Artiklabileitä vai arjen taistoa?

Aspan kehittämishankkeiden Artiklabileissä YK:n päivänä 2018 vammaissopimus on päivänsankari, jota kaikki kunnioittavat! Asumispalvelujen käyttäjät esittelevät toteuttamassaan artiklagaalassa itselleen tärkeimpiä ihmisoikeusartikloja. Juristi kertoo ymmärrettävällä kielellä sopimuksen toimeenpanon tilasta. Toistasataa kutsuvierasta päättäjät ja viranhaltijat mukaan lukien tanssivat, laulavat ja verkostoituvat. Ilta huipentuu burleskiesitykseen, joka luo juhlaan peittämisen ja paljastamisen kiihkeän jännitteen.

Jotkut työpäivät piirtyvät mielen sopukoihin kultareunaisina. Toisina päivinä työpöydän täyttävät uutiset, joista ei haluaisi edes tietää. Kirjastoalalla 25 vuotta työskennellyt korkeakoulutettu Jaana Märsynaho joutuu miettimään, pääseekö enää kulkemaan töihin. Pohde on pudottanut Märsynahon pois kuljetuspalveluiden piiristä uuteen vammaispalvelulakiin vedoten. Pirkanmaalla vammaisneuvoston tietoon on tullut useita kuljetuspalvelujen epäkohtia. Neuvosto kritisoi Pirhan myöntämiskriteerejä syrjiviksi ja rajoittaviksi. Alkusyksystä otsikoihin nousivat myös henkilökohtaisen avun ongelmat. Säästöpaineissa rämpivät hyvinvointialueet nuukailevat henkilökohtaisen avun tuntimäärissä. Tilannetta konkretisoi 28-vuotiaan oululaisen Alexandra Kylmäahon jokapäiväinen ahdinko.

Arvelen, että median uutisoimat kuljetuspalveluleikkaukset tai avun puute (johon ajan myötä tahtomattaan tottuu) muodostavat vain jäävuoren huipun ihmisarvon inflaatiossa. Pinnan alla jylisee jäätävä ajatus vammaisista ihmisistä vähempiarvoisina.

Vammaisalaa 17 vuotta eri asiantuntijatehtävissä seuranneena uskallan väittää, että vammaispoliittinen tilanne on jännitteisempi kuin koskaan näiden vuosien aikana. Arvojen murroksesta kertoo myös pro gradu -tutkielmani tulokset. Analysoin Invalidiliiton osallisuusbarometrin (2023) avoimeen kysymykseen vastanneiden 437 henkilön kirjoituksia. Kohtaamisen ongelmista raportoitiin eniten, 272 kertaa. Vammaiselle aikuiselle puhutaan kuin lapselle, puhutaan yli tai ohi ja päätetään puolesta. Tämänhän me jo tiesimme! Huolestuttavaa on, että lukuisissa vastauksissa vuorovaikutusvallan harjoittajiksi mainittiin vammaispalvelun sosiaalityöntekijä, lääkäri tai joku muu sosiaali- tai terveysalan ammattilainen. Heidän vuorovaikutustapaansa luonnehdittiin töykeäksi, tyrmääväksi, ylimieliseksi, tarpeita vähätteleväksi, mielivaltaiseksi tai nöyryyttäväksi. Vastaajat kertovat arvottomuuden tunteestaan ja apatiasta, joka syntyy, kun on hävinnyt liian monta taistelua.

Ratkaisuehdotukset vaativat toisen tekstin ja istunnon. Pikalaastarina tarjoan kaikille YK:n vammaissopimukseen tutustumista. Tutustumisen voi aloittaa jo tänään 24.10. Yhdistyneiden kansakuntien (YK) perustamisen juhlapäivänä. ”Niin, eihän sitä YK:n vammaissopimusta meillä vielä riittävästi tunneta”, tunnustavat vammaispalvelujen johtajat, sosiaalityöntekijät ja aluevaltuutetut useilta hyvinvointialueilta siitäkin huolimatta, että sopimus on laillisesti sitova. Mitähän seuraisi, jos lastensuojelun sosiaalityöntekijä paljastaisi, ettei ole tutustunut lapsen oikeuksien sopimukseen?

Milla Ilonen, järjestöasiantuntija

Tiesitkö, että YK perustettiin vuonna 1945 tavoitteenaan luoda maailma, jossa ihmiset eläisivät tasavertaisina ja hyvinvoivina, ilman väkivallan ja sodan uhkaa. Hallitusten välisen järjestön tavoitteiksi asetettiin kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden, oikeudenmukaisuuden sekä ihmisoikeuksien edistäminen. YK:lla on tällä hetkellä 193 jäsenmaata, ja se suojelee ihmisoikeuksia yli 80 sopimuksen ja julistuksen avulla. Lisää tietoa saat Suomen YK-liiton verkkosivulta.