Muutamassa kunnassa vammaisneuvosto näkyy verkkosivuilla esimerkillisesti: kaikki jäsenet on nimetty ja heidän yhteystietonsa ovat helposti löydettävissä. Tämä mahdollistaa aidon osallisuuden ja helpottaa yhteydenottoa neuvostoon. Näitä olivat esimerkiksi Helsingin, Joensuun, Kaarinan, Mikkelin, Turun, Ulvilan ja Valkeakosken vammaisneuvostot.
Toisessa ääripäässä ovat kunnat, joissa tiedot ovat puutteellisia tai niitä ei löydy lainkaan. En halua nostaa tässä ketään tikun nokkaan, mutta jokaisen kunnan olisi hyvä tarkista omat sivunsa luottamustoimielimiään koskien. Tällaisissa tapauksissa osallisuus ja avoimuus jäävät toteutumatta, ja vammaisneuvoston rooli jää epäselväksi. Esimerkiksi yhteydenotto kirjaamoiden kautta ei ole riittävä kanava.
Vammaisneuvostojen jäsenten ja varajäsenten nimet olivat kahta poikkeusta lukuun ottamatta kerrottu hyvinvointialueiden nettisivuilla. Kainuun hyvinvointialueen nettisivuilta ne puuttuivat ja Pohjanmaan hyvinvointialueen sivulla oli 4.12.2025 tieto, että vammaisneuvosto nimetään 17.11.2025.
Vaikka nimet olikin kiitettävästi kerrottu, yhteystiedoissa oli runsaasti puutteita. Seitsemän hyvinvointialueen nettisivuilla vammaisneuvoston kohdalta ei löytynyt kenenkään yhteystietoja. Viidellä alueella vammaisneuvoston yhteystietona oli virkaa tekevä henkilö, kuten sihteeri, pöytäkirjanpitäjä, koordinaattori tai osallisuus- ja asiakkuuspäällikkö. Seitsemältä hyvinvointialueelta löytyi puheenjohtajan ja/tai sihteerin ja/tai varapuheenjohtajan yhteystiedot. Yhdellä hyvinvointialueella kerrottiin yhteystiedoksi yleinen sähköpostiosoite, mutta epäselväksi jäi, kuka lukee sähköpostia tai tavoittaako sillä heti kaikki vammaisneuvoston jäsenet.
Näkyvyyden lisäksi kiinnitin huomiota useisiin yhdistettyihin vanhus- ja vammaisneuvostoihin. Suurimmassa osassa kuntia oli vammaisneuvosto (72,5 %), mutta osassa kuntia vanhus- ja vammaisneuvosto oli yhdistetty (23 %). Lopuissa kunnista oli jokin muu neuvosto (4,5 %), kuten esimerkiksi Juuassa erityisryhmien neuvosto.
Kunnanhallituksen on asetettava vammaisneuvosto vammaisten henkilöiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi (Kuntalaki (410/2015, 27 §). Sama laki sanoo, että kunnanhallituksen on asetettava vanhusneuvosto ikääntyneen väestön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi. Molemmat neuvostot ovat lakisääteisiä vaikuttamistoimielimiä, joilla on omat tehtävänsä ja kohderyhmänsä. Lain henki edellyttää, että kummankin ryhmän erityistarpeet huomioidaan erikseen.
Kuntalain perusteluiden mukaan yhdistetty vanhus- ja vammaisneuvosto voidaan asettaa vain poikkeustilanteissa, esimerkiksi jos kunnassa tai alueella on hyvin vähän vammais- tai vanhusalan järjestötoimintaa. Tämä on poikkeus, ei pääsääntö. Kun vammaisneuvosto yhdistetään vanhusneuvostoon, vammaisten erityiskysymykset voivat jäädä vähemmälle huomiolle. Tämä voi heikentää vammaisten mahdollisuuksia vaikuttaa heitä koskeviin palveluihin ja päätöksentekoon.
Kuntien ja hyvinvointialueiden vammaisneuvostojen näkyvyydessä on suuria eroja. Parhaimmillaan neuvostot ovat avoimia ja helposti lähestyttäviä, mutta liian monessa kunnassa tiedot ovat puutteellisia. Avoimuuden ja saavutettavuuden lisääminen on askel kohti vahvempaa osallisuutta ja vaikuttavampaa neuvostotyötä.
Kuntien tulisi varmistaa, että vammaisneuvostojen jäsenet ja yhteystiedot ovat helposti löydettävissä verkkosivuilla. Tämä edistää osallisuutta, lisää luottamusta ja mahdollistaa vaikuttamisen. Myös YK:n vammaisyleissopimus edellyttää, että vammaisneuvostot pääsevät osallistumaan kaikkeen vammaisia ihmisiä koskevaan päätöksentekoon.
Kirjoitus perustuu 28.10.-13.11.2025 tehtyyn kuntien ja hyvinvointialueiden verkkosivujen tarkasteluun.
Kuopion kaupunginvaltuusto sanoi ’ei’ vammais- ja vanhusneuvostojen yhdistämiselle | Invalidiliitto