Hero image
kuvituskuva.
Kirjoittanut Janne Juvakka To, 30.09.2021
Kansalaistoimintatahto voi Suomessa hyvin. Tutkimukset ja arkihavainnot kertovat, että yhdistysaktiivisuus ja halu tehdä yhdessä on vahvaa. Yhdistysaktiivisuuden rinnalle on tullut myös vapaamuotoista kansalaistoimintaa, joka näkyy ravintolapäivinä, siivouspäivinä ja somen kautta käynnistyvänä liikehdintänä.

Vailla yhdistysmuotoa olevan kansalaistoiminnan haasteena on usein toiminnan pitkäjänteisyyden turvaaminen ja vastuukysymykset. Kun toiminta laajenee ja vakiintuu, yhdistys on hyvä ja luonteva tapa hallinnoida toimintaa.

Yhdistystoiminta luo hyvinvointia

Yhdistystoiminta tarjoaa osallisuutta, osallistumisen mahdollisuutta sekä vertaistukea, jokaisen sote-yhdistyksen ydintoimintaa. Monet ystävyyssuhteet käynnistyvät yhdistystoiminnan kautta, ja yhdistystoiminta tuo kevennystä yksinäisyyden kokemukseen. Yhdistysten vapaaehtoiset ovat usein parhaita tukijoita ja peilejä myös silloin, kun elämä on enemmän tai vähemmän haavoittanut.

Toinen ihminen on hyvinvoinnin kannalta jopa terveyspalveluita merkityksellisempi. Yhdistystoiminta onkin mitä suurimmassa määrin hyvinvointia edistävää ja ennaltaehkäisevää toimintaa. Se on investointi, jota yhteiskunnan kannattaa tukea.

Uudistumisessa jatkuvaa tarvetta

Yhdistysten toimintatapojen on elettävä ajassa. Totutut hyvät toimintatavat tarvitsevat rinnalleen uusia: lyhytaikaisen sitoutumisen paikkoja olisi tarjottava, nuorille löydettävä vetovoimaisia tapoja toimia ja palvelutarjotin laitettava palvelemaan yhä enemmän eriytyviä toiveita. Se luo paineita varsinkin yhdistyksille, joilla ei ole palkattua henkilöstöä.

Tilannetta ei helpota, että kilpailu vapaa-ajastamme on niin kova, että paikallisesti toimivien yhdistysten toimintaan ja hallituksiin on paikoin vaikea saada aktiiveja. Se huolestuttaa, sillä ilman aktiiveja ei ole toimintaa, jota voitaisiin tarjota ja kehittää. Hyvä toiminta on kuitenkin yhdistystoiminnan menestymisen perusta.

Rahoitus ja resurssit ovat rajallisia

Yhdistystoiminnan ympärillä käydään keskustelua, joka kietoutuu tällä hetkellä korostetusti kunta- ja veikkausvoittoraha-avustuksiin. Mikä on niiden määrä tulevina vuosina? Tämä ymmärrettävästi puhuttaa.

Olisiko kuitenkin niin, että yhdistystoiminnan suurin haaste on ihmisten osallistumismuotojen muutokset? Tulisiko esimerkiksi yhdistysten yhdistyminen nähdä yhtenä ratkaisuna hallinnollisen taakan keventämiseksi ja tarpeeseen saada voimavaroja toimintojen kehittämiseen? Onko se rahoituksen vähentyessä jopa välttämätöntä?

Ainakaan ilman yhteistyöhakuisuutta ei jatkossa helpolla selviä.

Vertaistuki ei aina rajaudu vain kotimaahan. Voisiko sitä hakea kansainvälisesti? Toisiko digitalisaatio tähän esimerkiksi nuorten toiminnassa joitakin uusia mahdollisuuksia?

Muutokset vaativat aikaa

Jotta yhdistykset pystyvät entistäkin paremmin vastaamaan ihmisten tarpeisiin, on syytä katsoa eteenpäin, ei liikaa peruutuspeiliin. Yhdistykset ovat ketteriä muuttumaan, mutta merkittävät suunnantarkistukset eivät tapahdu hetkessä.

Jos halutaan olla valmiina 2030-luvulle, muutoksia on alettava valmistella pikimmiten. Onko palvelupaketti kattava? Ollaanko valmiit tarvittavaan digiloikkaan tai yhä lisääntyvään tiedon tarpeeseen ihmisryhmien arjesta ja hyvinvoinnin tilasta?

Minne matkaa Invalidiliitto?

Invalidiliitolla on käynnissä uuden toiminnan strategian valmistelu. Teemme suunnitelmaa siitä, mihin päämääriin ja tavoitteisiin Invalidiliitto keskittyy pitkällä aikavälillä. Teemme asiakirjan, joka ohjaa liittoa kohti 2030-lukua.

Tavoittelemme koko yhteisömme, myös kaikkien jäsenyhdistystemme, menestymistä. Pohdimme, miten toimimme tavalla, että edustamiemme ihmisryhmien arki olisi entistä parempi.

Olemme lähteneet perusasioista pohdinnoissamme, myös sen mietinnässä, mitä ja keitä varten Invalidiliitto on olemassa. Jopa nimestämme on käyty keskustelua.

Osallistamme strategian valmisteluun eri ryhmiä ja käymme eri yhteyksissä asiasta keskustelua. Olen valmis kuulemaan suoraankin viestejä siitä, mitä meidän pitäisi tehdä ja miten.

Vuonna 2021 Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen liputuspäivää vietetään jo kuudennen kerran 1.10.2021.

Jaa sosiaalisessa mediassa