Blogit

Sosiaalisessa mediassa on muutamien viikkojen ajan pyörinyt ajatuksia herättävä, jopa hauska kampanja, missä tunnetut poliitikot, muusikot, jopa presidentit kertovat, mistä ja minkälaisesta tulevaisuudesta he lapsena haaveilivat.

Tänä syksynä ensi-iltansa saanut lastenelokuva Kuka pelkää noitia? on saanut osakseen kritiikkiä vammaisten asioita ajavilta tahoilta. Myös Iltalehti uutisoi elokuvan aiheuttamasta kohusta. Elokuvan ilkeät noidat on esitetty vammaisia piirteitä omaavina hahmoina, mikä osaltaan vahvistaa kuvaa vammaisuudesta pelottavana asiana. Tämä sotii YK:n vammaissopimuksen tavoitteita vastaan.

Pari viikkoa sitten Yle uutisoi uudesta naisiin kohdistuvasta väkivallan torjuntaohjelmasta ja kuinka Suomi on kyseenalaisesti kärkisijoilla siinä, kuinka usein naiset kohtaavat väkivaltaa. Artikkelissa viitattiin myös siihen, että Suomi on saanut kansainvälisiltä ihmisoikeusvalvontaelimiltä suosituksia ongelmaan puuttumiseksi.

Invalidiliitossa toimii nuorten vaikuttajien ryhmä, jonka jäsenet ovat halunneet tuoda omia ajatuksiaan kuntavaaliteemoihin. Nuoret nostavat esiin teemoissa monia sellaisia asioita, joissa he kokevat olevansa eriarvoisessa asemassa muiden nuorten kanssa.

Järjestöjä ja kansalaisvaikuttamisen päivää juhlitaan 1.10. Myös Invalidiliitto vetää lipun salkoon juhlapäivän kunniaksi ja iloitsee järjestötyön saamasta tunnustuksesta.

Oman harvinaislapseni syntymään tammikuussa 2004 liittyi paljon huolta ja pelkoa, vaikka kaiken piti olla hyvin.

Ihmisoikeudet ja seksuaalioikeudet tulee taata myös vammaisille naisille ja tytöille. Vammaisia naisia ja tyttöjä pitää myös kohdella seksuaalisina ihmisinä. Tämä perustavanlaatuinen lähtökohta ei aina toteudu ja se vaikuttaa hyvin moneen asiaan esimerkiksi seksuaalikasvatuksessa, tiedotuskampanjoissa ja seksuaalihäirintätapausten käsittelyssä.

Från och med 13.3 har jag jobbat på distans hemifrån. Det har varit skönt att inte behöva ta den minst 40 minuter långa arbetsresan till kontoret, utan bara förflytta mig från det ena rummet till det andra sovrummet med arbetsbord, som blivit tomt efter att ena barnet flyttat. Men det har i längden också blivit tungt att hela dagen sitta vid datorn på olika möten, distansträffar, skriva, läsa en massa ny info som under denna Corona-tid hela tiden kommer ut.

Esteettömyys on avainsana, kun pohditaan fyysisesti vammaisen ihmisen liikkumista. Se mahdollistaa liikkumisen kaikkialla sekä osallisuuden ja aktiivisen kansalaisuuden. Esteettömyys onnistuu yksilöllisin ratkaisuin ja poliittisin päätöksin.

Onko itsenäinen toimintakyky edellytys tehohoidolle? Rajoittaako fyysisen toimintakyvyn puute vaikeasti vammaisten pääsyä tehohoitoon? Mitä tarkoittaa yhdenvertainen hoito? Muun muassa tällaisia kysymyksiä olen joutunut miettimään koronakriisin aikana.