Hero image
Roollaattoria käyttävä mies hississä.
Kirjoittanut Susanna Korkeakangas Ke, 13.10.2021
Esteettömyys: se välttämätön paha vai elinkaariajattelun kulmakivi, jolla mahdollistetaan yhdenvertainen maailma. Helposti mieleen hiipii näkökulma, että esteettömyyden huomioiminen olisi kallista, mutta onko todella? Mitä jos laadukkaalla ja asiantuntevalla suunnittelulla saataisiinkin toimivia ja kaikille sopivia rakennuksia ja ympäristöjä? Mitä jos esteettömyys huomioimalla saataisiin aikaan säästöjä yhteiskunnassa ja mahdollistettaisiin eri tavoin liikkuvien ihmisten osallistuminen ja työssäkäynti?

Jo nyt on huomattu esteettömyyden tuovan säästöjä ja hyötyjä niin yhteiskunnalle kuin yrityksillekin: hissin rakentamisella vähennetään vammaisten ja iäkkäiden asukkaiden kotipalvelutarvetta, ja yritysten esteettömissä tiloissa työskentelevät myös eri tavoin liikkuvat huippuammattilaiset, jotka muutoin jäisivät rekrytointiprosessin ulkopuolelle.  

Esteettömät asunnot mahdollistavat kotona asumisen, jolloin yhteiskunnalta säästyy rahaa, kun vältetään kallis palveluasumisen tarve. Lasketaanpa tähän vielä se, että esteetön ympäristö usein myös lisää turvallisuutta eli vältetään turhat loukkaantumiset ja säästetään sairaspäivärahoissa ja terveydenhuollon kustannuksissa.  

Säännöksien toteuttamisesta kestävän kehityksen ajatteluun 

Tilat, joissa esteettömyysasiat on huomioitu alusta saakka, toimivat paremmin myös käyttötarkoituksen muuttuessa. Tämä on osa kestävän kehityksen näkökulmaa. Jos tällä hetkellä rakennetaan asuntoja opiskelijoille ottamatta huomioon esteettömyysasioita ja 30 vuoden päästä asuntojen tarve muuttuu niin, että ne remontoidaan ikäihmisille toimiviksi, muutosten kustannukset ovat suuret. Joissain tilanteissa voidaan päätyä jopa siihen, että rakennetaan kokonaan uudet tilat ja vanhat jäävät käyttökelvottomiksi. Esteettömyyssäännöksien toteuttaminen pelkästään pakon sanelemana aiheuttaa joskus myös normien kiertämistä niin, ettei toteutus ole mielekäs yhdenkään käyttäjäryhmän kannalta. 

Esteettömän, toimivan rakennuksen ja ympäristön lähtökohta on laadukas suunnittelu, jossa ymmärretään käyttäjälähtöisyys. Laadukkaaseen suunnitteluun tarvitaan moniammatillista yhteistyötä, jossa yhdistetään muun muassa tekninen osaaminen ja ihmisen käyttäytymisen sekä toiminnan ymmärrys. Esteetön rakentaminen ja suunnittelu eivät ole ainoastaan mittoja ja välttämättömien määräysten toteuttamista, vaan ymmärrystä ja taitoa tehdä asiat paremmiksi ja laadukkaammiksi toimivamman arjen kannalta. Mittoja ja normien minimiratkaisuja tuijottamalla voidaan aiheuttaa hankalia ja huonosti toimivia kokonaisuuksia, jotka eivät palvele ketään.  

Hyvä suunnittelu säästää rahaa – ESKEn asiantuntemuksella toimivia ratkaisuja 

Voisin väittää, ettei esteettömyyden huomioiminen rakennushankkeessa lisää kustannuksia, jos suunnittelu tehdään huolellisesti ja tilojen sijoittelu mietitään toiminnallisesti. Lisäksi, kun esteettömyyden ajatus kulkee arkkitehdiltä työmaalle ja jokainen ymmärtää ratkaisujensa vaikutukset lopputulokseen, vältetään virheet, joita jouduttaisiin korjaamaan myöhemmin. Hyvään suunnitteluun kannattaa panostaa, koska suunnittelu säästää rahaa ja mahdollistaa toimivien ympäristöjen rakentamisen meille kaikille. 

Esteettömien kohteiden suunnitteluun kannattaa pyytää ammattilaisten apua. Esteettömyyskeskus ESKE edistää monin tavoin laadukasta rakennusten ja ympäristöjen suunnittelua. Palveluja tarjotaan pienemmistä konsultointipalveluista laajoihin kartoituksiin sekä erilaisiin esteettömyyskoulutuksiin. Kotisivuille on myös kerätty rekisteri ympäri Suomen toimivista koulutetuista esteettömyyskartoittajista. Lisäksi sivuilta löytyy paljon tietoa rakennusten ja ympäristöjen esteettömyydestä sekä videoita käyttäjän näkökulmasta.

Jaa sosiaalisessa mediassa