieksassa. Uudessa yhdistyksessä jäsenmäärä on lähtenyt kasvuun.
Seuraavaksi kuulimme Vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys - Rusetti ry:n kirkkaasta perustehtävästä ja selkeästä kohderyhmästä Jaana Tiirin kertomana.
Terttu Salmi Pudasjärven Invalideista kertoi naapuriyhdistysten vahvasta yhteistyöstä eli rypästoiminnasta. Tapahtumien keskiössä ovat vertaistuki, koulutus, kehittäminen ja yhteistyö.
Viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä Aino Ylihakuni Kurikan Invalideista kertoi, miten toiminta Jurvassa jatkuu Kurikan yhdistyksen alla, vaikka itsenäinen yhdistys lopetti toimintansa.
Päivän päätteeksi oli vuorossa alustusten pohjalta ryhmäporinat. Yhdistysväen katseet kääntyvät tulevaan, Salin täytti innostunut keskustelu aiheesta: ”On vuosi 2030 ja yhdistyksesi on vireä ja elinvoimainen. Mitä on tehnyt, että tähän on päästy?”
Ryhmäkeskustelujen perusteella elinvoimainen yhdistys rakentuu ennen kaikkea aktiivisista jäsenistä, kyvystä uudistaa toimintaa rohkeasti, laajasta yhteistyöstä ja rakenteiden uudistamisesta, jäsenten tarpeita vastaavasta toiminnasta sekä vakaasta taloudesta. Keskustelijoille oli selkeä ymmärrys siitä, että menestyvien yhdistysten täytyy uskaltaa kehittää toimintaansa, houkutella uusia toimijoita mukaan ja tehdä tiivistä yhteistyötä niin muiden yhdistysten kuin eri sidosryhmien kanssa. Samalla niiden on kyettävä vastaamaan jäsentensä tarpeisiin, säilyttämään vakaa taloudellinen tila ja vahva vaikuttajarooli omassa toimintaympäristössään.
Sunnuntaina järjestöpäivillä paneuduttiin vaikuttamiseen ja eritoten eduskuntavaalivaikuttamiseen. Johtaja Laura Andersson esitteli Invalidiliiton vaalien kärkitavoitteet: Ihmisoikeudet, työelämäkysymykset, palvelut ja turvallisuus.
”Ihmisoikeudet eivät ole olleet kovassa huudossa tällä vaalikaudella eivätkä vammaisten palvelut ja palvelut ylipäätään ole kovin hyvällä tolalla. Vammaisten ihmisten työllistyminen on takamatkalla ja turvallisuus ja varautuminen vammaisten kohdalla on asioita, joista on puhuttava ääneen”, Andersson totesi.
Eduskuntavaalivaikuttaminen on pitkä prosessi ja siihen tarvitaan kaikkien panosta, Andersson muistutti. Puolueet ovat demokratian ytimessä ja vaalivaikuttaminen tapahtuu puolueitten kautta.
”Meidän tehtävämme on saada kirjaukset ensin puoluekokousasiakirjoihin, sitten puolueiden vaaliohjelmiin ja tämän pohjatyön jälkeen hallitusohjelmaan. Mutta vaikka kirjauksia saataisiinkin, esimerkiksi tämä vaalikausi on osoittanut, että niistä ei aina tule lainsäädäntöä ja vaikka tulisikin, ei voi olla varma, että lakia sovelletaan oikein.”
Tärkeää on saada myös suuri yleisö ja media ymmärtämään, miten tärkeitä asioita liiton vaalitavoitteissa ajetaan ja miten merkityksellisiä ne ovat vammaisten ihmisten elämässä.
”Meitä kaikkia tarvitaan sanansaattajiksi”, Andersson tähdensi.
Invalidiliitto huomioi jäsenyhdistyksiin kuuluvat eduskuntavaaliehdokkaat. Esimerkiksi IT-lehteen ja verkkosivuille on tulossa lista ehdokkaista, jotka haluavat tulla esiin näissä kanavissa.
Virpi Sourunjärvi esitteli kesän alussa aloittanutta vaikuttamistyöryhmää. Työryhmä on hallituksen nimittämä ja siihen kuuluu 20 jäsentä ympäri Suomen. Sourunjärvi toimii työryhmän puheenjohtajana. Työryhmän tehtävänä on nostaa jäsenistön näkemyksiä vielä aiempaa vahvemmin ja tukea liiton vaikuttamistyötä.
”Tähän päivään tarvitaan vahvaa vaikuttamista. Työryhmän toiminta on vielä alussa ja se hakee vielä sujuvia toimintatapoja saada jäsenistön ääni kuuluumaan entistä paremmin”, Sourunjärvi totesi.
Ryhmäkeskustelussa salissa ja etäryhmissä mietittiin vielä, kuinka jäsenyhdistykset voivat tehdä vaalivaikuttamista. Vaalipaneeleiden järjestäminen, ehdokkaiden tapaaminen, vaalikopeilla vieraileminen, mielipidekirjoitusten laatiminen ja yhteistyön tekeminen muiden yhdistysten kanssa mainittiin hyvinä koettuina keinoina.
Tärkeää on myös kannustaa jäseniä äänestämään. Tiedon lisääminen ja asenteisiin vaikuttaminen on tärkeää, mutta kaikille on hyödyllistä, että jäsenet ovat aktiivisia.
”Äänestä, älä uikuta”, olikin yhden ryhmän napakka viesti järjestöpäivien osallistujille.
