Hyvinvointialuepäättäjät valmiita panostamaan vammaispalveluihin

Keväällä 2026 tehtyyn kyselyyn vastasi yhteensä 219 hyvinvointialueiden valtuutettua ja Helsingin sote-lautakunnan jäsentä*. Suurin osa vastaajista (78 %) katsoo, että fyysisesti vammaiset ja toimintaesteiset ihmiset huomioidaan hyvinvointialueiden päätöksenteossa erittäin hyvin tai jokseenkin hyvin. Kokoomuksen valtuutetuista jopa 95 % oli tätä mieltä. Vasemmistoliiton valtuutetut näkevät vammaisten ihmisten huomioimisessa eniten parannettavaa (55 %). 

Peräti 92 % kyselyyn vastanneista oli täysin tai lähes samaa mieltä siitä, että vammaisten ihmisten on saatava palvelut, jotka mahdollistavat yhdenvertaisen elämän, vaikka julkisen talouden tilanne olisi heikko. Myös väite ”Vammaisten ihmisten yksilölliset tarpeet on huomioitava palveluita myönnettäessä, vaikka se tarkoittaisi suurempia kustannuksia keskiarvoiseen palvelutarpeeseen verrattuna” sai valtuutetuilta vankan tuen, 90 % oli väitteen kanssa täysin tai lähes samaa mieltä.

Hyvinvointialueiden edellytykset tuottaa vammaispalveluita nähdään yllättävän positiivisina

Hyvinvointialueiden talousvaikeuksista huolimatta 76 % valtuutetuista katsoo, että hyvinvointialueilla on erittäin tai jokseenkin hyvät lähtökohdat toteuttaa vammaispalvelulain mukaisia palveluita. Luku on parantunut vuodesta 2023, jolloin saman arvion antoi 70 % vastanneista. Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Itä-Uudenmaan aluevaltuutetuista kaikki vastaajat kokivat lähtökohdat vähintään jokseenkin hyviksi.

”Tulos hämmentää, sillä Invalidiliittoon tulevien yhteydenottojen perusteella vammaispalveluiden toteutumisessa on vakavia puutteita”, vastaava järjestöasiantuntija Mirva Kiiveri kommentoi. ”Myönteistä kuitenkin on, että lähes kaikki vastaajat ovat samaa mieltä siitä, että vammaisten ihmisten on saatava heille kuuluvat palvelut julkisen talouden tilasta riippumatta.”

Näkemys esteettömyydestä parantunut

Valtuutettujen näkemyksen mukaan esteettömyyden toteutumisessa on edistytty: vastaajista 83 prosenttia arvioi esteettömyyden toteutuvan erittäin tai jokseenkin hyvin omalla alueellaan. Edellisessä kyselyssä vastaava luku oli 72 %. Kaikki kyselyyn vastanneet Etelä-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Kymenlaakson, Pirkanmaan ja Etelä-Savon valtuutetut katsoivat esteettömyyden toteutuvan alueellaan erittäin tai jokseenkin hyvin. Esteettömyyttä ja yhdenvertaisuutta edistetään hyvinvointialueilla useimmin sisällyttämällä ne alueen strategioihin, suunnitelmiin ja ohjelmiin (77 % vastaajista).

Invalidiliittoon yhteydessä olleiden valtuutettujen tietotaso keskimääräistä parempi

Vain hieman yli puolet päättäjistä (52 %) arvioi tuntevansa vammaispalvelulain vähintään jokseenkin hyvin. Vuoden 2023 kyselyssä luku oli 10 prosenttiyksikköä suurempi. Invalidiliittoon yhteydessä olleiden valtuutettujen tietotaso oli selvästi keskimääräistä parempi, sillä heistä 73 % kertoi tuntevansa lain erittäin tai jokseenkin hyvin. Liittoon yhteydessä olleista lähes kaikki (98 %) kokivat yhteydenpidon Invalidiliiton kanssa erittäin tai melko hyödylliseksi.

YK:n yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista ilmoitti 48 % vastanneista tuntevansa erittäin tai jokseenkin hyvin. Invalidiliittoon yhteydessä olleiden valtuutettujen osalta luku oli 63 %. Puolueittain tarkasteltuna parhaiten vammaissopimukseen olivat perehtyneet vihreiden (69 %) ja SDP:n (60 %) valtuutetut, heikoimmin RKP:n (25 %) ja keskustan (32 %) valtuutetut.

Vammaisia ihmisiä halutaan kuulla, mutta läsnäolo-oikeuteen suhtaudutaan nihkeämmin

Erityisen laaja yksimielisyys valtuutetuilla on vammaisten ihmisten kuulemisesta vammaisneuvostoissa sekä asiakas- ja asukasraadeissa. Vastaajista 95 % on aiheesta täysin tai jokseenkin samaa mieltä. 

Väite ”Vammaisneuvostoille tulee antaa puhe- ja läsnäolo-oikeus alueen valtuustossa ja lautakunnissa osallisuuden varmistamiseksi” tuotti enemmän hajontaa – 66 % vastaajista suhtautui väitteeseen myönteisesti. Kriittisimmin asiaan suhtautuivat kristillisdemokraattien (50 %), positiivisimmin vasemmistoliiton valtuutetut (90 %).

Invalidiliitto hyödyntää kyselyn tuloksia vaikuttamistyössään. Liitto kiinnittää huomiota erityisesti siihen, että Invalidiliittoon tulevat vammaispalveluiden käyttäjien viestit ovat huomattavasti kriittisempiä kuin kyselyyn vastanneiden aluevaltuutettujen näkemykset.

*Aula Research toteutti Invalidiliiton toimeksiannosta kyselytutkimuksen, jonka tavoitteena oli kerätä tietoa sote-päättäjien tietotasosta, -tarpeista ja asenteista Invalidiliitolle tärkeistä teemoista. Kyseessä on toistomittaus vuodenvaihteessa 2022–2023 toteutettuun kyselyyn. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat hyvinvointialueiden valtuutetut kaikilta hyvinvointialueilta sekä Helsingin sote-lautakunta. Kyselytutkimuksen otos kerättiin aikavälillä 30.3. – 4.5.2026. Kyselyyn vastasi yhteensä 219 henkilöä, vastausprosentin ollessa 16 %.