Invalidiliitto kannattaa lahjoitusvähennyksen laajentamista sote-järjestöille

Invalidiliitto pitää lahjoitusvähennyksen laajentamisen tavoitetta hyvänä. Jotta uudistus kuitenkin aidosti lisäisi järjestöjen yksityistä rahoitusta, järjestelmän tulee olla sellainen, että myös pienemmät järjestöt voivat hyödyntää sitä ilman kohtuutonta hallinnollista taakkaa.

Invalidiliitto korostaa lausunnossaan, että lahjoitusvähennyksen laajentaminen ei ratkaise sosiaali- ja terveysalan järjestöjen vaikeaa rahoitustilannetta. Lahjoitusvähennyksen laajeneminen voi kuitenkin osaltaan auttaa niitä järjestöjä, joille lahjoitukset kohdentuvat.  

Hallinnollista taakkaa ei tule lisätä

Järjestöjen mahdollisuuksia hyödyntää lahjoitusvähennystä ei kuitenkaan saa heikentää liian raskaalla hallinnolla. Niin hallitusohjelmassa kuin kansalaisjärjestöstrategiassakin on kirjaukset nimenomaan hallinnollisen taakan keventämisestä, mutta nyt esitetty malli lisäisi sitä.

Hallituksen esityksen malli, jossa lahjoituksen saajan tulee ilmoittaa Verohallinnolle vähennyskelpoiset lahjoitukset, lahjoittajien tiedot henkilötunnuksineen sekä lahjoitusten käyttötarkoitus, on ongelmallinen. Malli kuormittaisi järjestöjä ja voi myös vähentää ihmisten halukkuutta lahjoittaa. 

Invalidiliiton näkemyksen mukaan lahjoittajan tulisi itse olla aloitteellinen verovähennyksen hakemisessa. Mallia voitaisiin ottaa kotitalousvähennyksestä, jossa vähennyksen hakee palvelun teettäjä eikä palvelun tarjoaja.

Invalidiliitto arvioi, että hallinnollinen taakka voi johtaa siihen, että vähennyskelpoiset lahjoitukset keskittyvät järjestöille, joilla on riittävästi henkilö- ja taloudellisia resursseja niiden hallinnointiin. Pienelle yhdistykselle järjestelmän ylläpito voi tulla niin kalliiksi ja työlääksi, ettei se hakeudu Verohallinnon vähennyskelpoisten lahjoitusten saajien listalle lainkaan.

Myös esitykseen sisältyvää tilintarkastajavaatimusta tulisi Invalidiliiton mukaan arvioida uudelleen. Pienellä yhdistyksellä, jolla ei yhdistyslain mukaan tarvitse olla tilintarkastajaa, tilintarkastajakulu voisi ylittää lahjoituksista saatavan hyödyn.

Lahjoitusvähennyksen alarajaa ja enimmäismäärää tarkasteltava

Lahjoitusvähennyksen tarkoitus on kannustaa mahdollisimman monia ihmisiä lahjoittamaan rahaa hyviin tarkoituksiin. Hallituksen esityksessä vähennyskelpoisen lahjoituksen alarajaksi ehdotetaan luonnollisille henkilöille 500 euroa ja yhteisöille 850 euroa. Invalidiliitto ehdottaa alarajojen madaltamista, jotta useammilla ihmisillä tulotasosta riippumatta olisi mahdollisuus osallistua järjestöjen tukemiseen. 

Invalidiliitto pitää sote-järjestöille tehtävän vähennyksen ylärajaa ongelmallisena. Esityksen mukaan yksityishenkilö voisi vähentää yliopistolle tai korkeakoululle tieteen tai taiteen edistämiseen tehdyn lahjoituksen perusteella verotuksessaan enintään miljoona euroa vuodessa. Verohallinnon nimeämälle yhdistykselle tai säätiölle tehtävän lahjoituksen enimmäisvähennys olisi puolestaan 5 000 euroa vuodessa. Invalidiliitto ehdottaa yhdistyksille ja säätiöille tehtävien lahjoitusten enimmäisvähennyksen korottamista. Lisäksi Invalidiliitto toteaa, että Verohallinnon tulee valmistella selkeät ohjeet sekä lahjoittajille että lahjoitusten saajille.

Invalidiliiton lausunto eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle lahjoitusvähennystä koskevista säännöksistä

Aiempaa Invalidiliiton vaikuttamistyötä aiheesta

Invalidiliiton lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain ja verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta (23.6.25) 

Invalidiliiton kannanotto hallituksen puoliväliriiheen (21.3.25) 

Invalidiliitto kritisoi raporttia sosiaali- ja terveysalan järjestöjen avustustoiminnan uudistamisesta (29.1.25) 

Budjettiriihen päätösten vammaisvaikutukset on arvioitava (27.8.24)