Kuvituskuvassa eri tavoin liikkuvia hahmoja.
17.11.2026
Valtiovarainministeriö on tehnyt meno- ja rakennekartoituksen, jossa tarkastellaan julkisia menoja ja niihin liittyviä sopeutusmahdollisuuksia. Invalidiliiton jäsenistön kannalta kartoituksen keskeisimmät vaihtoehdot koskevat vammaisetuuksien perustason poistamista, vammaispalvelujen maksuttomuudesta poikkeamista, apuvälineiden ja kuntoutuksen rajaamista sekä pienimpien eläkkeiden ja asumisen tukien heikentämistä.

Meno- ja rakennekartoituksessa tarkastelun kohteena on valtionhallinnon lisäksi hyvinvointialueet ja kunnat sekä sosiaaliturvarahastot. Kartoitus sisältää nopeavaikutteisten menosäästöjen ohella rakenteellisia muutoksia ja maksutulojen lisäämisvaihtoehtoja. Julkaisu koostuu toimenpidelistauksesta ja sitä täydentävistä taustamuistioista. VM toteaa kartoituksen saatteessa, että se ei ole valtiovarainministeriön suositus eikä kokonaisuutta ole tarkoitettu sellaisenaan toteutettavaksi.

Invalidiliitto pitää puolueita ajan tasalla vammaisten ihmisten oikeuksiin ja palveluihin liittyvistä asioista sekä niihin liittyvistä epäkohdista. Osana vaalivaikuttamista liitolla on aktiivista hallitusohjelmatavoitteisiin liittyvää vuoropuhelua päättäjien kanssa. ”Valtiovarainministeriön kartoitus on laaja kokonaisuus, jossa on vammaisten ihmisten oikeuksien toteutumisen kannalta huolestuttavia elementtejä. Ennen yhdenkään toimenpiteen eteenpäin viemistä on syytä pysähtyä miettimään, millaisia vaikutuksia niillä olisi jo ennestään haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin. Muistutan päättäjiä YK:n vammaisyleissopimuksen sekä taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien huomioimisesta päätöksenteossa”, Invalidiliiton yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta vastaava johtaja Laura Andersson toteaa.

Invalidiliitto näkee suurena riskinä, jos poliitikot ryhtyvät toteuttamaan kartoituksessa esiin nostettuja vammaisia ihmisiä koskevia toimenpiteitä. Yhdelläkin toimenpiteellä voi olla pienituloiselle vammaiselle ihmiselle suuri kielteinen taloudellinen vaikutus, ja kasautuessaan toimenpiteet aiheuttavat vammaisille ihmisille merkittäviä vaikeuksia elää itsenäistä elämää. Sama henkilö voi menettää etuuksia samalla, kun välttämättömien palvelujen, lääkkeiden ja matkojen kustannukset kasvavat. ”Tällaista kehitystähän olemme jo nähneet tällä vaalikaudella, ja olisi tuhoisaa, jos samoihin väestöryhmiin kohdistuva rasitus lisääntyisi vielä seuraavallakin vaalikaudella", Andersson sanoo.

Vammaispalveluiden maksullisuus heikentäisi osallisuutta

Kartoituksessa nostetaan esiin yhtenä vaihtoehtona vammaispalveluiden muuttaminen maksullisiksi. Invalidiliitto muistuttaa, että vammaispalvelut tulevat sovellettavaksi vain niissä viimesijaisissa ja välttämättömissä tilanteissa, joissa yleiset sosiaalipalvelut eivät ole riittäviä vamman tai pitkäaikaissairauden aiheuttamaan toimintakyvyn rajoitteeseen. ”Asiakasmaksuja ei tule laajentaa vammaispalveluihin. Monilla vammaispalveluiden tarve on koko elämänmittainen, eikä palvelun kustannusta voi kompensoida ansio- tai muilla tuloilla. Vammaispalveluilla mahdollistetaan vammaisten ihmisten integroituminen ja osallistuminen yhteiskuntaan työn, opiskelun ja yritystoiminnan kautta. Muiden kansalaisten tavoin vammaiset ihmiset maksavat tavanomaisista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluistaan”, Invalidiliiton juristi Elina Nieminen tiivistää.

”Toimenpiteet aiheuttaisivat vammaisten henkilöiden kannalta korkean perus- ja ihmisoikeusriskin. YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista edellyttää valtiota ottamaan huomioon vammaisten henkilöiden ihmisoikeuksien suojelun ja edistämisen kaikissa politiikoissa ja ohjelmissa”, Invalidiliiton asiantuntija Anne Mäki sanoo. ”Muutokset voisivat johtaa vammaisten ihmisten itsenäisen elämän, terveyden, koulutuksen ja työnteon mahdollisuuksien kaventumiseen.”

Vammaisvaikutusten arviointi puuttuu

Invalidiliitto korostaa, että kartoituksen jokaisesta kokonaisuudesta tulisi tehdä vammaisvaikutusten arviointi. ”Arvioinnin puuttuminen heikentää paperin hyödynnettävyyttä. Jos joltain budjettiriviltä säästetään, voi vaihtoehtoiskustannuksia syntyä toisaalle. Tämä pitäisi huomioida, jos poliitikot ryhtyvät poimimaan tästä kartoituksesta säästökohteita”, Laura Andersson tähdentää.

Liitto katsoo, että välttämättömät vammaispalvelut ja apuvälineet on pidettävä lähtökohtaisesti maksuttomina. Myöskään työnteon ja opiskelun mahdollistavia tukia ei pidä heikentää. Liitto muistuttaa myös, että vammaiset henkilöt ja heitä edustavat järjestöt on osallistettava valmisteluun YK:n vammaisyleissopimuksen edellyttämällä tavalla. 

Meno- ja rakennekartoitus läpivalaisee julkisia menoja ja näihin liittyvien sopeutusmahdollisuuksien mittaluokkaa. Tarkastelun kohteena on koko julkinen talous, joka sisältää valtionhallinnon lisäksi hyvinvointialueet ja kunnat sekä sosiaaliturvarahastot. Nopeavaikutteisten menosopeutusten lisäksi on tarkasteltu rakenteellisia muutoksia sekä mahdollisuuksia lisätä maksutuloja. Meno- ja rakennekartoituksen tarkoitus on tukea julkista keskustelua ja poliittista päätöksentekoa. Työn lopputuloksena on laaja valikoima eri julkisen sektorin osa-alueille kohdistuvia, osin päällekkäisiä tai toisilleen vaihtoehtoisia sopeutusmahdollisuuksia ja arvioita näiden julkisen talouden vaikutuksista. Kokonaisuus ei muodosta valtiovarainministeriön suositusta eikä kokonaisuutta ole tarkoitettu sellaisenaan toteutettavaksi. Meno- ja rakennekartoitus valtioneuvoston verkkosivuilla

Jaa sosiaalisessa mediassa