Suomen luonnon päivänä elokuulla kokoonnuttiin Länsi-Suomessa alueen yhdistysten yhteiseen luontotapahtumaan Ähtärissä. Luontoleirikeskus Honkiniemi toimi mainiona kokoontumispaikkana reilulle 40 eri-ikäiselle osallistujalle. Tapahtuman suunnittelusta ja toteutuksesta vastasivat Invalidiliiton kanssa yhteistyössä Suomenselän Invalidit sekä Kurikan Invalidit. Tapahtuman aikana seikkailtiin rastiradalla joukkueittain erilaisia päättelytehtäviä ratkoen sekä nautittiin ohjatusta luontorentouksesta.
Osallistujapalautteiden mukaan parasta luontotapahtumassa oli yhdessäolo, ulkoilu, leppoisa tunnelma sekä mahdollisuus tavata eri puolilta Länsi-Suomea tulleita uusia tuttavuuksia, unohtamatta tietenkään päivän herkullisia yhteisiä ruokailuhetkiä. Päiväohjelman lisäksi osallistujilla oli mahdollisuus jäädä yöpymään leirikeskukseen. Yöpyjien yhteinen leffailta taisikin tarjota parasta naurulihasten jumppaa pitkään aikaan.
Oulu-Kainuun alueen yhdistysten Iloinen syyspäivä Vuokatissa keräsi sata osallistujaa alueen 11 yhdistyksestä. Koska Vuokatin urheiluopisto sijaitsee aivan Särkijärven esteettömän rantareitin vieressä, niin yksi päivän teemoista olikin esteettömyys luontoreiteillä.
Päivän toisena aiheena oli YK:n vammaissopimus, josta kertoi Invalidiliiton juristi Henrik Gustafsson. Osallistujat saivat tiiviin tietopaketin vammaissopimuksen sisällöstä ja löytyipä yhteys myös luonnossa liikkumiseen: Artiklassa 30 säädetään pääsystä matkailupalveluihin ja pääsystä kansallisen kulttuurin kannalta merkittäviin kohteisiin.
Esitysten jälkeen väki pääsi kokeilemaan luontoliikkumista Särkisen esteettömällä rantareitillä ja tutustui matkan varrella esteettömään kotaan. Reitti lähti heti Vuokatti Sportin takapihalta, josta pääsi suoraan reitille 120 metriä pitkän kulkuluiskan kautta. Löytyypä Särkijärven rannasta myös esteetön laituri.
Lehtori Arto Heikkinen Kajaanin ammattikorkeakoulusta ja esteettömyyskartoittaja Jarmo Jokinen ovat kolunneet Kainuun luontokohteita monessa hankkeessa.
”Luontoliikunnan apuvälineet ovat tuoneet lisää mahdollisuuksia liikkua luonnossa, mutta koska luonto ei ole rakennettu ympäristö, emme pysty täydellisesti hallitsemaan sen esteettömyyttä. Luonto itse määrittää, mitä sille voidaan tehdä”, Arto Heikkinen muistutti.
Sen sijaan, että rakennettaisiin erillisiä reittejä eri käyttäjäryhmille, pitäisikin huomioida erilaiset käyttäjät alusta lähtien, vähentää tarpeettomia esteitä, tarjota vaihtoehtoja ja lisäksi kertoa reitin ominaisuuksista tarkoin ja rehellisesti.
On järkevää suunnitella reittejä, jotka sopivat mahdollisimman monelle käyttäjäryhmälle. Esteetön taukopaikka tai esteettömyysvaatimukset täyttävät käymälät palvelevat ihan kaikkia. Myös rakentaminen on edullisempaa, kun esteettömyys otetaan huomioon heti suunnitteluvaiheessa, eikä tarvitse korjata valmista.
Esteettömät luontoreitit jaetaan usein esteettömiin ja vaativiin esteettömiin luontoreitteihin. Tärkeämpää Heikkisen ja Jokisen mielestä on kuvailla reitti niin tarkoin, että retkeilijä voi arvioida sen soveltuvuutta itselleen.
”Retkeilijä ei saa riittävästi tietoa, jos kerrotaan vain, että reitti on helppo ja esteetön.”
Reittikuvauksen tulisi sisältää tiedot pysäköinnistä, reitin lähtöpaikasta, itse reitistä, taukopaikoista, käymälöistä ja aivan kaikesta kulkemisen kannalta oleellisesta tiedosta. Silloin retkelle lähtijä voi itse arvioida, pystyykö hän lähtemään reitille yksin tai avustajan kanssa vai onko se hänen toimintakyvylleen liian vaativa. Monikanavainen reittiesittely käyttää videoita, valokuvia, esteettömyyskuvailukarttoja, äänikuvausta tai audioreittikuvauksia.
”Esteettömyystietoa ei nosteta irralliseksi luetteloksi, vaan reitti esitellään ensin houkuttelevana luontokohteena, minkä jälkeen annetaan käyttäjän päätöksenteon kannalta tärkeät tiedot. Myös taukopaikat on syytä kuvailla, sillä eihän retki ole retki, ellei siellä evästellä”, Heikkinen muistutti.