Blogit

Eri puolilla Suomea on järjestetty väestönsuojeluharjoituksia, joilla havainnollistetaan, miten erilaisissa kriisitilanteissa toimitaan. Sekä pelastusviranomaiset että harjoituksiin osallistuneet kansalaiset kuvaavat näitä usein opettavaisina kokemuksina. Harjoituksista saadaan paljon tietoa ihmisten käyttäytymisestä poikkeustilanteissa, viranomaisten toimintatavoista sekä väestönsuojatilojen toimivuudesta. Usein näistä harjoituksista kuitenkin puuttuu kokonaan yksi olennainen näkökulma: fyysisesti vammaisten ja eri tavoin toimivien ja liikkuvien ihmisten huomioiminen.

Vammais- ja vanhusneuvostot ovat tärkeä osa kuntien ja hyvinvointialueiden osallisuusrakenteita. Neuvostojen näkyvyys ja löydettävyys verkkosivuilla kertoo paljon siitä, minkälaisen arvon kunnat ja hyvinvointialueet antavat vammaisten ja ikääntyneiden osallistumiselle päätöksentekoon. Keräämäni tiedot paljastavat merkittäviä eroja varsinkin kuntien välillä.

Olen saanut seurata läheltä vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden yrittäjyyspolkuja hanketyössä useamman vuoden ajan. Sama viesti toistuu usein: osaamista ja motivaatiota yrittäjyyteen on, mutta rahoituksen puute katkaisee polun liian usein jo alkuvaiheessa.

Osallisuus on yksi sopeutumista tukevien kurssiemme teema ja ennen kaikkea konkreettinen tavoite. Vuoden 2023 Invalidiliiton toteuttamassa osallisuusbarometrissä todettiin fyysisesti liikkumisrajoitteisten henkilöiden kokevan oman osallisuutensa olevan noin 12 % alhaisempi kuin suomalaisella väestöllä keskimäärin. Barometrissä osallisuutta arvioitiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuottamalla Osallisuusindikaattorilla, joka tekee osallisuudesta näkyvää ja mitattavaa.

Apuvälineet eivät ole luksusta – ne ovat ihmisoikeus, ja niiden saatavuus, toimivuus ja oikea-aikaisuus heijastelevat suoraan yhteiskuntamme tasa-arvoisuutta. Onko jokaisella mahdollisuus elää itsenäistä, turvallista ja osallistuvaa elämää – vai jätetäänkö vaikeimmin vammaiset odottamaan apua, jota ei koskaan tule?

Invalidiliiton harvinaistoiminta juhlii tänä vuonna 30-vuotista taivaltaan. Kolmen vuosikymmenen aikana harvinaissairaille ja heidän läheisilleen on tarjottu tukea, tietoa ja ennen kaikkea yhteisö, jossa ymmärretään millaista on elää harvinaissairauden, -vamman tai -ominaisuuden kanssa.

YK:n vammaisyleissopimuksen tarkoitus on edistää vammaisten henkilöiden synnynnäisen arvon kunnioittamista. Sopimuksen mukaan vammaisille henkilöille on taattava mahdollisuus nauttia ihmisoikeuksista ja perusvapauksista täysimääräisesti ilman syrjintää. Vaikka vammaissopimus on maassamme voimassa laintasoisena, vammaiset henkilöt joutuvat jatkuvasti taistelemaan perustarpeidensa toteutumisesta.

Helsingin pelastuslaitos järjesti lauantaina 13.9. harjoituksen, jossa sulkeuduttiin Niemenmäen väestönsuojaan neljäksi tunniksi. Harjoitus osoitti, että eri tavoin toimivien ja liikkuvien ihmisten huomioimisessa on paljon parannettavaa.

Yrittäjänpäivänä 5.9.2025 17 osallistujaa nousi Viking Gracen kyytiin verkostoitumaan ja hakemaan vertaistukea. Invalidiliiton Me osataan! Omilla taidoilla työelämään ESR + -hanke järjesti risteilyn yhdessä Suomen Vammaisyrittäjät ry:n kanssa. Matka Turusta Tukholmaan tarjosi inspiroivia kohtaamisia aurinkoisen, välillä sumuisen saariston maisemissa.

Vuoden 2025 alussa voimaan tullut uusi vammaispalvelulaki on ehtinyt olla voimassa vasta puoli vuotta, mutta se on jo nyt herättänyt runsaasti huolta ja kysymyksiä. Invalidiliittoon on tullut yhteydenottoja eri puolilta Suomea: mitä laki käytännössä tarkoittaa, vaikuttaako se nykyisiin palveluihin ja miten oma tilanne muuttuu?