Vammaistukia ei saa laittaa leikkuriin

Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) pyysi hiljattain Kelaa selvittämään mahdollisia sosiaaliturvan lisäleikkauksia. Huolestuttavaa oli lukea Ylen uutisesta professori Juho Saaren näkemys, jonka mukaan vammaistuet voisivat olla tällä leikkauslistalla, koska niistä ei vielä ole tällä vaalikaudella leikattu.  

”Fyysisesti vammaiset ihmiset eivät suinkaan ole jo tehtyjen leikkausten ulkopuolella. Arvonlisäveron korotukset ovat nostaneet esimerkiksi ruuan ja lääkkeiden hintoja ja terveydenhuollon kustannuksetkin kasvavat. Moni vammainen ihminen ei toimintakyvyn rajoitteiden vuoksi pysty kohentamaan tulotasoaan palkkatyöllä. Useat elävät köyhyysrajan tuntumassa, moni tarvitsee toimeentulotukea pärjätäkseen. Hallituksen tekemät säästöt ovat vaikeuttaneet heidän tilannettaan jo huomattavasti. Olisi kohtuutonta kaataa vielä lisää heidän harteilleen”, sanoo Invalidiliiton toimitusjohtaja Janne Juvakka.    

Vammaispalveluihin tarvitaan rahaa

Invalidiliitto toistaa puoliväliriihen alla esittämänsä näkemyksen, jonka mukaan uuden vammaispalvelulain asianmukainen toimeenpano edellyttää riittävää rahoitusta, jotta hyvinvointialueet pystyvät tuottamaan lakisääteiset vammaispalvelut fyysisesti vammaisille ja toimintaesteisille ihmisille heidän yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti. Vammaispalvelut mahdollistavat ihmisarvoisen elämän ja aktiivisen yhdenvertaisen kansalaisuuden. 

Hyvinvointialueille esitetään ensi vuodelle yli 27 miljardia euroa, mutta palvelutarpeen kasvu huomioidaan vain 80-prosenttisesti. ”Invalidiliittoon tulleiden yhteydenottojen perusteella voi todeta, että palvelut eivät tälläkään hetkellä vastaa vammaisten ihmisten tarpeita, joten rahoitusta tulisi varata enemmän”, sanoo Juvakka.  

Monille fyysisesti vammaisille ihmisille erityisen tärkeitä vammaispalveluita ovat mm. liikkumisen tuen palvelut ja henkilökohtainen apu. Nämä mahdollistavat yhdenvertaisuuden, osallisuuden, itsenäisen elämän ja toimeentulon. Hallituksen on varmistettava, että hyvinvointialueiden resurssit riittävät niin näiden edellä mainittujen kuin muidenkin vammaispalvelujen asianmukaiseen toteuttamiseen. Hallitusohjelmassa on hyvät kirjaukset vammaisille tarkoitettuihin kuljetuspalveluihin liittyen, mutta toteutus alueilla ei kaikin osin vastaa vammaisten ihmisten oikeuksia eikä tarpeita. 

Järjestöleikkauksilla vakavat vaikutukset heikompiosaisiin

Sosiaali- ja terveysalan järjestöihin on tällä vaalikaudella kohdennettu jo suuret, yli 140 miljoonan euron säästöt. Valtiovarainministeri Riikka Purran (ps) budjettiehdotus lisäisi leikkauksia vielä 100 miljoonalla eurolla, jolloin sote-järjestöjen valtionavustuksista leikattaisiin tämän hallituksen toimesta yli 60 prosenttia.

Invalidiliitto kantaa huolta järjestökentän toimintaedellytyksistä ja vaatii tämän leikkausehdotuksen perumista budjettiriihessä. Kansalaisyhteiskunnan alasajo on estettävä. ”Järjestöt tekevät ennaltaehkäisevää ja osallisuutta edistävää työtä kukin omalla asiantuntijuudellaan yhdessä kuntien ja hyvinvointialueiden kanssa. Jos vapaaehtoistyötä ja vertaistoimintaa ei koordinoida ja neuvonta sekä vaikuttamistyö loppuvat, mistä ihmiset saavat apua ja tukea?”, Janne Juvakka kysyy.

Hyvinvointialuejohtajat julkaisivat perjantaina 15.8. kannanoton, jossa tuovat esiin, että ”sote-järjestöjen lisäleikkaukset eivät olisi säästö, vaan jättäisivät sadat tuhannet ihmiset ilman ehkäisevää ja varhaista tukea.” Kannanotossa todetaan myös, että leikkaukset “kasvattaisivat hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia ja vaarantaisivat sisäistä turvallisuutta.” 

”Kiitän hyvinvointialuejohtajia selkeästä kannanotosta, jossa he painottavat sote-järjestöjen tärkeää roolia hyvinvointialueiden kumppanina ja vaativat lisäleikkauksista luopumista. Toivottavasti tämä viesti kuunnellaan hallituspuolueissa tarkasti”, Juvakka sanoo.