Budjettiriihi lähestyy: Isojen esteettömien ajoneuvojen korvaustaksan korottaminen on tervetullut esitys 

Fyysisesti vammaisten ja toimintaesteisten ihmisten on voitava luottaa saavansa tarvitsemansa julkiset palvelut. Näin ei tällä hetkellä tapahdu, vaan hyvinvointialueet tulkitsevat vammaispalvelulakia vaihtelevasti, eivätkä vammaisen ihmisen tarpeet tule aina huomioiduksi. Monille fyysisesti vammaisille ihmisille erityisen tärkeitä vammaispalveluita ovat mm. liikkumisen tuen palvelut ja henkilökohtainen apu. Nämä mahdollistavat yhdenvertaisuuden, osallisuuden, itsenäisen elämän ja toimeentulon.

Invalidiliitto muistuttaa, että vammaispalvelulain asianmukainen toimeenpano edellyttää riittävää rahoitusta, jotta hyvinvointialueet pystyvät tuottamaan lakisääteiset vammaispalvelut vammaisten ihmisten yksilöllisten tarpeiden mukaisesti.

Invalidiliitto korostaa tarvetta huolehtia vammaisten henkilöiden parissa työskentelevien osaamisesta, jotta asiakkaiden oikeudet toteutuvat täysimääräisesti. Virheelliset päätökset ovat inhimillisesti sietämättömiä ja aiheuttavat tarpeettomia kustannuksia yhteiskunnalle.

Poimintoja ministeriöiden ehdotuksista

Invalidiliitto on tyytyväinen sosiaali- ja terveysministeriön budjettiehdotukseen sisältyvään esitykseen isojen esteettömien ajoneuvojen korvaustaksan korottamisesta. Kuten Suomen Taksiliitto ry, myös Invalidiliitto pitää esitystä hyvänä.

Invalidiliitto on jo pitkään esittänyt, että isojen esteettömien ajoneuvojen muita ajoneuvoja korkeammat hankinta- ja käyttökustannukset huomioitaisiin niille maksettavassa korvaustaksassa. Liitto on esittänyt useaan otteeseen korvaustason korottamista isojen ajoneuvojen riittävän saatavuuden turvaamiseksi. Korvaustaksan korottaminen parantaisi isojen esteettömien ajoneuvojen saatavuutta ja mahdollistaisi niitä tarvitsevien vammaisten henkilöiden yhdenvertaisen pääsyn terveydenhuoltoon ja kuntoutukseen.

Ympäristöministeriön budjettiehdotuksessa on esteettömyyden edistämisen kannalta myönteinen kirjaus. Ehdotuksessa esitetään 2,5 miljoonan euron lisäystä korjausavustuksiin, joita myönnetään ’erityisesti iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden asuntojen esteettömyyden sekä turvallisuuden ja terveellisyyden kannalta välttämättömään korjaamiseen, hissien jälkiasentamiseen ja liikkumisesteiden poistamiseen asuinrakennuksissa olemassa olevien hissien esteettömyyskorjauksia lukuun ottamatta’.

Invalidiliiton muita huomioita budjettiriiheen

Invalidiliitto uudistaa vaatimuksensa vammaisvaikutusten arvioinnista. Se on tehtävä kaikessa päätöksenteossa, jotta voidaan varmistaa, että päätökset eivät aiheuta kohtuuttomia tilanteita jo ennestään vaikeassa asemassa oleville ihmisille.

Vammaisten henkilöiden työllistymisen edistämiseksi on palautettava työttömyysturvan suojaosa, koska sillä mahdollistetaan joustavat työnteon muodot. Kaikki eivät voi tehdä kokoaikatyötä, mutta voivat kuitenkin osallistua työelämään. Myös palkkatuki on ollut vammaisten ihmisten työllistymistä edistävä keino, mutta sen saatavuus on rajallista ja epäyhtenäistä työllisyysalueilla. Palkkatukea on kehitettävä, jotta tuki säilyy vammaisten henkilöiden työllistämisen kannustimena.

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksiin kohdistuva 50 miljoonan euron lisäleikkaus, josta päätettiin kevään kehysriihessä, on kohtuuton ja peruttava. Vammaisjärjestöillä on tärkeä rooli neuvoa vammaisia ihmisiä heidän oikeuksistaan, tarjota vertaistuen ja osallistumisen mahdollisuuksia sekä tuoda vammaisten kansalaisten ääni päättäjien kuuluville. YK:n vammaiskomitea on edellyttänyt Suomea varmistamaan vammaisjärjestöjen rahoituksen jatkumisen.

Valtioneuvosto kokoontuu 1.-2.9.2026 vaalikauden viimeiseen budjettiriiheen. Sen jälkeen vuoden 2027 talousarvioesitys annetaan eduskunnalle, joka käsittelee budjettia koko syksyn.